Hyppää pääsisältöön

Ville, Valle ja kumppanit toivat 1970-luvun lastenmusaan popjazzin svengiä

Jazzmuusikko Eero Koivistoinen teki vuonna 1971 albumillisen Kirsi Kunnaksen runoihin sävellettyjä lastenlauluja. Ville ja Valle, Jussin talo ja monet muut Muusa ja Ruusa -levyn kappaleet ovat eläneet läpi vuosikymmenten eri esittäjien laulamina.

Tietolaatikko

Vuonna 2013 Eero Koivistoinen toteutti Uusi Lastensairaala 2017 -keräyksen merkeissä uuden lastenlevyprojektin Muusan ja Ruusan pohjalta. Levyllä kuultiin kuusi alkuperäisen lp-levyn kappaletta tuoreina sovituksina sekä joukko uusia sävellyksiä Jussi Helmisen , Heikki Salon, Mikko Perkoilan ja Jukka Itkosen teksteihin. Orkesterina toimi UMO ja solisteina Vesa-Matti Loiri, Johanna Försti ja Gracias.

Muusa ja Ruusa -albumin takakansi kertoo: "Tällä levyllä Eero Koivistoinen esittää omaa hilpeää musiikkiaan kaikille, jotka pitävät iloisista ja vähän hassuista asioista, semmoisista kuin rusettihäntäiset possut, vespalla ajavat taikurit tai sammakot temppuineen."

Albumi kuului 1970-luvun uudenlaisen lastenmusiikin aaltoon yhdessä mm. M. A. Nummisen ja Pekka Jalkasen toteuttamien lastenlevyjen kanssa. Se ilmestyi kustannusyhtiö WSOY:n kirjallisena äänilevynä. Solisteina olivat Vesa-Matti Loiri, Tanja ja äiti sekä salaperäinen"Elias Möhkönen" alias Eero Raittinen.

Useimmat laulujen teksteistä olivat Kirsi Kunnaksen kokoelmasta Tiitiäisen satupuu, jonka ensimmäinen painos julkaistiin vuonna 1956. Kunnas uudisti suomalaista lastenlyriikkaa humoristisella ja leikittelevällä tyylillään, josta puuttui perinteisen lastenkirjallisuuden opettavaisuus. Eero Koivistoinen puolestaan nousi 1960-luvulla Suomen jazzmuusikoiden eturiviin. Hän oli ansainnut kannuksensa myös progressiivisen rockin saralla pioneeriyhtye Blues Sectionin riveissä.

Koivistoisen ja Kunnaksen lauluista levytetyin lienee Ville ja Valle, joka tunnetaan etenkin Fröbelin palikoiden versiona. Oheisessa klipissä sen esittää alkuperäinen tulkitsija Eero Raittinen arvoituksellisesti hymyilevän The Boys -yhtyeen kera.

Laulut löysivät tuoreeltaan tiensä vuosina 1971—1972 lähetettyyn tv-sarjaan, jota isännöi kapellimestarinukke Santeri Posotin. Ohjelmassa esitti menevästi sovitettuja lastenlauluja Musakasetti-yhtye, jossa vaikuttivat mm. säveltäjä Jukka Siikavire sekä Seitsemän Seinähullun muusikot Seppo Korjus ja Raimo Smedberg. Musakasetti teki sarjaan versiot mm. Muusasta ja Ruusasta ja vauhdikkaasta Jussin talon tarinasta.

Seija Simola, Fyrkka-yhtye ja Esko Linnavallin yhtye tallensivat vuonna 1977 Ylen kantanauhastoon sovituksen laulusta Mistä on pienet pojat tehty.

Absurdista sammakkoviisusta Jansmakko Erikois teki vuonna 1992 versionsa Hanna-Liisa Koistinen.

Vuonna 2013 UMOn huikean VIlle ja Valle -lastenkonsertin solisteina nähtiin Vesa-Matti Loiri, Johanna Försti ja Gracias.

Mukana oli uusia versioita Kirsi Kunnaksen lyriikoihin sävelletyistä vanhoista suosikkilauluista, kuten Jussin Talo, Mistä on pienet pojat tehty ja Muusa ja Ruusa, sekä aivan uusia kappaleita sellaisilta sanoittajilta kuin Timo Kiiskinen, Mikko Perkoila ja Jukka Itkonen. Kaikki sävellykset ovat Eero Koivistoisen käsialaa. Ville ja Valle -lastenkonsertti taltioitiin Helsingin Kulttuuritalolla lokakuussa 2013.

Teksti: Jukka Lindfors ja Elina Yli-Ojanperä

Kommentit
  • Tehtaankadun poliisimurhat järkyttivät kansaa 1997

    Steen Christensen surmasi kaksi poliisia ryöstön jälkeen.

    Koko Suomi järkyttyi, kun tanskalainen Steen Christensen surmasi teloitustyylillä kaksi suomalaista poliisia Helsingissä Tehtaankadulla 22.10.1997. Hän oli vähän aiemmin ryöstänyt Hotelli Palacen kassan Helsingin Eteläranta 10:ssä. Saaliikseen Christensen sai vähän yli 6000 markkaa (reilut 1000 euroa).

  • Seilin saarelle matkattiin arkkulaudat mukana

    Saarelle eristettiin spitaalisia ja mielisairaita.

    Turun saaristossa sijaitseva idyllinen ja vehreä Seilin saari kätkee sisäänsä hautausmaan ja monta karua kohtaloa. Saarelle perustettiin 1600-luvulla sairaala spitaalisille. Tosin lääkäreitä tai hoitoa ei ollut, perillä odotti vain eristys ja sopivaa maata hautuumaaksi. Myöhemmin Seilissä toimi naisille tarkoitettu mielisairaala. Terveen ja hullun raja oli häilyvä ja riippui usein yhteiskuntaluokasta.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto