Hyppää pääsisältöön

Molkasta mölkyksi ja maailmalle

Supisuomalainen kalikanheittopeli mölkky kiinnostaa ulkomaalaisia jopa MM-tasolla. Karjalaiselle kyykälle sukua oleva mölkky tunnettiin aiemmin nimellä molkka.

Samantyyppisiä pelejä tunnetaan maailmalta enemmänkin. Mm. Pohjois-Espanjassa kerrotaan heitellyn vastaavanlaisia puukalikoita kyläjuhlien ulkopelissä 1700-luvulla.

Karjalassa pelattiin kahdenlaista puupeliä, kyykkää ja molkkaa. Näistä fyysisempi kyykkä oli suositumpi ja levisi sotien jälkeen evakoiden mukana sisämaahan.

1990-luvulla päijäthämäläinen koulutuskonserni Tuoterengas alkoi valmistaa molkkapeliä rekisteröimällään tuotemerkillä Mölkky. Mökkituliaisiksi markkinoitu peli löysi nopeasti innostuneen pelaajakunnan. Moni vei pelin tuliaiseksi myös ulkomaille.

Vuonna 1997 lajissa alettiin järjestää vuosittaiset SM-kisat Lahdessa. Vuonna 2004 harrastuneisuus maailmalla oli jo niin suurta, että kisat saatettiin laajentaa MM-kisoiksi.

"Tätä pelaavat isät ja pojat, äidit ja tyttäret. Se on se mölkyn salaisuus", mietti kisojen järjestäjä vuonna 2010. Samoihin aikoihin kapula sai kyytiä Ranskassa. Katso, millaisen vastaanoton mölkky sai montpellierläisiltä petankkiharrastajilta.

Lokakuussa 2013 Helsingin Sanomat kirjoitti lajin räjähdysmäisestä kasvusta Ranskassa. Kirjoituksen innoittamana moni media tarttui aiheeseen, ja mm. Hämeen uutiset vieraili Tuoterenkaan tehtaalla Asikkalassa.

Tietolaatikko

Mölkyssä heitetään puukalikalla luvuilla 1-12 numeroituja puisia "keiloja", jotka on pystytetty tiiviiksi ryhmäksi 3-4 metrin etäisyydelle heittäjästä. Jos heittäjä kaataa yhden keilan, pistemäärä on sama kuin kaatuneen keilan numero. Jos keiloja kaatuu kaksi tai enemmän, pistemäärä on sama kuin kaatuneiden keilojen lukumäärä. Mikäli keila nojaa toiseen keilaan tai mölkkyyn, sitä ei lasketa kaatuneeksi. Heiton jälkeen keilat nostetaan pystyyn sille kohdalle, johon ne ovat kaatuneet tai lentäneet. Kolmesta perättäisestä ohiheitosta kilpailija putoaa pelistä ja siirtyy yleensä kirjuriksi. Peli päättyy, kun ensimmäinen pelaaja saavuttaa täsmälleen 50 pistettä. Mikäli pistemäärä ylittää 50, pelaajan pisteet putoavat 25:een.

Kommentit
  • Haapa klapisee ja sumu pitää ääntä Tiina Harpfin lastenkuunnelmissa

    Tiina Harpf jätti puumerkkinsä Lasten Radion seikkailuihin

    Mustan myllyn mestari ja Velhojuuri ovat esimerkkejä Yle Areenassa olevista lastentuotannoista, jotka Tiina Harpf ohjasi Yleisradiolle 1980-luvulla. Harpfin kuunnelmat klapisevat, helisevät, ja joskus niissä soi aimo annos hiljaisuutta. Juonenkäänteistä löytyy mustaa magiaa ja noitavainoja sekä seikkailunriemua. Päähenkilöitä johdattaa usein uteliaisuus.

  • Reino Paasilinna – kiisteltyjen ohjelmien toimittajasta Ylen kiistellyksi pääjohtajaksi

    Toimittaja Reino Paasilinnasta Ylen toimitusjohtajaksi.

    Reino Paasilinna (s. 1939) oli Yleisradion toimittaja ja myöhemmin myös pääjohtaja, jonka toimittamat ohjelmat synnyttivät keskustelua ja lehtiotsikoita. Ohjelmat olivat usein myös sellaisia, jotka eivät miellyttäneet Yleisradion johtoa. Artikkeliin on koottu joitakin esimerkkejä Reino Paasilinnan toimittamista ohjelmista.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto