Hyppää pääsisältöön

Neljännesvuosisata naapurimatkailua

Vuonna 1981 esitetyssä Ajankohtaisen kakkosen ohjelmassa kerrotaan Suomen ja Neuvostoliiton välisestä lisääntyneestä matkailusta ja sen tulevaisuudesta. Oman osuutensa neuvostomatkailuun tuo myös rantalomakohteeseen suuntaava eläkeläispari.

Energiakriisi merkitsi käännekohtaa Suomen ja Neuvostoliiton välisessä matkailussa. Kun lentojen hinnat kohosivat voimakkaasti esim. Kanariansaarille ja Espanjaan tehdyissä matkoissa, pysyivät Neuvostoliiton matkojen hinnat suhteellisen vakaina.

Matkailijoiden lukumäärä kasvoi vauhdilla. Kun vuonna 1956 noin 300 suomalaista kävi Leningradissa, niin 80-luvun alussa se oli jo noin 100 000 vuodessa. Niillä suomalaisilla matkatoimistoilla, jotka järjestivät matkoja Neuvostoliittoon, meni todella hyvin. Arveltiin, että vuonna 1981 Neuvostoliittoon tulisi matkustamaan yhteensä runsaat 300 000 suomalaista. Olipa eräs suomalainen matkatoimisto toiveikas, että se voisi vielä kaksinkertaistaa suomalaisten määrän viiden vuoden aikana.

Matkailijavirta Suomen ja Neuvostoliiton välillä oli kahdensuuntaista. Monille oli yllätys, että neuvostoliittolaisia turisteja vieraili Suomessa ulkomaalaisista kolmanneksi eniten. Vuosittain heitä tuli Neuvostoliitosta noin 35 000. Tämä oli tosin vain runsaat 10 prosenttia siitä määrästä, mitä suomalaisia kävi Neuvostoliitossa.

Miten matkailua voitiin tasapainottaa? Lisäämällä tietysti neuvostoliittolaisten määrää, mutta matkailuvajetta voitiin täyttää myös viennillä, esim. rakentamalla hotelleja Neuvostoliittoon. Niitä rakennettiin suomalaisvoimin Viipuriin ja mm. Pulkovskaja-hotelli Leningradiin.

Matkailijoita oli tietysti moneen lähtöön. Kaikki eivät olleet kiinnostuneita pelkästään historiallisista nähtävyyksistä ja paikoista. Votkaturismia harrastettiin ja joillekin tulivat tutuiksi myös Suomen pääkonsulinviraston ovet. Kuolemantapauksista usein vaiettiin.

Monet suuntasivat Mustanmeren rannalla olevaan Sotshiin, missä ilmasto oli subtrooppinen. Sotshista olikin tullut suosittu lomakaupunki. Siellä vieraili 3,5 miljoonaa neuvostoliittolaista vuodessa ja suomalaistenkin määrä kasvoi rajusti.

Rantaelämän lisäksi Sotshissa viihdyttiin lukemattomissa terveyskylpylöissä, hotelleissa ja mm. Dagomysin teeviljelmillä. Kolhoositorilta saattoi ostaa kaikkea mitä maassa tuotettiin. Siellä solmittiin myös ystävyyssiteitä. Suomen ja Neuvostoliiton väliseen matkailun puitesopimukseen oli kirjattu, että matkailun tavoitteena oli laajentaa kansojemme välistä yhteistyötä.

Viisumivapaan matkailun lisääminen kiinnosti suomalaisia. Lyhyitä laivaristeilyjä voitiin jo tehdä ilman viisumia Leningradiin ja Tallinnaan. Matkailun pullonkaulaksi muodostui suorien lentojen puuttuminen lomakeskuksiin. Busseilla kuljettiin pitkätkin matkat Leningradiin ja sieltä jatkettiin neuvostoliittolaisilla lentokoneilla Sotshiin. Nyt oltiin pääsemässä sopimukseen myös Moskovan lentokentän käyttämisestä vaihtokenttänä. Se oli tuomassa helpotusta laajentuvalle matkailulle rantalomakohteisiin.

Teksti: Teuvo Niiranen

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • Muotihuumeita, matematiikan vaikeutta ja Tallinnan yöelämän saatananpalvojia – Nuorten uutisissa kaikki aiheet olivat "in"

    Nuorten uutisia esitettiin televisiossa vuosina 1993–1997

    Vuosina 1993–1997 televisiossa esitetty nuorten uutis- ja ajankohtaisohjelma N.Y.T. NYT – Nuorten uutiset toi tv-vastaanottimiin nuorten ilmiöitä laidasta laitaan sekä käsitteli niitä omalla suorasukaisella tyylillään. Ohjelman ankkureina toimivat toimittajat Heli Koskela ja Jani Juntunen.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto