Hyppää pääsisältöön

Tatuointi on sattuvaa taidetta

Kaikki sen tietävät – tatuoinnin ottaminen sattuu tai on vähintään epämiellyttävän tuntuista. Palkintona on parhaimmillaan itselle tärkeä ja kaunis taideteos. Jos leimaan kuitenkin kyllästyy, on siitä eroon pääseminen ottamista monin verroin kalliimpaa ja kivuliaampaa.

Tietolaatikko

Osasta klipeistä on poistettu musiikki tekijänoikeussyistä johtuen.

Tatuointeja ei ole enää pitkään aikaan pidetty vain rikollisten ja merimiesten juttuna – niistä on tullut niin suosittuja, että joskus paljas, tatuoimaton iho voi tuntua jopa eksoottisemmalta. Ensin nuoriso otti leimat omakseen, nyt tatuoitaviksi haluavat myös äidit, isät, mummot ja vaarit.

Käytännössä tatuointi syntyy, kun tatuointikoneen neulat naputtavat reiän verinahkaan asti ja samalla reikä täyttyy väriaineella. Kun reikä umpeutuu, väri koteloituu haavan sisään. Ei ihme, että toimenpide sattuu: neulat lyövät reilu 2000 iskua minuutissa, kertoo kuopiolainen tatuoija Make Kuningaskuluttajassa.

Tatuoinnin ottamiseen voi olla monia syitä. Makelta tatuoinnin ottanut Ninni valitsi maori-tyylisen tatuoinnin muutaman kuukauden pohtimisen jälkeen, sillä kuva oli hänestä mukavan yksinkertainen. Strömsössä vieraillut Päivi oli tatuoinut poikansa nimen.

Aamu-tv:ssä vierailleet tatuoinnin ammattilaiset varoittavat tatuoinnin ottamisesta hetken mielijohteesta: leiman poisto on sen ottamistakin kivuliaampaa ja kalliimpaa.

Tatuointeja voidaan poistaa ihon hionnalla, laserhoidoilla ja leikkauksilla. Tällöin voidaan joutua ensin venyttämään ihoa kudosvenyttimellä, jota esiteltiin vuoden 1997 Akuutissa. Venytin on muovipussi, joka asennetaan ihon alle, jonka jälkeen pussia täytetään viikon välein. Täytön seurauksena iho venyy ja muodostaa patin, jota voidaan käyttää apuna leikkauksessa.

Akuutissa vuonna 2002 haastateltu nainen käy läpi ottamiaan hoitoja 15-vuotiaana tehdyn tatuoinnin poistamiseksi. Pienestä linnusta oli tullut kivulias, kallis ja suuri riesa.

Teksti: Sonja Fogelholm

  • Lasse Lehtisen kolumni: Nuoriso heräsi vaatimaan muutoksia maailmanmenoon

    Lasse Lehtinen kirjoittaa 1960-luvusta.

    Suomessa 1960-luvun nuoriso eli murrosaikaa. Nuoria oli aiempaa enemmän ja he olivat yhteiskunnallisesti tiedostavia ja koulutetumpia kuin ennen. Nuorisokulttuuri oli saapunut Suomeen. Kirjailija Lasse Lehtinen kirjoittaa kolumnissaan muun muassa sukupolvesta, joka halusi muuttaa maata ja maailmaa sekä vaikuttaa asenteisiin.

  • Kunnes kuolema heidät erottaa – Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa

    Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa.

    Kotikadun kausi 13 alkaa surullisissa tunnelmissa. Mäkimaiden perheessä läsnä on kuolema, hiipuva rakkaus ja rahaongelmat. Luotoloilla noustaan jaloilleen, iloitaan elämän ihmeistä ja rakennetaan tulevaisuutta. Kauden 13 lisäksi Areenassa on katsottavissa myös kaudet 1, 2 ja 12.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Lasse Lehtisen kolumni: Nuoriso heräsi vaatimaan muutoksia maailmanmenoon

    Lasse Lehtinen kirjoittaa 1960-luvusta.

    Suomessa 1960-luvun nuoriso eli murrosaikaa. Nuoria oli aiempaa enemmän ja he olivat yhteiskunnallisesti tiedostavia ja koulutetumpia kuin ennen. Nuorisokulttuuri oli saapunut Suomeen. Kirjailija Lasse Lehtinen kirjoittaa kolumnissaan muun muassa sukupolvesta, joka halusi muuttaa maata ja maailmaa sekä vaikuttaa asenteisiin.

  • Kunnes kuolema heidät erottaa – Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa

    Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa.

    Kotikadun kausi 13 alkaa surullisissa tunnelmissa. Mäkimaiden perheessä läsnä on kuolema, hiipuva rakkaus ja rahaongelmat. Luotoloilla noustaan jaloilleen, iloitaan elämän ihmeistä ja rakennetaan tulevaisuutta. Kauden 13 lisäksi Areenassa on katsottavissa myös kaudet 1, 2 ja 12.

  • Tehtaan varjossa – työläisnuorukaisen pyrkimys henkiseen kasvuun

    Toivo Pekkasen läpimurtoteos neliosaisena sarjana.

    Tehtaan varjossa on työläiskirjailijana tunnetun Toivo Pekkasen osin omaelämäkerrallisia aineksia sisältävään läpimurtoteokseen perustuva neliosainen tv-elokuva. Sisällissodan jälkeiseen aikaan sijoittuva romaani ilmestyi 1932.

  • Kapea vyötärö ja muhkea kellohelma – ompele itsellesi 1950-luvun mekko!

    Anna-Liisa Tiluksen mekon kaavat tässä artikkelissa.

    Maaseudulta maailmalle -ohjelman ensimmäisessä osassa Anna-Liisa Tiluksen yllä on pehmeästä villakankaasta tehty mekko. Tästä artikkelista löydät kaavat ja ohjeet 1950-luvun mukaisen mekon tekemiseen! Maaseudulta maailmalle -sarja Areenassa Anna-Liisa Tiluksen yllä nähtävä mekko on aito 1950-luvun vaate, joka löytyi Ylen puvustosta. Sen materiaalina on käytetty pehmeää villakangasta.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Varttituntini kommunistina

    Lasse Lehtinen kirjoittaa Kekkosen ajan alkuvuosista.

    Kirjailija Lasse Lehtisen lapsuus- ja nuoruusvuosien suuria merkkipaaluja ovat olleet yleislakko ja Urho Kekkosen valinta tasavallan presidentiksi vuonna 1956. Lehtisen ensimmäinen poliittinen herääminen tapahtui juuri yleislakon aikaan, mutta myös Urho Kekkosen valinta presidentiksi osaltaan ravisteli nuorukaisen yhteiskunnallisia vaistoja esiin.

  • Elävä arkisto tammikuussa

    Tammikuisia aiheita Elävän arkiston tarjonnassa.

    Juhlat on juhlittu ja lahjakirjat luettu, härkäviikot edessä. Päivä sentään alkaa pidetä. Kun kinkkua on sulateltu raikkaassa talvisäässä, on hyvästi aikaa syventyä Elävän arkiston runsaaseen tarjontaan, josta tammikuussakin löytyy paljon tietoa ja viihdykettä. Draamaa Tammikuu tarjoaa tuhdin paketin toivottua klassikkodraamaa, kun 14.1.