Hyppää pääsisältöön

Tatuointi on sattuvaa taidetta

Kaikki sen tietävät – tatuoinnin ottaminen sattuu tai on vähintään epämiellyttävän tuntuista. Palkintona on parhaimmillaan itselle tärkeä ja kaunis taideteos. Jos leimaan kuitenkin kyllästyy, on siitä eroon pääseminen ottamista monin verroin kalliimpaa ja kivuliaampaa.

Tietolaatikko

Osasta klipeistä on poistettu musiikki tekijänoikeussyistä johtuen.

Tatuointeja ei ole enää pitkään aikaan pidetty vain rikollisten ja merimiesten juttuna – niistä on tullut niin suosittuja, että joskus paljas, tatuoimaton iho voi tuntua jopa eksoottisemmalta. Ensin nuoriso otti leimat omakseen, nyt tatuoitaviksi haluavat myös äidit, isät, mummot ja vaarit.

Käytännössä tatuointi syntyy, kun tatuointikoneen neulat naputtavat reiän verinahkaan asti ja samalla reikä täyttyy väriaineella. Kun reikä umpeutuu, väri koteloituu haavan sisään. Ei ihme, että toimenpide sattuu: neulat lyövät reilu 2000 iskua minuutissa, kertoo kuopiolainen tatuoija Make Kuningaskuluttajassa.

Tatuoinnin ottamiseen voi olla monia syitä. Makelta tatuoinnin ottanut Ninni valitsi maori-tyylisen tatuoinnin muutaman kuukauden pohtimisen jälkeen, sillä kuva oli hänestä mukavan yksinkertainen. Strömsössä vieraillut Päivi oli tatuoinut poikansa nimen.

Aamu-tv:ssä vierailleet tatuoinnin ammattilaiset varoittavat tatuoinnin ottamisesta hetken mielijohteesta: leiman poisto on sen ottamistakin kivuliaampaa ja kalliimpaa.

Tatuointeja voidaan poistaa ihon hionnalla, laserhoidoilla ja leikkauksilla. Tällöin voidaan joutua ensin venyttämään ihoa kudosvenyttimellä, jota esiteltiin vuoden 1997 Akuutissa. Venytin on muovipussi, joka asennetaan ihon alle, jonka jälkeen pussia täytetään viikon välein. Täytön seurauksena iho venyy ja muodostaa patin, jota voidaan käyttää apuna leikkauksessa.

Akuutissa vuonna 2002 haastateltu nainen käy läpi ottamiaan hoitoja 15-vuotiaana tehdyn tatuoinnin poistamiseksi. Pienestä linnusta oli tullut kivulias, kallis ja suuri riesa.

Teksti: Sonja Fogelholm

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto