Hyppää pääsisältöön

Työelämän johtajat kumartavat dominaa

Miltä tuntuisi kunnon läpsäytykset paljaille pakaroille tai kuuman steariinin tiputtelu rintakehälle? Todella hyvältä, vastaisivat sadomasokismiin mieltyneet. Kivusta ja alistettuna olemisesta nauttivat erityisesti korkeissa viroissa toimivat miehet.

Tietolaatikko

Sadomasokismi poistettiin tautiluokituksesta vuonna 2011, koska sille ei löytynyt lääketieteellisiä perusteita. Samaan aikaan sairausluokituksesta poistettiin transvestismi ja fetisismi.

Tekijänoikeussyistä johtuen A-Studion ja Prisma Studion klipeistä on jouduttu poistamaan musiikki osittain.

Vielä vuoteen 2011 asti sairaudeksi luokitellussa sadomasokismissa ihmiset saavat seksuaalista nautintoa toistensa fyysisestä satuttamisesta ja valtaleikeistä. Åbo Akademin vuoden 2009 tutkimuksessa selvisi, että noin kahdeksalla prosentilla väestöstä on sadomasokistisia taipumuksia.

Harrastajia löytyy erityisesti yhteiskunnan kermasta.

"Heidän koulutustasonsa on keskimääräistä korkeampi, heidän tulotasonsa on keskimääräistä korkeampi, heitä on enemmän johtavissa asemissa kuin muunlaisissa töissä", kertoo professori Pekka Santtila Prisma Studiossa.

Näille miehille määrätietoisen dominan alistamana oleminen tuo vapauttavaa vastapainoa johtajana toimimiseen. A-studio pääsi seuraamaan dominan ja hänen orjansa tapaamista.

Kovatuloisten johtajamiesten sadomasokistiset mieltymykset ovat myös hittiromaanisarja Fifty Shadesin aihe. Aiheesta oli kuitenkin aloitettu jo aiemmin kirjoittaa kotimaista kirjaa. Kipukynnyksen takana ovat salanimillä kirjoittavat työssäkäyvä äiti ja menestyvä, toisen naisen aviomies. Toisin kuin amerikkalaiskirja, heidän kirjansa on totta. Kaksikko kertoo Ajankohtaisen kakkosen haastattelussa, miksi sadomasokismi on niin nautinnollista.

Teksti: Sonja Fogelholm

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto