Hyppää pääsisältöön

Kaupungintalon laajennus ja sataman tariffit kiistakapuloina Kemissä

Kemin kaupungin päätös laajentaa kaupungintaloa vuonna 1964 jakoi kansalaisten mielipiteitä jyrkästi. Toimittaja Hannu Karpo keräsi asukkaiden ja päällystön mielipiteitä ja näkökulmia aiheesta, esitteli Kemin satamaa ja vieraili Suomen viimeisellä majakkalaivalla.

Päätös laajentaa Kemin kaupungintaloa hiersi vuonna 1964 kaupunkilaisten ja kaupunginjohdon välejä. Suurimmaksi ongelmaksi koettiin suunnitellun laajennuksen hinta. Myös operaation vaikutuksia kaupungin valtakadun toimintaan pidettiin arveluttavina.

Toimittaja Hannu Karpo tarttui kiistakapulaan ja haastatteli kaupunginjohtaja Risto Hölttää, apulaisjohtaja Erkki Hämäläistä ja komisario Ikäheimoa aiheesta. Myös tavalliset kansalaiset saavat suunvuoronsa Karpon gallupissa. Karpo palasi aiheeseen vielä kolme vuotta myöhemmin, jolloin kaupungista oli tarkoitus purkaa kokonaisia kortteleita ja madaltaa vanhoja rakennuksia.

Kaupungintalon laajennussuunnitelmasta siirrytään Kemin satamaan, joka oli tuolloin Suomen neljänneksi suurin vientisatama sekä alueen merkittävin työllistäjä.

"Sanovat Kemiä Lapin henkireiäksi. Ja henki taas pihisee ennen kaikkea sataman kautta", Karpo maalailee. "Satama on Kemi ja Kemi on satama."

Napapiirin tuntumassa sijaitseva satama toimi kuitenkin tappiolla. Ympäristönsä vuoksi satama ei voinut toimia ympärivuotisesti, mutta satamatariffit olivat kuitenkin yhtä suuret, kuin eteläisemmillä satamilla.

Ohjelmassa loppupuolella seurataan vielä paikallisten kalastajien nuotanvetoa Kemijoella ja vieraillaan majakkalaiva Kemillä, joka oli Suomen viimeinen lajissaan. Majakka-aluksen toiminta oli jo tuolloin päätetty lakkauttaa. Karpo myös haastatteli laivalla pitkän uran tehneitä miehistön edustajia.

Teksti: Ville Matilainen

Kommentit
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto