Hyppää pääsisältöön

Kaupungintalon laajennus ja sataman tariffit kiistakapuloina Kemissä

Kemin kaupungin päätös laajentaa kaupungintaloa vuonna 1964 jakoi kansalaisten mielipiteitä jyrkästi. Toimittaja Hannu Karpo keräsi asukkaiden ja päällystön mielipiteitä ja näkökulmia aiheesta, esitteli Kemin satamaa ja vieraili Suomen viimeisellä majakkalaivalla.

Päätös laajentaa Kemin kaupungintaloa hiersi vuonna 1964 kaupunkilaisten ja kaupunginjohdon välejä. Suurimmaksi ongelmaksi koettiin suunnitellun laajennuksen hinta. Myös operaation vaikutuksia kaupungin valtakadun toimintaan pidettiin arveluttavina.

Toimittaja Hannu Karpo tarttui kiistakapulaan ja haastatteli kaupunginjohtaja Risto Hölttää, apulaisjohtaja Erkki Hämäläistä ja komisario Ikäheimoa aiheesta. Myös tavalliset kansalaiset saavat suunvuoronsa Karpon gallupissa. Karpo palasi aiheeseen vielä kolme vuotta myöhemmin, jolloin kaupungista oli tarkoitus purkaa kokonaisia kortteleita ja madaltaa vanhoja rakennuksia.

Kaupungintalon laajennussuunnitelmasta siirrytään Kemin satamaan, joka oli tuolloin Suomen neljänneksi suurin vientisatama sekä alueen merkittävin työllistäjä.

"Sanovat Kemiä Lapin henkireiäksi. Ja henki taas pihisee ennen kaikkea sataman kautta", Karpo maalailee. "Satama on Kemi ja Kemi on satama."

Napapiirin tuntumassa sijaitseva satama toimi kuitenkin tappiolla. Ympäristönsä vuoksi satama ei voinut toimia ympärivuotisesti, mutta satamatariffit olivat kuitenkin yhtä suuret, kuin eteläisemmillä satamilla.

Ohjelmassa loppupuolella seurataan vielä paikallisten kalastajien nuotanvetoa Kemijoella ja vieraillaan majakkalaiva Kemillä, joka oli Suomen viimeinen lajissaan. Majakka-aluksen toiminta oli jo tuolloin päätetty lakkauttaa. Karpo myös haastatteli laivalla pitkän uran tehneitä miehistön edustajia.

Teksti: Ville Matilainen

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto