Hyppää pääsisältöön

Kaupungintalon laajennus ja sataman tariffit kiistakapuloina Kemissä

Kemin kaupungin päätös laajentaa kaupungintaloa vuonna 1964 jakoi kansalaisten mielipiteitä jyrkästi. Toimittaja Hannu Karpo keräsi asukkaiden ja päällystön mielipiteitä ja näkökulmia aiheesta, esitteli Kemin satamaa ja vieraili Suomen viimeisellä majakkalaivalla.

Päätös laajentaa Kemin kaupungintaloa hiersi vuonna 1964 kaupunkilaisten ja kaupunginjohdon välejä. Suurimmaksi ongelmaksi koettiin suunnitellun laajennuksen hinta. Myös operaation vaikutuksia kaupungin valtakadun toimintaan pidettiin arveluttavina.

Toimittaja Hannu Karpo tarttui kiistakapulaan ja haastatteli kaupunginjohtaja Risto Hölttää, apulaisjohtaja Erkki Hämäläistä ja komisario Ikäheimoa aiheesta. Myös tavalliset kansalaiset saavat suunvuoronsa Karpon gallupissa. Karpo palasi aiheeseen vielä kolme vuotta myöhemmin, jolloin kaupungista oli tarkoitus purkaa kokonaisia kortteleita ja madaltaa vanhoja rakennuksia.

Kaupungintalon laajennussuunnitelmasta siirrytään Kemin satamaan, joka oli tuolloin Suomen neljänneksi suurin vientisatama sekä alueen merkittävin työllistäjä.

"Sanovat Kemiä Lapin henkireiäksi. Ja henki taas pihisee ennen kaikkea sataman kautta", Karpo maalailee. "Satama on Kemi ja Kemi on satama."

Napapiirin tuntumassa sijaitseva satama toimi kuitenkin tappiolla. Ympäristönsä vuoksi satama ei voinut toimia ympärivuotisesti, mutta satamatariffit olivat kuitenkin yhtä suuret, kuin eteläisemmillä satamilla.

Ohjelmassa loppupuolella seurataan vielä paikallisten kalastajien nuotanvetoa Kemijoella ja vieraillaan majakkalaiva Kemillä, joka oli Suomen viimeinen lajissaan. Majakka-aluksen toiminta oli jo tuolloin päätetty lakkauttaa. Karpo myös haastatteli laivalla pitkän uran tehneitä miehistön edustajia.

Teksti: Ville Matilainen

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Kunnes kuolema heidät erottaa – Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa

    Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa.

    Kotikadun kausi 13 alkaa surullisissa tunnelmissa. Mäkimaiden perheessä läsnä on kuolema, hiipuva rakkaus ja rahaongelmat. Luotoloilla noustaan jaloilleen, iloitaan elämän ihmeistä ja rakennetaan tulevaisuutta. Kauden 13 lisäksi Areenassa on katsottavissa myös kaudet 1, 2 ja 12.

  • Tehtaan varjossa – työläisnuorukaisen pyrkimys henkiseen kasvuun

    Toivo Pekkasen läpimurtoteos neliosaisena sarjana.

    Tehtaan varjossa on työläiskirjailijana tunnetun Toivo Pekkasen osin omaelämäkerrallisia aineksia sisältävään läpimurtoteokseen perustuva neliosainen tv-elokuva. Sisällissodan jälkeiseen aikaan sijoittuva romaani ilmestyi 1932.

  • Kapea vyötärö ja muhkea kellohelma – ompele itsellesi 1950-luvun mekko!

    Anna-Liisa Tiluksen mekon kaavat tässä artikkelissa.

    Maaseudulta maailmalle -ohjelman ensimmäisessä osassa Anna-Liisa Tiluksen yllä on pehmeästä villakankaasta tehty mekko. Tästä artikkelista löydät kaavat ja ohjeet 1950-luvun mukaisen mekon tekemiseen! Maaseudulta maailmalle -sarja Areenassa Anna-Liisa Tiluksen yllä nähtävä mekko on aito 1950-luvun vaate, joka löytyi Ylen puvustosta. Sen materiaalina on käytetty pehmeää villakangasta.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Varttituntini kommunistina

    Lasse Lehtinen kirjoittaa Kekkosen ajan alkuvuosista.

    Kirjailija Lasse Lehtisen lapsuus- ja nuoruusvuosien suuria merkkipaaluja ovat olleet yleislakko ja Urho Kekkosen valinta tasavallan presidentiksi vuonna 1956. Lehtisen ensimmäinen poliittinen herääminen tapahtui juuri yleislakon aikaan, mutta myös Urho Kekkosen valinta presidentiksi osaltaan ravisteli nuorukaisen yhteiskunnallisia vaistoja esiin.

  • Elävä arkisto tammikuussa

    Tammikuisia aiheita Elävän arkiston tarjonnassa.

    Juhlat on juhlittu ja lahjakirjat luettu, härkäviikot edessä. Päivä sentään alkaa pidetä. Kun kinkkua on sulateltu raikkaassa talvisäässä, on hyvästi aikaa syventyä Elävän arkiston runsaaseen tarjontaan, josta tammikuussakin löytyy paljon tietoa ja viihdykettä. Draamaa Tammikuu tarjoaa tuhdin paketin toivottua klassikkodraamaa, kun 14.1.

  • Beatles-peruukkeja, vessahuumoria, pronominirockia – 1960-luvun nuorisomusiikki inspiroi viihteen vääräleukoja

    Spede, Piikkis ja Eemeli ilakoivat rockilla ja twistillä.

    Sähköinen räminä, koominen ketkutus, pitkät tukat, nonsense-sanoitukset ja ihailijoiden kirkuna – siinä oivallisia aineksia 1960-luvun radio- ja tv-huumorille. Spede, Eemeli, Matti Kuusla ja muut hupiveikot väänsivät rockista, twististä ja rautalankamusiikista parhaimmillaan kekseliäitä, joskus nerokkaitakin piloja.