Hyppää pääsisältöön

Janitan ura alkoi 90-luvun teinitähteydestä

Janita tuli tunnetuksi jo 13-vuotiaana hitillään "Jos jäät". Sitä seurasivat "Maistan maailmaa", "Oma planeetta" sekä menestyksekkäät albumijulkaisut ja Emma-palkinnot.

Moottori-ilta Pasilassa -ohjelmassa vuodelta 1993 nähdään 15-vuotias Janita, joka kertoo uransa saaneen alkunsa isosiskon ratsastuskaverin ansiosta. Ratsastuskaveri kun sattui olemaan levy-yhtiössä töissä ja tykästyi kuullessaan Janitan laulavan. Hän pyysi tyttöä koelauluun studioille ja pian oltiinkin jo levyn teossa.

Moottori-illan katsojat saivat esittää Janitalle kysymyksiä kirjeitse ja puhelimitse. Uteliaita kiinnostaa, mitä Janita katsoo tv:stä, mitä lehtiä hän lukee ja millaista musiikkia kuuntelee.

Kaikkiin kysymyksiin Janita ei kuitenkaan intoudu kommentoimaan, utelut mahdollisesta poikaystävästä jäävät vaille selkeää vastausta.

Haastattelun päätteeksi Janita esittää hittinsä "Jos ikävä tuntuu tältä". Taltiointi on 90-lukulaiseen tyyliin videoefektien sävyttämä.

Seuraavan vuoden alussa Janita pokkasi kaksi Emma-patsasta. Siihen asti nuorin Emma-voittaja vei kotiin vuoden yllättäjän ja naissolistitulokkaan palkinnot. Janita myös esiintyi gaalassa "Ei mikään oo mahdotonta" -hitillään.

Vuotta myöhemmin Janita päätti jättää kotimaan taakseen ja suuntasi New Yorkiin 17 vuoden iässä. Siellä hän on julkaissut toistaiseksi neljä englanninkielistä albumia, joista viimeisin Haunted julkaistiin vuonna 2009.

Janitan elämä ja ura on keskittynyt New Yorkiin jo 18 vuoden ajan ja Suomessa häntä on nähty harvakseltaan. Vuonna 2001 Janita julkaisi suomenkielisen version silloisesta albumistaan. Vuosina 1994 ja 2009 hän osallistui Eurovision laulukilpailun karsintoihin.

Teksti: Heidi Sommar

  • Suomalaisissa tapahtumissa marjastetaan kilpaa, neulotaan hevisti ja maistellaan valkosipulia

    Elävän arkiston kooste omaleimaisista tapahtumista.

    Kun tutkii tarkemmin kotimaamme tapahtumatarjontaa, saattaa helposti leuka loksahtaa kohti Kiinaa. Valikoimastamme löytyy maailmanlaajuiseen suosioon kohonnutta eukonkantoa ja saappaanheittoa, mutta myös vittuilua ja valehtelua. Elävä arkisto koosti yhteen muutamia kilpailuja ja tapahtumia, joita leimaavat omaperäisyys ja hyväntuulinen hulluttelu.

  • Crazy-jännärit Kurvin & Kurvin toilailuista olivat kielellistä ilotulitusta - Pentti Siimes hurmasi pojan roolissa

    Jännärikuunnelmat vievät hilpeille 1960- ja 1970-luvuille

    Olavi Neva käsikirjoitti 1960-1970-luvuilla Yleisradiolle seitsemän jännityshupailua, joiden kielellinen ilotulitus riemastuttaa nykykuulijaakin. Kuunnelmasarjojen keskiössä on isän ja pojan pyörittämä etsivätoimisto Kurvi & Kurvi. Kurvien seikkailuissa on dekkarijuonen sekä kaikenkattavan hupsuttelun ohella myös annos romantiikkaa sekä vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Pääosassa poika-Kurvin roolissa taiteilee useimmissa sarjoissa näyttelijä Pentti Siimes.

  • Laulukokeet-draama vuodelta 1975 on säilyttänyt ajankohtaisuutensa

    Pieni elokuva ennakkoluuloista ja niiden voitttamisesta.

    Kukapa, ainakaan vanhan kansakoulun käynyt, ei olisi hermoillut koulun laulukokeita. Koko luokan edessä, opettajan ankaran valvovan katseen alla pitää laulaa yksin joku omavalintainen laulu. Pelottavaa, varsinkin jos ei ole mikään satakieli. Pelottava on laulukoe myös Raili Ruston ohjaaman elokuvan Laulukokeet vuodelta 1975 päähenkilölle, vaikka eri syystä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto