Hyppää pääsisältöön

Neljä tarinaa lapsettomuudesta ja sijaissynnytyksistä

Vuonna 2007 voimaan tullut uusi hedelmöityshoitolaki kielsi sijaissynnytykset. Ennen lainmuutosta sijaissynnytyksen avulla Suomeen on syntynyt noin parikymmentä lasta. Kiellon myötä lapsettomilta pareilta suljettiin portti oman biologisen lapsen saamiseksi.

Tietolaatikko

Akuutti-ohjelmasta on leikattu osia pois yksityisyydensuojan vuoksi.

Sijaissynnytyksellä tarkoitetaan sitä, että lapsi kasvaa lainakohdussa. Koeputkihedelmöityksellä biologisten vanhempien sukusoluista kehittynyt alkio siirrettään sijaissynnyttäjän kohtuun. Synnytyksen jälkeen biologiset vanhemmat saavat lapsen omakseen adoption kautta. Ennen lainmuutosta sijaissynnytyksiä järjesti muun muassa Väestöliitto. Hoitoja saivat vain parisuhteessa elävät heteroparit, joilla oli lääketieteellinen peruste. Sijaissynnyttäjän tuli olla fyysisesti ja psyykkisesti terve, lisäksi hänellä tuli olla omia biologisia lapsia, joiden raskaudet olivat sujuneet hyvin.

Totaalikieltoa on perusteltu muun muassa sillä, että sijaissynnytysten katsotaan esineellistävän naista. Vertailukohteena on käytetty Yhdysvaltoja, jossa osa sijaissynnytyksistä ei ole sujunut toivottuun tapaan. Ongelmia ovat aiheuttaneet muun muassa sijaissynnyttäjän haluttomuus luopua lapsesta, lapsen vammaisuus tai sijaissynnyttäjille maksetut suuret rahasummat.

Vuonna 2002 Akuutissa anonyymeina pysyttelevät Johanna ja Eerik kertovat oman tarinansa. Tuhoisan auto-onnettomuuden seurauksena he menettivät syntymättömän lapsensa lisäksi mahdollisuutensa biologiseen lapseen muuten kuin sijaissynnytyksen avulla. Pari onkin erittäin kiitollinen Johannan äidille "Sinikalle", joka synnytti parin esikoisen.

Entä millaista on odottaa lasta, joka ei ole biologisesti oma? Siitä kertoo Birgitta Högback, joka toimi sijaissynnyttäjänä sisarelleen Christina Söderlundille ja tämän miehelle. Högbackasta ajatus siitä, ettei hän olisi suostunut luovuttamaan lasta tämän biologisille vanhemmilleen tuntuu absurdilta. Vuonna 2003 Inhimillisessä tekijässä äitiyttä ja keinohedelmöityshoitojen etiikkaa pohtimassa oli sisarusten lisäksi lapsettomuuslääkäri Viveca Söderström-Anttila.

Joulukuisena aamuna vuonna 2006 Aamu-tv:ssä keskusteltiin uudesta hedelmöityshoitolaista. Pia Kaulio kertoo traagisen lapsettomuustarinansa. Kauliosta sijaissynnytys on monelle vieras ja outo asia. Hän kummastelee miksi aiheesta puhuttaessa käytetään sanaa vuokrakohtu. "Ihan kuin kyse olisi mukavuudenhalusta ja järjestetystä bisneksestä, rahahan ei tässä liiku. Eihän sijaisvanhempiakaan kutsuta vuokravanhemmiksi, vaikka he saavat ylläpitokorvausta", toteaa Kaulio.

Keskustelu sijaissynnytysten sallimisesta on noussut pintaan tasaiseen tahtiin aina niiden kiellon jälkeen. Vuonna 2012 aiheesta kirjoitettiin useissa eri medioissa sekä lehtien mielipidepalstoilla. Lain muutos tuntui saavan pontta Valtakunnallisen sosiaali- ja terveysalan eettisen neuvottelukunnan antaessa sijaissynnytyksiä puoltavan lausunnon.

Keväällä 2012 ajankohtaisesta aiheesta keskusteltiin Aamusydämellä ohjelmassa. Vieraina olivat Lea Viik ja Anne Hämäläinen. Viik toimi sijaissynnyttäjänä ystävilleen vuonna 1996.
Anne Hämäläinen on puolisonsa kanssa halunnut lapsia jo suhteen alusta saakka. Kolme viikkoa häiden jälkeen Hämäläisellä todettiin kohdunkaulan syöpä. Syöpä saatiin leikkauksella pois, mutta Hämäläinen ei enää itse pysty kantamaan lasta. Hämäläisellä ja hänen puolisollaan olisi mahdollisuus biologiseen lapseen, mikäli sijaissynnytykset sallittaisiin. "Vaikka meitä on pieni joukko, jota tämä koskettaa, niin tämä on sitäkin tärkeämpi asia", toteaa toiveikas Hämäläinen.

Teksti: Mira Sharma

  • Haapa klapisee ja sumu pitää ääntä Tiina Harpfin lastenkuunnelmissa

    Tiina Harpf jätti puumerkkinsä Lasten Radion seikkailuihin

    Mustan myllyn mestari ja Velhojuuri ovat esimerkkejä Yle Areenassa olevista lastentuotannoista, jotka Tiina Harpf ohjasi Yleisradiolle 1980-luvulla. Harpfin kuunnelmat klapisevat, helisevät, ja joskus niissä soi aimo annos hiljaisuutta. Juonenkäänteistä löytyy mustaa magiaa ja noitavainoja sekä seikkailunriemua. Päähenkilöitä johdattaa usein uteliaisuus.

  • Reino Paasilinna – kiisteltyjen ohjelmien toimittajasta Ylen kiistellyksi pääjohtajaksi

    Toimittaja Reino Paasilinnasta Ylen toimitusjohtajaksi.

    Reino Paasilinna (s. 1939) oli Yleisradion toimittaja ja myöhemmin myös pääjohtaja, jonka toimittamat ohjelmat synnyttivät keskustelua ja lehtiotsikoita. Ohjelmat olivat usein myös sellaisia, jotka eivät miellyttäneet Yleisradion johtoa. Artikkeliin on koottu joitakin esimerkkejä Reino Paasilinnan toimittamista ohjelmista.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto