Hyppää pääsisältöön

Neljä tarinaa lapsettomuudesta ja sijaissynnytyksistä

Vuonna 2007 voimaan tullut uusi hedelmöityshoitolaki kielsi sijaissynnytykset. Ennen lainmuutosta sijaissynnytyksen avulla Suomeen on syntynyt noin parikymmentä lasta. Kiellon myötä lapsettomilta pareilta suljettiin portti oman biologisen lapsen saamiseksi.

Tietolaatikko

Akuutti-ohjelmasta on leikattu osia pois yksityisyydensuojan vuoksi.

Sijaissynnytyksellä tarkoitetaan sitä, että lapsi kasvaa lainakohdussa. Koeputkihedelmöityksellä biologisten vanhempien sukusoluista kehittynyt alkio siirrettään sijaissynnyttäjän kohtuun. Synnytyksen jälkeen biologiset vanhemmat saavat lapsen omakseen adoption kautta. Ennen lainmuutosta sijaissynnytyksiä järjesti muun muassa Väestöliitto. Hoitoja saivat vain parisuhteessa elävät heteroparit, joilla oli lääketieteellinen peruste. Sijaissynnyttäjän tuli olla fyysisesti ja psyykkisesti terve, lisäksi hänellä tuli olla omia biologisia lapsia, joiden raskaudet olivat sujuneet hyvin.

Totaalikieltoa on perusteltu muun muassa sillä, että sijaissynnytysten katsotaan esineellistävän naista. Vertailukohteena on käytetty Yhdysvaltoja, jossa osa sijaissynnytyksistä ei ole sujunut toivottuun tapaan. Ongelmia ovat aiheuttaneet muun muassa sijaissynnyttäjän haluttomuus luopua lapsesta, lapsen vammaisuus tai sijaissynnyttäjille maksetut suuret rahasummat.

Vuonna 2002 Akuutissa anonyymeina pysyttelevät Johanna ja Eerik kertovat oman tarinansa. Tuhoisan auto-onnettomuuden seurauksena he menettivät syntymättömän lapsensa lisäksi mahdollisuutensa biologiseen lapseen muuten kuin sijaissynnytyksen avulla. Pari onkin erittäin kiitollinen Johannan äidille "Sinikalle", joka synnytti parin esikoisen.

Entä millaista on odottaa lasta, joka ei ole biologisesti oma? Siitä kertoo Birgitta Högback, joka toimi sijaissynnyttäjänä sisarelleen Christina Söderlundille ja tämän miehelle. Högbackasta ajatus siitä, ettei hän olisi suostunut luovuttamaan lasta tämän biologisille vanhemmilleen tuntuu absurdilta. Vuonna 2003 Inhimillisessä tekijässä äitiyttä ja keinohedelmöityshoitojen etiikkaa pohtimassa oli sisarusten lisäksi lapsettomuuslääkäri Viveca Söderström-Anttila.

Joulukuisena aamuna vuonna 2006 Aamu-tv:ssä keskusteltiin uudesta hedelmöityshoitolaista. Pia Kaulio kertoo traagisen lapsettomuustarinansa. Kauliosta sijaissynnytys on monelle vieras ja outo asia. Hän kummastelee miksi aiheesta puhuttaessa käytetään sanaa vuokrakohtu. "Ihan kuin kyse olisi mukavuudenhalusta ja järjestetystä bisneksestä, rahahan ei tässä liiku. Eihän sijaisvanhempiakaan kutsuta vuokravanhemmiksi, vaikka he saavat ylläpitokorvausta", toteaa Kaulio.

Keskustelu sijaissynnytysten sallimisesta on noussut pintaan tasaiseen tahtiin aina niiden kiellon jälkeen. Vuonna 2012 aiheesta kirjoitettiin useissa eri medioissa sekä lehtien mielipidepalstoilla. Lain muutos tuntui saavan pontta Valtakunnallisen sosiaali- ja terveysalan eettisen neuvottelukunnan antaessa sijaissynnytyksiä puoltavan lausunnon.

Keväällä 2012 ajankohtaisesta aiheesta keskusteltiin Aamusydämellä ohjelmassa. Vieraina olivat Lea Viik ja Anne Hämäläinen. Viik toimi sijaissynnyttäjänä ystävilleen vuonna 1996.
Anne Hämäläinen on puolisonsa kanssa halunnut lapsia jo suhteen alusta saakka. Kolme viikkoa häiden jälkeen Hämäläisellä todettiin kohdunkaulan syöpä. Syöpä saatiin leikkauksella pois, mutta Hämäläinen ei enää itse pysty kantamaan lasta. Hämäläisellä ja hänen puolisollaan olisi mahdollisuus biologiseen lapseen, mikäli sijaissynnytykset sallittaisiin. "Vaikka meitä on pieni joukko, jota tämä koskettaa, niin tämä on sitäkin tärkeämpi asia", toteaa toiveikas Hämäläinen.

Teksti: Mira Sharma

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • "Ilman unelmia ei voi elää tulevaisuuteen" – Chilen pakolaiset muistelevat vallankaappauksen kauhuja ja suomalaista solidaarisuutta

    Vuoden 1973 vallankaappaus sai suomalaiset aktivoitumaan.

    11. syyskuuta vuonna 1973 kenraali Pinochetin sotilaat aloittivat vallankaappauksen ja ryhtyivät tuhoamaan Chilen demokraattista järjestelmää. Stadionit muutettiin keskitysleireiksi, ihmisiä vangittiin, kidutettiin ja surmattiin. Elävän arkiston koostamassa artikkelissa entiset pakolaiset kertovat kokemuksiaan vankileireistä, kotiinpaluusta ja suomalaisesta solidaarisuudesta.

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

  • Hard Rock Hallelujah! – Lordi rokkasi Suomelle euroviisuvoiton 2006

    Lordi toi Suomelle historiallisen euroviisuvoiton 2006.

    Finland twelve points! Suomi 12 pistettä! Kolme sanaa, joita harvoin on Euroviisuissa kuultu, mutta vuonna 2006 ne lausuttiin peräti kahdeksan kertaa. Lordi pokkasi Suomen ensimmäisen euroviisuvoiton kaikkien aikojen piste-ennätyksellä ja viisuhistorian ensimmäisenä hard rock -yhtyeenä. Elävän arkiston koosteessa muistellaan Lordin matkaa karsinnoista aina Kauppatorin yleisöennätyksen keränneisiin voitonjuhliin asti.

  • Elämä chileläispakolaisena Suomessa oli sopeutumista, kaipuuta ja kipeitä muistoja

    Chilen pakolaiset Suomessa 1970-luvulla.

    Syyskuun 11. päivä vuonna 1973 Chilessä alkoi vallankaappaus, jonka seurauksena tuhansia ihmisiä lähti maasta pakoon. Osa pakolaisista tuli myös Suomeen. Chileläissyntyisen ohjaajan Angelina Vasquezin ohjaama Kaksi vuotta Suomessa (1975) ja Matti Ijäksen ohjaama Vieras poika (1974) kertovat chileläispakolaisista Suomessa ja heidän lähtönsä syistä sekä taustoista.

  • Ystävyyttä ja hämäräbisneksiä Areenassa – kuusi asiaa, jotka yhdistävät kasarin ja ysärin seikkailusarjoja

    Kuusikko ja kuoleman varjot sekä muut sarjat Areenassa.

    Kalakukkoreseptin ryöväävät rosvot, huumerahojen perässä oleva prätkäjengi ja muut hämäräbisnekset houkuttelevat lapsia ja nuoria selvittämään rikoksia. Yhdeksän kesäistä jännitysohjelmaa on julkaistu nyt Areenaan ja ne ovat katsottavissa vähintään vuoden ajan. Listasimme kuusi asiaa, jotka yhdistävät näitä seikkailuja.

  • Laulajatar Aulikki Rautawaara oli ihailtu tähti – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 2. toukokuuta.

    Aulikki Rautawaara oli häikäisevä kaunotar ja kansainvälinen sopraano, jota ihailivat kaikki, huippukapellimestareista aina marsalkka Mannerheimiin. Die Rautawaara liikkui 1930–1940-luvulla eurooppalaisissa kulttuurisalongeissa kuin kotonaan, ja hänestä kiinnostuivat niin äänilevyteollisuus kuin elokuvatuottajatkin.

  • "Yhtenäistä kansaa ei voi koskaan voittaa" – Chilen kansainvälinen solidaarisuusliike alkoi Helsingistä 1973

    Suomessa reagoitiin voimakkaasti Chilen verisiin tapahtumiin

    Presidentti Salvador Allenden hallituksen väkivaltaiseen kaatamiseen reagoitiin voimakkaasti pohjoismaissa ja etenkin Suomessa. Chilen vallankaappaus 11.9.1973 järkytti suuresti ja sai suomalaiset osoittamaan tukeaan Chilen kansalle välittömästi. Suomalaisten aktiivisuuden ansiosta kansainvälinen solidaarisuusliike järjestäytyi Helsingissä jo syyskuun lopussa 1973. Artikkeliin on koottu televisio- ja radioreportaaseja vallankaappauksen jälkeisien kuukausien ajalta.

  • Outi Nyytäjän kuunnelmat kuvaavat luonnikkaasti vallan ytimiä

    Outi Nyytäjän radiodraamoja nyt Areenassa

    Dramaturgi, käsikirjoittaja ja ohjaaja Outi Nyytäjä meni päin väkeviä aiheita. Huhtikuun 25. päivä 2017 kuolleen Nyytäjän radiotuotanto tarjoaa sarjoja, pistekuunnelmia ja kulttikirjojen dramatisointeja. Teksteissä punnitaan usein ihmisten välillä olevaa valtaa. Kuka saa tilaa – kuka ottaa tilan. Ja mitä siitä seuraa? Kieli ja valta ovat keskiössä Nyytäjän radiodraamoissa.

  • Chilen pakolaiset saivat Suomessa lämpimän vastaanoton ja voimistivat entisestään suomalaisten vahvaa halua auttaa

    Ensimmäiset pakolaiset saapuivat Chilestä 19.11.1973.

    Tiedot Chilen sotilasjuntan jatkamista väkivallanteoista järkyttivät sekä suomalaisia että virallista Suomea syys–lokakuussa 1973. Syntyi vahva halu auttaa juntan vainon kohteiksi joutuneita henkilöitä konkreettisesti. Ensimmäisen kerran historiansa aikana Suomi otti poliittisella päätöksellä vastaan ulkomaalaisia pakolaisia. Heistä ensimmäiset saapuivat Suomeen 19.11.1973.

  • Kansallisbaritoni Matti Lehtisen ura ei lopu koskaan – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Onnittelemme syntymäpäivänä 24. huhtikuuta!

    Kun Ylen äänitearkistossa tekee haun Matti Lehtinen, saa tulokseksi yli tuhat osumaa. Huhtikuun 24. päivänä syntyneen Matti Lehtisen (s. 1922) lyyrinen ääni soi Yle Radio 1:n ohjelmistossa säännöllisesti ja näin luontaiset laulajanlahjat omaava baritoni jatkaa vuosikymmenestä toiseen yhtenä yleisön ehdottomista suosikkilaulajista.