Hyppää pääsisältöön

Saamelainen Oula Aikio uskaltaa puhua kulttuurinsa menetyksistä

Sodankyläläinen saamelaismies ja poromies Oula Aikio on paikallinen aktiivi, jonka monet tuntevat ja joka uskaltaa puhua kulttuurinsa kokemista vääryyksistä.

Oula Aikio asuu Suomen eteläisimmässä varsinaisessa saamelaisasutuksen piirissä, joten konfliktit suomalais- ja saamelaiskulttuurin välillä ovat yleisiä.

Kiistan aiheena on esimerkiksi luontaistalous, jota Aikio puolustaa ja haluaa vaalia. Kannattaisiko hänen lopettaa taistelu etelästä kantautuvaa luontaistalouden kustannuksella tapahtuvaa kehitystä vastaan ja vain sopeutua?

Toisaalta Aikio arvio, että saamelaisten oma ääni on alkanut kuulua yhä enemmän, sillä kulttuuri on joutunut menettämään niin monia elinkeinojaan.

Rohkeasti puhuva Aikio suhtautuu nöyrästi rooliinsa saamelaiselinkeinojen puolustajana. Hän kertoo, että rohkeus puhua tuli silloin, kun hän joutui sota-aikana taistelemaan oman viljelysmaansa puolesta.

"Ja se minulle antoikin rohkeutta, että mie olen uskaltanut puhua ja hakea oikeutta."

Teksti: Sonja Fogelholm

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

    Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto