Ville Matilainen
Yle
Kotiviinistä tuli 1990-luvun laman myötä suosittu harrastuskohde ja kulutustuote suomalaisissa kodeissa. Alkoa halvempi hinta ja tekijän mahdollisuus vaikuttaa viinien ominaisuuksiin, johtivat jopa kotiviinin valmistuksen SM-kisoihin. Ruotsista taas kantautui tietoja kotitekoisten viinien aiheuttamista oudoista myrkytystapauksista.
Vuonna 1993 arvioitiin, että jopa kolmannes maassa käytetystä miedosta alkoholista oli kotitekoista viiniä. Viinin valmistamisesta tuli niin suosittua, että kotitekijöitä palvelemaan perustettiin kokonaisia kauppoja. Iloliemi Oy:n perustaja Stina Svenfelt kertoi A-studion haastattelussa, että monet aloittivat harrastuksen erityisten valmispakkausten avulla ennen kuin rohkenivat siirtyä käyttämään oman puutarhan raaka-aineita.
Kokenut viinivalmistaja Vesa Jääskeläinen esitteli samana vuonna Asianharrastajat-ohjelmassa miten tällaiset valmispakkaukset toimivat käytännössä. Erityisen tärkeää oli eri instrumenttien, aineksien ja viinisäiliöiden puhtaus sekä valmistusvaiheen oikea lämpötila.
Hintaa pullolliselle kotiviiniä tuli valmispakkauksia käytettäessä seitsemästä kahdeksaan markkaa. Jos viinin teki omista marjoista tai hedelmistä tippui hinta jopa kolmeen markkaan. Merkittävä osa valmistuskustannuksista tuli lopulta viinipullon korkista, joka saattoi maksaa kokonaisen markan
Alkoa halvemman hinnan lisäksi, monia viinintekijöitä kiehtoi valmistusprosessi ja tietenkin lopputuloksen onnistuminen. Salon Seudun Viinikerho järjesti vuonna 1995 kotiviinin valmistuksen SM-kilpailut, jossa viinit laitettiin paremmuusjärjestykseen. Silmiinpistävää Kotimaan katsauksen raportissa on aikakaudesta huokuva tottumattomuus viinien maisteluun. Viinikerhon puheenjohtaja Arto Vihtoselta esimerkiksi pyydettiin arviota siitä, mikä olisi tuomariston maistelukunto pitkän kisapäivän päätteeksi.
Vuonna 1996 Suomessa tehtiin jo arviolta 15 miljoonaa litraa kotiviiniä ja Ekoisti-ohjelma pääsi seuraamaan porilaisen Auli Nordlundin juhannusviinien valmistusta.
Samana vuonna myös Ruotsissa kohistiin kotiviineistä — tosin eri syystä. Länsinaapurissamme törmättiin outoihin myrkytystapauksiin, joiden aiheuttajaksi pääteltiin kotiviineistä löytyneitä homesieniä. Tällainen sieni syntyy, mikäli viinissä käytetty hiiva ei lähde käymään kunnolla. Ongelmallista homemyrkytyksissä olivat sen oireet. Väsymyksen, sydämentykytyksen, päänsäryn ja pahoinvoinnin kun saattoi helposti sekoittaa liiallisesta viinin juomisesta aiheutuneeseen krapulaan.
Auli Nordlundia myrkkyhome ei pelottanut ja hän kertoi seuraavansa viininsä käymisprosessia erittäin tarkasti. Nordlund saakin valmistusprosessilleen täyden tuen niin aviomieheltään, kuin myös pariskunnan viinipöydässä viihtyvältä naapurilta.
Teksti: Ville Matilainen
