Hyppää pääsisältöön

Kotiviinintäyteinen 1990-luku

Kotiviinistä tuli 1990-luvun laman myötä suosittu harrastuskohde ja kulutustuote suomalaisissa kodeissa. Alkoa halvempi hinta ja tekijän mahdollisuus vaikuttaa viinien ominaisuuksiin, johtivat jopa kotiviinin valmistuksen SM-kisoihin. Ruotsista taas kantautui tietoja kotitekoisten viinien aiheuttamista oudoista myrkytystapauksista.

Vuonna 1993 arvioitiin, että jopa kolmannes maassa käytetystä miedosta alkoholista oli kotitekoista viiniä. Viinin valmistamisesta tuli niin suosittua, että kotitekijöitä palvelemaan perustettiin kokonaisia kauppoja. Iloliemi Oy:n perustaja Stina Svenfelt kertoi A-studion haastattelussa, että monet aloittivat harrastuksen erityisten valmispakkausten avulla ennen kuin rohkenivat siirtyä käyttämään oman puutarhan raaka-aineita.

Kokenut viinivalmistaja Vesa Jääskeläinen esitteli samana vuonna Asianharrastajat-ohjelmassa miten tällaiset valmispakkaukset toimivat käytännössä. Erityisen tärkeää oli eri instrumenttien, aineksien ja viinisäiliöiden puhtaus sekä valmistusvaiheen oikea lämpötila.

Hintaa pullolliselle kotiviiniä tuli valmispakkauksia käytettäessä seitsemästä kahdeksaan markkaa. Jos viinin teki omista marjoista tai hedelmistä tippui hinta jopa kolmeen markkaan. Merkittävä osa valmistuskustannuksista tuli lopulta viinipullon korkista, joka saattoi maksaa kokonaisen markan

Alkoa halvemman hinnan lisäksi, monia viinintekijöitä kiehtoi valmistusprosessi ja tietenkin lopputuloksen onnistuminen. Salon Seudun Viinikerho järjesti vuonna 1995 kotiviinin valmistuksen SM-kilpailut, jossa viinit laitettiin paremmuusjärjestykseen. Silmiinpistävää Kotimaan katsauksen raportissa on aikakaudesta huokuva tottumattomuus viinien maisteluun. Viinikerhon puheenjohtaja Arto Vihtoselta esimerkiksi pyydettiin arviota siitä, mikä olisi tuomariston maistelukunto pitkän kisapäivän päätteeksi.

Vuonna 1996 Suomessa tehtiin jo arviolta 15 miljoonaa litraa kotiviiniä ja Ekoisti-ohjelma pääsi seuraamaan porilaisen Auli Nordlundin juhannusviinien valmistusta.

Samana vuonna myös Ruotsissa kohistiin kotiviineistä — tosin eri syystä. Länsinaapurissamme törmättiin outoihin myrkytystapauksiin, joiden aiheuttajaksi pääteltiin kotiviineistä löytyneitä homesieniä. Tällainen sieni syntyy, mikäli viinissä käytetty hiiva ei lähde käymään kunnolla. Ongelmallista homemyrkytyksissä olivat sen oireet. Väsymyksen, sydämentykytyksen, päänsäryn ja pahoinvoinnin kun saattoi helposti sekoittaa liiallisesta viinin juomisesta aiheutuneeseen krapulaan.

Auli Nordlundia myrkkyhome ei pelottanut ja hän kertoi seuraavansa viininsä käymisprosessia erittäin tarkasti. Nordlund saakin valmistusprosessilleen täyden tuen niin aviomieheltään, kuin myös pariskunnan viinipöydässä viihtyvältä naapurilta.

Teksti: Ville Matilainen

Kommentit
  • Tehtaankadun poliisimurhat järkyttivät kansaa 1997

    Steen Christensen surmasi kaksi poliisia ryöstön jälkeen.

    Koko Suomi järkyttyi, kun tanskalainen Steen Christensen surmasi teloitustyylillä kaksi suomalaista poliisia Helsingissä Tehtaankadulla 22.10.1997. Hän oli vähän aiemmin ryöstänyt Hotelli Palacen kassan Helsingin Eteläranta 10:ssä. Saaliikseen Christensen sai vähän yli 6000 markkaa (reilut 1000 euroa).

  • Seilin saarelle matkattiin arkkulaudat mukana

    Saarelle eristettiin spitaalisia ja mielisairaita.

    Turun saaristossa sijaitseva idyllinen ja vehreä Seilin saari kätkee sisäänsä hautausmaan ja monta karua kohtaloa. Saarelle perustettiin 1600-luvulla sairaala spitaalisille. Tosin lääkäreitä tai hoitoa ei ollut, perillä odotti vain eristys ja sopivaa maata hautuumaaksi. Myöhemmin Seilissä toimi naisille tarkoitettu mielisairaala. Terveen ja hullun raja oli häilyvä ja riippui usein yhteiskuntaluokasta.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto