Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-toimituksen sivuilta.

Chromecast, melko älykäs ja melkein hyvä tv:n lisävaruste

Google Chromecast
Google Chromecast Kuva: Googlen tuotekuva videosoitin

Tiedätte varmaan tekniikkajuttujen lajityypin, jossa kerrotaan innostuneena, että juuri nyt käsillä on vilaus tulevaisuudesta; ensimmäinen kaltaisensa vekotin, joka ihan kohta mullistaa kaiken? Tämä nettivideoita televisiossa näyttävä Chromecastista kertova juttu on sellainen.

Käytin tosiaan sanamuotoa "[eräitä] nettivideoita" enkä "[kaikki] nettivideot". Chromecastin ideahan on lyhykäisyydessään se, että laite isketään kiinni television HDMI-liitäntään, painetaan älypuhelimesta video pyörimään ja hop, se ilmestyy kuin taikaiskusta töllön ruudulle.

Videota ei siirretä puhelimesta Chromecastiin, vaan itse asiassa tikku on pieni Android-laite, joka matkii ohjaimen toimintaa: ahaa, haluat katsoa elokuvan Netflixistä, joten käynpä lataamassa sen tästä suoraan.

Ei kömpelöitä kaukosäätimellä ohjattavia sovelluksia tai mystisiä johtoviritelmiä, jotka joskus toimivat ja joskus eivät, vaan äärimmilleen yksinkertaistettu videosoitin.

Se vieläpä toimii oikein mainiosti, eli YouTube-videot ja Netflix-rainat toistuvat hienosti full HD -tarkkuudella. Kun videon on kerran saanut pyörimään, kännykällä voi tehdä mitä huvittaa eli vaikka etsiä lisää katsottavaa.

Laite maksaa Yhdysvalloissa 35 dollaria eli alle 30 euroa ja Suomesta sitä saa esimerkiksi Verkkokauppa.comista aika paljon kalliimmalla, 80 eurolla.

Lisäys 19.3.2013: Google aloitti Chromecastin myynnin Google Play -kaupastaan 19.3.2013, hinta on toimituskuluineen 38 euroa.

Selaimen kaappaaja

Chromecastia voi käyttää myös toisella tavalla. Tietokoneen Chrome-selaimeen saa lisäosan, jonka aktivoimalla kaikki selaimen välilehdessä näkyvä ja kuuluva ilmestyy tikun kautta television ruudulle.

Ei kömpelöitä kaukosäätimellä ohjattavia sovelluksia tai mystisiä johtoviritelmiä

Tavalliset sivut ja Flash-viritelmät näkyvät telkkarissa ongelmitta, mitä nyt selaimen ja tv:n välillä on pieni viive. Ääni ja kuva tuntuivat kuitenkin pysyvän testeissäni synkronissa keskenään, eli ihmisten huulet heiluivat samaan tahtiin kuin kaiuttimista kuului puhetta.

Mutta selaimen kuvan siirtäminen Chromecastiin vaatii tietokoneelta vääntöä. Se ei ole mikään ihme, jos laskee että pitää pakata joka sekunti parikymmentä 1280x720-resoluution kuvaa ja puskea ne vastaanottimeen langattoman lähiverkon kautta.

Suomeksi sanottuna selaimen "chromecastaaminen" tökkii. Katsoin Areenaa ja HBO Nordicia, ja vaikka ääni toimi moitteettomasti, kuvan päivitysnopeus oli häiritsevän huono. Ja toisin kuin kännykkäsovelluksen kanssa, selainta ei voi sulkea, koska silloin katkeaa myös Chromecastin lähetys.

On tietenkin mahdollista, että vuoden vanha läppärini ei ole hommaan tarpeeksi tehokas. Google itse kertoo selainlisäosan olevan kokeellinen toiminto, eli se saattaa parantua tai sitten se saattaa kadota kokonaan.

Pikkuvikoja, onko helppo korjata?

Suomalaista netti-tv:n katsojaa harmittaa myös se, että selainlaajennus ei toimi Silverlightin kanssa. Muun muassa MTV3:n Katsomo.fi ja Filmnet-palvelut eivät toimi ilman koneelle ladattua Silverlight-lisäosaa, ja Chromecast-selainlaajennus ei ainakaan Macilla osannut lähettää Silverlight-videoiden ääntä Chromecast-tikulle. Video siis pyöri telkkarissa ongelmitta, mutta ääniä ei kuulunut. Eikä niitä voi oikein tietokoneeltakaan soittaa, koska silloin kuva ja ääni olisivat aivan eri tahdissa.

Chromecast osaa tällä hetkellä näyttää YouTube- ja Netflix-videoita, minkä lisäksi Google Play Moviesin sekä Musicin ja Pandoran sovelluksissa on tuki Chromecast-toiminnolle. Windows Phone -käyttäjät jäävät jälleen kerran nuolemaan näppejään, sillä tällä hetkellä Chromecastin ohjaaminen onnistuu vain iOS- ja Android-laitteilla.

Entä milloin Yle Areena saa aidon Chromecast-sovelluksen? Palvelupäällikkö Kari Haakanan mukaan asiaa voidaan harkita, jos laitetta aletaan myydä Euroopassa. Ei siis kannata odotella sitä aivan pian.

Vielä pitää mainita yksi kauneusvirhe. Tuotekuvissa Chromecast esitetään pienenä, kymmensenttisenä tikkuna, joka mahtuu vaikka taskuun. Oikeasti siihen pitää syöttää virtaa usb-johdolla, eli pikkutikusta sojottaa johto, joka menee kiinni joko televisioon tai muuntajaan.

Tiivistettynä: juuri nyt on käsillä vilaus tulevaisuudesta; lajinsa ensimmäinen vekotin, joka tulee vielä mullist… ai niin.

Lisäys 23.1.2015: Yle Areenan iPad-sovelluksen Chromecast-tuki julkaistiin lokakuussa 2014.

Kommentit
  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Näin kilpailutat sähkön hinnan

    Tarkista kuitenkin todellinen vuosikustannus yhtiöstä.

    Yllättävän harva kuluttaja tarttuu mahdollisuuteen säästää sähkölaskussaan. Katso miten helppoa kilpailuttaminen on käytännössä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.