Hyppää pääsisältöön

Juoigamat olivat joikujamit tunturissa

Viisi saamelaista laulajaa kokoontui Nils-Aslak Valkeapään johdolla tunturiin esittelemään ja esittämään joikua. Uraauurtava tv-dokumentti toteutettiin kahtena erilaisena versiona: ensin mustavalkoisena ja suomenkielisenä, sitten värillisenä ja saamenkielisenä.

Nils-Aslak Valkeapään suunnittelemissa "joikajaisissa" esiintyvät hänen lisäkseen myös Jouni Valkeapää, Laila Hetta (Hanskana-Máijá), Maaret Hetta ja Mikkel Bongo (Antem Mikku). Ohjelmasta kuvattiin ensin mustavalkoinen versio. Myöhemmin siitä tehtiin värillinen, saamenkielinen toisinto kansainvälistä levitystä varten.

Pohjoista musiikkihistoriaa kartoittaneen Jorma Lehtolan Laulujen Lappi -kirjan mukaan ensimmäinen ohjelma kuvattiin Jällivaarassa, jälkimmäinen Oloksella. Aihesisällöltään ja kappalevalikoimaltaan ohjelmat muistuttavat suuresti toisiaan, vaikka eroavatkin kuvaukseltaan ja yksityiskohdiltaan. Väriversio sai kolmannen palkinnon Golden Harp Festival -tapahtumassa Irlannissa 1972.

Kaksoisdokumentti välittää innostuneen jamifiiliksen ja upeita kuvia Lapin maisemista. Joikujen lisäksi kuullaan myös laulua sekä harvinaista rautalangan soittoa leukulla Mikkel Bongon esittämänä. Soittimia on, noitarumpua lukuunottamatta, käytetty saamelaisten perinteisessä musiikissa vähän. Valkeapään itse soittama kitara on todella tuore uutuus.

Tavallisesti joikataan läheisistä asioista, elämisen maisemista, porosta, koirasta, autosta ja modernina aikana vaikkapa taksin valoista. Yleisin aihe ovat kuitenkin ihmiset. Joiku on usein pieni muotokuva, jossa henkilöä luonnehditaan lyhyellä humoristisella karikatyyrillä. Koska kaikki tuntevat kohteen, josta joikaavat, pelkkä henkilön nimikin riittää joiun sanoiksi.

Oman joikunsa joikaaminen ei ole kovin tavallista, mutta hyvä joikuseppä saattaa senkin tehdä, kuten Laila Hetta tässä ohjelmassa. Dokumenteissa lauletaan myös kauniisti rakkaudesta ja saamelaisten neitojen kauneudesta.

Artikkelin lähteenä on käytetty mm. Jorma Lehtolan teosta Laulujen Lappi – tarinoita haavemaasta (Kustannus-Puntsi 2008).

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto