Hyppää pääsisältöön

Juoigamat olivat joikujamit tunturissa

Viisi saamelaista laulajaa kokoontui Nils-Aslak Valkeapään johdolla tunturiin esittelemään ja esittämään joikua. Uraauurtava tv-dokumentti toteutettiin kahtena erilaisena versiona: ensin mustavalkoisena ja suomenkielisenä, sitten värillisenä ja saamenkielisenä.

Nils-Aslak Valkeapään suunnittelemissa "joikajaisissa" esiintyvät hänen lisäkseen myös Jouni Valkeapää, Laila Hetta (Hanskana-Máijá), Maaret Hetta ja Mikkel Bongo (Antem Mikku). Ohjelmasta kuvattiin ensin mustavalkoinen versio. Myöhemmin siitä tehtiin värillinen, saamenkielinen toisinto kansainvälistä levitystä varten.

Pohjoista musiikkihistoriaa kartoittaneen Jorma Lehtolan Laulujen Lappi -kirjan mukaan ensimmäinen ohjelma kuvattiin Jällivaarassa, jälkimmäinen Oloksella. Aihesisällöltään ja kappalevalikoimaltaan ohjelmat muistuttavat suuresti toisiaan, vaikka eroavatkin kuvaukseltaan ja yksityiskohdiltaan. Väriversio sai kolmannen palkinnon Golden Harp Festival -tapahtumassa Irlannissa 1972.

Kaksoisdokumentti välittää innostuneen jamifiiliksen ja upeita kuvia Lapin maisemista. Joikujen lisäksi kuullaan myös laulua sekä harvinaista rautalangan soittoa leukulla Mikkel Bongon esittämänä. Soittimia on, noitarumpua lukuunottamatta, käytetty saamelaisten perinteisessä musiikissa vähän. Valkeapään itse soittama kitara on todella tuore uutuus.

Tavallisesti joikataan läheisistä asioista, elämisen maisemista, porosta, koirasta, autosta ja modernina aikana vaikkapa taksin valoista. Yleisin aihe ovat kuitenkin ihmiset. Joiku on usein pieni muotokuva, jossa henkilöä luonnehditaan lyhyellä humoristisella karikatyyrillä. Koska kaikki tuntevat kohteen, josta joikaavat, pelkkä henkilön nimikin riittää joiun sanoiksi.

Oman joikunsa joikaaminen ei ole kovin tavallista, mutta hyvä joikuseppä saattaa senkin tehdä, kuten Laila Hetta tässä ohjelmassa. Dokumenteissa lauletaan myös kauniisti rakkaudesta ja saamelaisten neitojen kauneudesta.

Artikkelin lähteenä on käytetty mm. Jorma Lehtolan teosta Laulujen Lappi – tarinoita haavemaasta (Kustannus-Puntsi 2008).

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

    Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto