Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-toimituksen sivuilta.

Lisättyä fruktoosia on vaikea välttää

Monenlaisia makeuttajia
Monenlaisia makeuttajia Kuva: Riikka Kurki Yle makeutusaine

Sokeri on makeuttajista yleisin. Mutta ruokapakkauksissa näkyy makeuttajina myös monenlaisia yhdyssanoja. Varsinkin sanahirviö glukoosi-fruktoosisiirappi herättää huolta. Tuon siirapin kiistanalaisin osa on fruktoosi eli hedelmäsokeri. Fruktoosia on pidetty tavallista sokeria terveellisempänä. Fruktoosin haitallisista vaikutuksista on kuitenkin vahva tieteellinen näyttö.

Fruktoosi eli hedelmäsokeri on luonnosta peräisi olevista sokereista makein. Sitä myös pidetään terveellisenä. Fruktoosi nostaa veren sokeriarvoja hitaammin kuin tavallinen sokeri.

Elintarviketeollisuus sai EU:lta hyviä uutisia kesällä 2013. Silloin päätettiin, että fruktoosia sisältäviä tuotteita voidaan markkinoida terveysväittämällä. Väittämää saa käyttää ruokapakkauksissa ja mainoksissa vuoden 2014 alusta alkaen. Ehtona on se, että osa elintarvikkeen sokerista tai glukoosista on korvattu fruktoosilla.

Fruktoosi vaikuttaa aineenvaihduntaan haitallisesti

Sisätautiopin professori Marja-Riitta Taskinen
Sisätautiopin professori Marja-Riitta Taskinen Sisätautiopin professori Marja-Riitta Taskinen sokeri
Helsingin yliopiston sisätautiopin professori Marja-Riitta Taskinen on tutkinut lisätyn fruktoosin vaikutuksia jo pitkään. Hänen mielestään EU:n hyväksymä terveysväite hämärtää kokonaiskuvaa ja sekoittaa kuluttajia.

- Terveysväite unohtaa fruktoosin haitalliset vaikutukset, joista on vahva tieteellinen näyttö, emeritaprofessori Taskinen toteaa.

- Fruktoosi vaikuttaa aineenvaihduntaan aivan eri tavalla kuin glukoosi. Fruktoosi lisää rasvahappojen uudismuodostusta maksassa. Se vaikuttaa myös moniin muihin aineenvaihduntareitteihin haitallisesti.

Terveysväite unohtaa fruktoosin haitalliset vaikutukset.
Taskisen mukaan lisättyä fruktoosia ei pitäisi päivässä saada yli 50 grammaa.

- Ylimääräinen fruktoosi lisää diabeteksen sekä sydän- ja verisuonisairauksien riskiä. Fruktoosilla makeutetun janojuoman lisäkalorit näkyvät myös painon nousuna, Taskinen varoittaa.

Fruktoosipitoinen maissisiirappi lisää diabetesriskiä

Stock Photo/ Jacinto Correia Kuva: Stock Photo/ Jacinto Correia sokeri
Ennen sokeri oli pahoista pahin. Nyt sanahirviö glukoosi-fruktoosisiirappi herättää tunteita. Kiistanalaisin osuus on juuri fruktoosi.

Kohu on lähtöisin USA:sta. Siellä tavallista sokeria on jo vuosikymmeniä korvattu halvemmalla ja fruktoosipitoisemmalla tärkkelyssiirapilla. High Fructose Corn Syrup tehdään maissista. Fruktoosia on tässä makeuttajassa tavallisesti 55 prosenttia. Jenkkien maissisiirapin on todettu lisäävän muun muassa kakkostyypin diabeteksen riskiä.

Riskejä nostaa myös se, että amerikkalaisten kaloreista peräti viidesosa kertyy makeuttajista. Suomessa saamme sokereista noin kymmenesosan energiastamme.

Sokerilla ja ”sokereilla” on eroa

Suomalaiset välttelevät hiilihydraatteja. Tästä huolimatta sokerinkulutus ei ole juurikaan laskenut. Ravintotase-tutkimus kertoo, että syömme vuodessa noin 30 kiloa lisättyä sokeria eli sakkaroosia. Tuo määrä tehdään sokerijuurikkaasta ja ruokosokerista.

Stock Photo/ Esmée Scholte Kuva: Stock Photo/ Esmée Scholte kanamarinadi
Monet elintarvikkeet sisältävät lisäksi nestemäisiä makeuttajia, jotka valmistetaan tärkkelyksestä - useimmiten vehnästä tai maissista. Näissä tärkkelysmakeuttajissa on sama määrä energiaa kuin tavallisessa sokerissa. Ruokapakkauksista ne löytyvät useimmiten nimellä glukoosisiirappi, tärkkelyssiirappi tai glukoosi-fruktoosisiirappi. Glukoosisiirappi ja tärkkelyssiirappi tarkoittavat monesti samaa asiaa.

Toisin kuin luulisi, tärkkelysmakeuttajat eivät aiheuta ongelmia keliakiaa sairastaville eivätkä tietyn varauksin myöskään vilja-allergikoille. Tärkkelyksen alkuperää ei olekaan pakko kertoa pakkauksissa.

Ruokakaupan pakkauksissa kerrotaan erikseen aineosat ja ravintosisältö. Ainesosissa tavallinen sokeri ja tärkkelysmakeuttajat pitää luetella erikseen. Mutta ravintosisällön alla sokerista ja tärkkelyksestä tehdyt makeuttajat niputetaan kaikki yhteen "sokereiksi".

Ulkomaiset siirapit ovat elintarviketeollisuuden raaka-aine

Ennen tärkkelysmakeuttajia tehtiin Suomessa. Esimerkiksi Suomen Sokeri valmisti glukoosi-fruktoosisiirappia ohrasta. EU:n myötä kotimaisen tilalle on tullut tuontitavaraa.

Nykyään hinta ei ole mikään merkittävä tekijä.

Tärkkelysmakeuttajien suurimmat valmistajat ovat yhdysvaltalainen Cargill ja ranskalainen Roquette. Kumpikin tekee Suomen markkinoille päätyvät tuotteensa eurooppalaisista raaka-aineista, enimmäkseen vehnästä ja maissista.

Suomen Sokeri tuo Keski-Euroopasta pieniä määriä vehnätärkkelyksestä tehtyä glukoosisiirappia. Vaalea glukoosisiirappi ilmestyi kaupan hyllyille kuluttajapakkauksissa keväällä 2013.

Ulkomaansiirappeja ei siis ole vain tuontiruoassa. Niitä käytetään lukemattomissa Suomessa valmistetuissa elintarvikkeissa. Tuontiruoissa ja kaupan omien merkkien tuotteissa tärkkelysmakeuttajia näkyy kyllä suhteellisesti eniten.

Tärkkelysmakeuttajat olivat aikaisemmin sokeria halvempia. Ison makeisvalmistajan mukaan halpa hinta ei enää ole veturina.
- Aikaisemmin sokeri saattoi olla makeuttajista kallein. Nykyään hinta ei ole mikään merkittävä tekijä, Pandan toimitusjohtaja Pasi Flinkman muotoilee.

Fruktoosi + glukoosi = tavallinen sokeri

Tavallinen sokeri koostuu puoliksi fruktoosista eli hedelmäsokerista ja puoliksi glukoosista eli rypälesokerista. Elintarvikkeiden valmistuksessa tämä sokerin kaksoisrakenne voidaan pilkkoa. Esimerkiksi inverttisokerissa fruktoosi ja glukoosi on erotettu. Pilkkomista tarvitaan elintarvikkeiden rakenteen takia. Erillään oleva fruktoosi antaa vaikkapa leipomotuotteille paistoväriä.

Fruktoosin erottaminen sokerista omaksi tuotteekseen eli kiteiseksi hedelmäsokeriksi on alkujaan suomalainen keksintö. Hedelmäsokerin valmistus alkoi vuosikymmeniä sitten. EU:n ainoa kiteisen fruktoosin valmistaja löytyy Kotkasta. Danisco Sweeteners kuuluu nyt amerikkalaiseen DuPont -jättiyhtiöön. Kiteinen fruktoosi ja siitä tehty liuos käyvät kaupaksi ympäri maailmaa.

Fruktoosin käyttö lisääntynyt koko ajan

Fruktoosia eli hedelmäsokeria käytetään ainoana lisättynä makeuttajana muun muassa vauvojen hedelmäsoseissa.

En suosittele hedelmäsokerilla makeutettujen ”kivennäisvesimehujen” juomista janoon ainakaan päivittäin.
Juomissa fruktoosin käyttö makeuttajana on hiljalleen lisääntynyt. Varsinkin kuplamehuista ja lapsille suunnatuista juomista löytyy lisättyä fruktoosia. Fruktoosilla saa makeutta saa vähemmillä kaloreilla. Sana hedelmäsokeri näyttää pakkauksessa terveelliseltä.

Tavallisesta sokerista puolet on fruktoosia. Siksi jotkut fruktoosilla makeutetut kuplajuomat tai ”makuvissyt” sisältävät saman määrä fruktoosia kuin sokerilla makeutetut limut.

- Kahdesta puolen litran pullosta voi kertyä fruktoosia jo lähelle 50 gramman raja-arvoa, sisätautiopin professori Marja-Riitta Taskinen sanoo.

Makeuttajien fruktoosipitoisuus vaihtelee

Hedelmäsokerissa fruktoosia on täydet sata prosenttia. Tavallisessa sokerissa fruktoosia on puolet.

Tärkkelysmakeuttajissa fruktoosia on vaihteleva määrä: Glukoosisiirapissa fruktoosia ei ole ollenkaan. Glukoosi-fruktoosisiirapissa fruktoosia on tavallisesti 42 %. Mutta heittoa voi olla paljonkin. Kaikki yli 5 ja alle 50 % fruktoosia sisältävät glukoosisiirapit on ilmoitettava glukoosi-fruktoosisiirappina.

Amerikkalaisten High Fructose Corn Syrupissa fruktoosia on yleensä 55 prosenttia.

Siirapeilla on eroja

Monesti laitetaan yhtäläisyysmerkit kahden makeuttajan välille: Pohjois-Amerikan fruktoosipitoista maissisiirappia ja Euroopassa yleisesti käytettyä glukoosi-fruktoosisiirappia pidetään samana.

Valmistustekniikassa ei ole eroa: osa glukoosista muutetaan entsyymien avulla fruktoosiksi. Mutta fruktoosin määrässä on. Se on USA:ssa yleensä 55 ja Euroopassa 42 %.

Euroopassakin tärkkelyssiirapissa saa olla yli puolet fruktoosia. Mutta silloin sen pitää näkyä aineen nimessä. Yhdyssanan osat kääntyvät: fruktoosi-glukoosisiirappi. Tähän ilmaisuun en ruokakaupassa juuri törmännyt syksyllä 2013. Yhdestä ”Made in EU”-makeisesta löysin aineosan maissisiirappi. Sanasta ei kuitenkaan pysty päättelemään siirapin koostumusta.

Lisäys 19.6.14: Muun muassa Verkkokauppa.com tuo maahan USAlaisia limuja, joista osassa on makeuttajana runsasfruktoosista siirappia. Verkkokauppa.comin ainesosalistassa lukee isoglukoosi - mutta fruktoosi-glukoosisiirapista lienee kysymys. Myös ruokakaupan isoissa ketjuissa eli S-ryhmän ja Keskon valikoimissa näkyi keväällä 2014 jenkkituotteiden hyllyjä. Osassa näistä elintarvikkeista on makeuttajana maissisiirappi. Tuotteita Suomeen tuova yritys His & Hers ei vastannut Kuningaskuluttajan kysymykseen maissisiirapin koostumuksesta.

Sokerituotanto on EU:n suojeluksessa

Elintarviketeollisuuden käyttömäärät ovat liikesalaisuus. Siksi on epäselvää, ovatko tärkkelyssiirapit Suomessa korvanneet tavallista sokeria. Toistaiseksi EU suojelee tavallista sokeria kiintiöiden avulla. Esimerkiksi glukoosi-fruktoosisiirapin valmistusmääriä rajoitetaan.

Suomen toiseksi suurin makeisvalmistaja Panda käyttää pääasiassa sokeria.

Pandan toimitusjohtaja Pasi Flinkman
Pandan toimitusjohtaja Pasi Flinkman Pandan toimitusjohtaja Pasi Flinkman sokeri
- Kaikista käyttämistämme makeuttajista yli 90 prosenttia on sokeripohjaisia, Pandan toimitusjohtaja Pasi Flinkman kertoo.

Flinkman ei vastaa suoraan kysymykseen, miksi Panda käyttää makeuttajana glukoosi-fruktoosisiirappia.
- Erilaisilla sokereiden ja siirappien yhdistelmillä voidaan vaikuttaa tuotteiden rakenteeseen, väriin, makuun ja säilyvyyteen.

Pandan vehnästä valmistettavassa glukoosi-fruktoosisiirapissa on Flinkmanin mukaan fruktoosia alle 10 %. Se on vähän. Yleensä fruktoosia on tässä siirapissa 42 %.

Glukoosisiirappi antaa karkille mukavan suutuntuman

Tärkkelyksestä tehtyä glukoosisiirappia käytetään ruoissa enimmäkseen rakenteen takia. Esimerkiksi makeiset olisivat ilman glukoosisiirappia kiteisempiä ja kovempia.

Suomen Sokerin tuotekehityspäällikkö Kyllikki Kilpi
Suomen Sokerin tuotekehityspäällikkö Kyllikki Kilpi Suomen Sokerin tuotekehityspäällikkö Kyllikki Kilpi sokeri
- Makeisten valmistuksessa on käytetty tärkkelyssiirappeja aina. Niitä tarvitaan sokerin ”apuna”. Sokeri ja tärkkelyssiirapit ovat erilaisia ja tukevat toisiaan, Suomen Sokerin tuotekehityspäällikkö Kyllikki Kilpi kertoo.

Glukoosi-fruktoosisiirappi taas on sokeria makeampaa ja korvaa sokeria – joissain tapauksissa kokonaan.

Makeisia voi kyllä tehdä myös ilman fruktoosipitoista siirappia. Esimerkiksi makeisvalmistaja Brunberg painottaa, että sen käyttämät tärkkelyssiirapit eivät ole glukoosi-fruktoosisiirappia.

Käyttömäärät ratkaisevat.
Makeisvalmistaja Panda ei ota kantaa keskusteluun fruktoosin terveysriskeistä. Suomen Sokerilla ei olla niistä huolissaan:

- Suomalaisten sokerinsaanti on suositusten puitteissa. Fruktoosista on paljon kirjoitettu, mutta käyttömäärät ovat silloin valtavia, tuotekehityspäällikkö Kyllikki Kilpi sanoo.

Lue tuoteseloste, vältä sanaa ”sokeri”

Jos tuotteessa on pelkästään fruktoosia, niin valitsisin ehkä tavallista sokeria sisältävän tuotteen.
Elintarvikkeiden pakkauksista on hankala saada selville lisätyn fruktoosin määrää. Eniten lisättyä fruktoosia saamme nyt tavallisesta sokerista. Lisätty sokeri ei olekaan terveysruokaa missään muodossa.

Sisätautiopin professori neuvoo antaa muutaman neuvon kaupassa suunnistamiseen:

- Kannattaa välttää sanaa sokeri. Jos sokeria kuitenkin on, kannattaa katsoa sen määrät.

- Jos tuotteessa on pelkästään fruktoosia, niin valitsisin ehkä sen tilalle tavallista sokeria sisältävän tuotteen. Sitä, imeytyykö tavallisen sokerin ja kiteisen hedelmäsokerin fruktoosi elimistöön eri tavoin, ei ole vielä tutkittu tarpeeksi.

- Tärkein asia on kuitenkin makeuttajien määrä. Se on jopa tärkeämpää kuin laatu, Marja-Riitta Taskinen korostaa.

Lisätyn fruktoosin pelossa ei pidä vältellä kokonaisia hedelmiä tai marjoja. Niissä fruktoosi on luonnollisessa muodossaan. Hedelmien kuitu myös hidastaa fruktoosin imeytymistä. Kaupan päälle tulevat vitamiinit ja hivenaineet.

Korjaus 3.2.15: Lisätty sana "sokeria" (sokeria makeampaa).

Kommentit
  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Näin kilpailutat sähkön hinnan

    Tarkista kuitenkin todellinen vuosikustannus yhtiöstä.

    Yllättävän harva kuluttaja tarttuu mahdollisuuteen säästää sähkölaskussaan. Katso miten helppoa kilpailuttaminen on käytännössä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.