Hyppää pääsisältöön

Paimentolaissaamelaiset jutaavat talvesta kesään

Kaunis ja tunnelmallinen dokumentti 1970-luvulta seuraa Norjan paimentolaissaamelaisten porojutausta eli heidän pitkää vaellusta porojen kanssa Norjan ja Suomen rajalta Jäämeren rannalle. Matkaa porojen kesälaitumille säestää Henrik Otto Donnerin herkkä musiikki.

Norjan paimentolaissaamelaisten yli 350 kilometrin raskas vaellus Norjan ja Suomen rajalta Jäämerelle on täynnä henkeäsalpaavia maisemia, iloa ja myös tiukkoja tilanteita. Jos historiankirjoja on uskominen, reittiä on taivallettu jo 400 vuoden ajan.

Pitkälle matkalle valmistautuminen ei ole helppoa. Tavaraa on oltava riittävästi matkalle, jossa vuodenajat vaihtuvat dramaattisesti. Toisaalta porojen matkaan ei mahdu aivan hirvittäviä määriä tavaroita eli kaikki ylimääräinen on karsittava pois.

Maisemat sisämaassa ovat lumisia jopa vappuna. Kun retkikunta pääsee rannikolle, on siellä kevät jo paljon pidemmällä. Jäljellä on vielä Rotsundin salmi ja vasta sitten porot ovat kesälaitumilla.

Salmenylitys on vaarallista ja toisinaan hukkuu useakin poro. Nyt kuolemilta vältytään – tosin yksi nuori poro selviää ylityksestä nipin napin. Se kannetaan kuivalle maalle lepäämään. Poro-parka tärisee kuin haavan lehti.

Vaikka jutaus on raskas kokemus ja norjalaiset haluaisivat, että saamelaiset lopettaisivat homman kokonaan, on se paimentolaissaamelaisille tärkeä matka. Ovathan porot saaneet heidän maansa elämään, joten ne ansaitsevat hyvät kesälaitumet.

Teksti: Sonja Fogelholm

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

    Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto