Hyppää pääsisältöön

Suomalaisnuoret pohtivat juuriaan

Suomi on kaunis sana -dokumentissa suomen kieltä räpätään, suhde Venäjään muuttuu ja metsä taipuu vaneriksi. Rap-laulaja Mariskan, Pietarissa opiskelevien Reginan ja Heikin sekä vaneritehtaalla raatavan Tonin arkipäivät eroavat, mutta kiertyvät samoihinkin ajatuksiin. Itsenäisyyspäivänä 2004 ensi kertaa esitetyn dokumentin on käsikirjoittanut ja ohjannut Maria Seppälä.

Dokumentissa Suomi on kaunis sana törmäävät vanhat ennakkoluulot ja uudet ajatukset. Moni asia suomalaisuudessa siirtyy eteenpäin sukupolvelta toiselle. Mikä meissä on historiantuottamaa, minkä teemme itse? Suomi ja suomalaisuus ovat dokumentin ihmisille tärkeitä, mutta he haluavat itse päättää, millaisia suomalaisia ovat

Rap-laulaja Mariska leikittelee suomen kielellä lyriikoissaan "Moni sanoi muista, että sulla niinkuin toisillakin rajat on. Yksi sanoi olet vapaa, tää maailma on sulle täysin rajaton." Omia rajojaan Mariska on koetellut muun muassa Lontoossa asumalla. Suomeen takaisin muutto oli aluksi kova paikka, mutta Suomessa on hyvä olla, sillä täällä ihminen saa olla rauhassa.

Vaneritehtaalla työskentelevälle Tonille Hollola on sopivan kokoinen kaupunki asua. Omien juurien pohtiminen ei ole Tonille olennaista. Tärkeintä on olla onnellinen, ja sitäkin tärkeämpää on läheisten onnellisuus.

Heikki suorittaa venäjän kielen opintoihin kuuluvaa opintojaksoa Pietarissa. Hän arvostaa Suomea maana, mutta hänestä on väärin siirtää menneiden sukupolvien taakat nykysuomalaisten ja -venäläisten kannettavaksi.

Neuvostoliitosta Suomeen lapsena muuttanut Regina ei osaa määritellä onko hän suomalainen vai venäläinen. Hän tunnistaa itsessään kummankin kulttuurin ominaispiirteitä. Suomalaiset asiat kuten mökkeily, saunominen ja luonto ovat Reginalle tärkeitä. Venäläisten lämminhenkiset illanistujaiset vodkalla höystettynä ovat myös lähellä naisen sydäntä.

Teksti: Mira Sharma

Kommentit
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

    Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto