Hyppää pääsisältöön

Suomalaisnuoret pohtivat juuriaan

Suomi on kaunis sana -dokumentissa suomen kieltä räpätään, suhde Venäjään muuttuu ja metsä taipuu vaneriksi. Rap-laulaja Mariskan, Pietarissa opiskelevien Reginan ja Heikin sekä vaneritehtaalla raatavan Tonin arkipäivät eroavat, mutta kiertyvät samoihinkin ajatuksiin. Itsenäisyyspäivänä 2004 ensi kertaa esitetyn dokumentin on käsikirjoittanut ja ohjannut Maria Seppälä.

Dokumentissa Suomi on kaunis sana törmäävät vanhat ennakkoluulot ja uudet ajatukset. Moni asia suomalaisuudessa siirtyy eteenpäin sukupolvelta toiselle. Mikä meissä on historiantuottamaa, minkä teemme itse? Suomi ja suomalaisuus ovat dokumentin ihmisille tärkeitä, mutta he haluavat itse päättää, millaisia suomalaisia ovat

Rap-laulaja Mariska leikittelee suomen kielellä lyriikoissaan "Moni sanoi muista, että sulla niinkuin toisillakin rajat on. Yksi sanoi olet vapaa, tää maailma on sulle täysin rajaton." Omia rajojaan Mariska on koetellut muun muassa Lontoossa asumalla. Suomeen takaisin muutto oli aluksi kova paikka, mutta Suomessa on hyvä olla, sillä täällä ihminen saa olla rauhassa.

Vaneritehtaalla työskentelevälle Tonille Hollola on sopivan kokoinen kaupunki asua. Omien juurien pohtiminen ei ole Tonille olennaista. Tärkeintä on olla onnellinen, ja sitäkin tärkeämpää on läheisten onnellisuus.

Heikki suorittaa venäjän kielen opintoihin kuuluvaa opintojaksoa Pietarissa. Hän arvostaa Suomea maana, mutta hänestä on väärin siirtää menneiden sukupolvien taakat nykysuomalaisten ja -venäläisten kannettavaksi.

Neuvostoliitosta Suomeen lapsena muuttanut Regina ei osaa määritellä onko hän suomalainen vai venäläinen. Hän tunnistaa itsessään kummankin kulttuurin ominaispiirteitä. Suomalaiset asiat kuten mökkeily, saunominen ja luonto ovat Reginalle tärkeitä. Venäläisten lämminhenkiset illanistujaiset vodkalla höystettynä ovat myös lähellä naisen sydäntä.

Teksti: Mira Sharma

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto