Hyppää pääsisältöön

Valas on harvinainen vieras Suomessa

Luonnontieteellisen keskusmuseon arkistojen mukaan Suomeen olisi eksynyt kahdeksaa eri valaslajia. Jopa maailman suurimman eläimen, sinivalaan, vierailusta on löydetty todisteita.

Valtamerillä elävät valaat saattavat eksyä Tanskan salmista Itämereen ja sieltä jopa kauas matalaan ja vähäsuolaiseen Perämereen saakka. Ympäristö on valaalle kaikkea muuta kuin luonnollinen. Havaintoja Suomen aluevesille eksyneistä merten nisäkkäistä on tehty ainakin 1800-luvulta saakka.

Valas ihmetytti Oulun edustalla kesällä 1978. Valpuri-nimen saaneen ryhävalaan kotiinpaluu Atlantille ei kuitenkaan onnistunut, vaan valas löydettiin kuolleena Itämereltä.

Heinäkuussa 2006 tavattiin nuori ryhävalas Himangan edustalla. Valas oli aiemmin sotkeutunut Ruotsin rannikolla kalastusverkkoihin. Viikkoja myöhemmin löydettiin kuollut ryhävalas Latvian rannikolta. Se saattoi olla sama valas, jonka ylivieskalainen opettaja oli nimennyt poikansa mukaan Veetiksi.

Eläinbiologi Veli-Risto Cajanderin mukaan yksi syy eksymiseen voi olla ihmisten aiheuttamissa merenalaisissa meluäänissä, jotka voivat johdattaa valaat erilleen laumastaan. On onnesta kiinni, miten eksyneiden käy, sillä tonnien painoisten eläinten auttamiseksi ei paljoa pystytä tekemään, toteaa Cajander.

”Pikkuvalaita”, delfiinejä, on myös havaittu Suomen vesillä. Vuonna 1997 Säpistä löydettiin kuollut delfiini. Kaksi delfiiniä nähtiin 2006 Turun edustalla, ne löydettiin myöhemmin hukkuneena kalastajien verkoista.

1942 Porissa maanviljelijä löysi pellostaan sinivalaan luita. Luiden ikää ei ole pystytty määrittämään, ja se miten ne ovat päätyneet Poriin jää myös arvailun varaan. Arkistojen mukaan maitovalas on harhautunut 12 kertaa Suomeen ja vuonna 1881 Siikajoen edustalta löytyneen kuolleen lahtivalaan hetulat olisivat päätyneet maisteri Zidbäckin kokoelmiin.

Pienikokoinen pyöriäinen on Itämeren ainut vakituinen valaslaji, mutta sitäkin tavataan harvakseltaan.

Teksti: Antti Majala

Tietolaatikko

Tarinoihin Suomeen eksyneistä valaista on syytä suhtautua varauksella, sillä havainnoista ei ole tehty syvällisempää tutkimusta. Nykyisen Venäjän, Petsamon, alueella tavataan valaita. Vuonna 1935 Terjijoelta on löydetty delfiini.

  • Haapa klapisee ja sumu pitää ääntä Tiina Harpfin lastenkuunnelmissa

    Tiina Harpf jätti puumerkkinsä Lasten Radion seikkailuihin

    Mustan myllyn mestari ja Velhojuuri ovat esimerkkejä Yle Areenassa olevista lastentuotannoista, jotka Tiina Harpf ohjasi Yleisradiolle 1980-luvulla. Harpfin kuunnelmat klapisevat, helisevät, ja joskus niissä soi aimo annos hiljaisuutta. Juonenkäänteistä löytyy mustaa magiaa ja noitavainoja sekä seikkailunriemua. Päähenkilöitä johdattaa usein uteliaisuus.

  • Reino Paasilinna – kiisteltyjen ohjelmien toimittajasta Ylen kiistellyksi pääjohtajaksi

    Toimittaja Reino Paasilinnasta Ylen toimitusjohtajaksi.

    Reino Paasilinna (s. 1939) oli Yleisradion toimittaja ja myöhemmin myös pääjohtaja, jonka toimittamat ohjelmat synnyttivät keskustelua ja lehtiotsikoita. Ohjelmat olivat usein myös sellaisia, jotka eivät miellyttäneet Yleisradion johtoa. Artikkeliin on koottu joitakin esimerkkejä Reino Paasilinnan toimittamista ohjelmista.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto