Hyppää pääsisältöön

Sillä aikaa kun liima kuivuu

Markus Kajo: Ajatusten miljoonalaatikko
Markus Kajo: Ajatusten miljoonalaatikko Kuva: Yle / Annukka Palmén-Väisänen ajatusten miljoonalaatikko

Sillä aikaa kun liima kuivuu, voi kuunnella iPodta.

Mutta jos on vanha ja tosi lyhyet hiukset ja se vielä se musiikkikin vaikka hidasta jatsia, niin moshaus kannattaa jättää väliin, kun muuten ne luulevat, että on mennyt tasapainoaisti häneltä, tai järki, tahi molemmat, ja ryntäävät soittamaan ambulantta.

Sillä aikaa kun toiset laulavat, niin jos ei itse laula, niin pitää olla hiljaa ja kunnolla eikä saa rällättää riitasointuäänellä sävelen-vastaisesti eikä ilmeillä henkisesti kajahtanutta, jotta purskahtaisivat nauruun ne laulavaiset, etenkin jos on satavuotiuden syntymäpäiväjuhlan kunnia-virsi se, tai muu juhlallinen tahi uskonnollinen taikka isänmaallis- .

Mutta voi ajatella omia asioita ja katsella katonrajassa olevia kipsikoristeita tai laskea montako kuvioa on tapetissa tai millaiset korvat kenelläkin paikallaolijalla, tai miettiä miten näyttää surkuhupaisalta labradorinnoutaja kun kyykistyy takajalat vähän levällään taloyhtiön nurmikolle tarpeilleen hän.

Näyttäen hieman häpeiseltä. (Kuten syytä onkin.)

Sillä aikaa kun uunista otettu paisti jäähtyy, voi harjoitella miekkailua sillä pitkällä pahvitötteröllä, jonka ympärille se hieno juhlapöytäliina ei-juhla-ajaksi kiedotaan.

Mutta ei voi käyttää miekkailuharjoittelun aikana tunnelman luomisekseen omassa naamassa camouflage-värejä, kerta muuten se pahvitötterö helposti värjääntyy ja tulee hirveä huuto siittä, että se pilaa liinakin sitte.

Kimakka, hirveä ja sinnikäs huuto siittä, naisilta. Että senkin tötterö-paskiainen.

Sillä aikaa kun mökkinaapuri nukkuu rapulassa, voi katsoa onko sen katiskassa kaloja.

Mutta jos sattuisi vahingossa ottamaan ne kalat niin ei kannata kohteliaisuuksissaan jättää lappua että ”kiitos kaloista” kun tulkitsee naapuri sen että ironisettain kirjoitettu!

Parempi kun ei jätä mitään lappua jossa on mitään kirjoitusta mistään asiasta, siihen.

Sillä aikaa kun yhteiskunta nukkuu, voi vetää voimalinjasta pihalla olevaan, valtavaan valokaarilamppujoulutähteensä valot, ranteenpaksuista kuparikaapelointia käyttäen.

Mutta jos on neljänsadan kilovoltin suurjännitelinja se millä hehkuttaa sen joulutähden valokaarilamppuja, niin voi syttyä ohikulkijoiden kulmakarvat tuleen jopa kadun toisella puolella, ja voi kuplia ja pulputtaa kiehuvana asvaltti siinä itsen asumuksen kohdalla, eikä voi kotona sisälläkään olla ilman hitsausnaamaria sen tähden tähden, ja maali hikoilee irti talosta ja kivijalasta ja muurahaiset noituu maan sisällä että ”mitä pirua nyt taas!”

Sillä aikaa kun jokin turpoaa, voi tehdä mielikuvituksessaan karaten (空手) liikkeitä; tehden mielessään vaikkapa useamman liikkeen kataa (型).

Mutta sitten kun se on turvonnut valmiiksi (olipa sitten turpoamassa ollut müsli tai puuvene) niin kannattaa jo tehdä jotain muuta, ettei jämähdä yhteen asiaan (esim. 空手型 )koko päiväksi.

 

Sillä aikaa kun talvi masentaa mieleä, voi etukäteen puhaltaa rantaleluja ja kumipatjoja ja kumiveneitä ilmaisiksi, niin että ne voi kesällä vain pienellä täydennyspuhalluksella ottaa käyttöön.

Mutta asunnossa on talven ajan pienemmät tilat kun vie kumivene ja puhalletut delfiinit ja rantapallot ja ilmapatjat yllättävän paljon tilaa asunnon piiristä.

Tosin jos saisi jostain heliumea, niin voisi säilyttää kumiveneen ja patjat ja delfiinit, ja muovirokotiilit ja pallot katossa, ylös-alaisin.

(Mutta kumiveneen airot saunassa lauteiden alla.)

(Siinä ero.)

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Näkökulmat