Hyppää pääsisältöön

Reserviupseerikoulu marssii ja ampuu räkäpäitä

Reipasta oli marssi ja komeaa meno, kun Reserviupseerikoulu vietti 40-vuotisjuhlaansa Haminassa vuonna 1960. Reippaasti marssittiin myös kymmenen vuotta myöhemmin, vuonna 1970. Askelissa oli kuitenkin myös kriittisiä sävyjä, kun toimittajana oli Hannu Karpo.

Vuonna 1960 paikalla nähtiin koulun ensimmäisiä oppilaita, puolustusvoimien ylintä upseerikuntaa ja tasavallan presidentti Urho Kekkonen. Juhlafilmin selostaa legendaarinen toimittaja Niilo Ihamäki.

Kymmenen vuotta myöhemmin toimittajana oli yhtä legendaarinen Hannu Karpo, joka kyseli ajan hengen mukaisesti, vaalitaanko myös Reserviupseerikoulussa oppilasdemokratiaa ja mikä on RUK:n henki.

Armeijan säästöt koettelivat myös Reserviupseerikoulua. Taisteluharjoituksissa kukin kokelas sai ampua yhden paukkupatruunan eli "räkäpään", kuten varusmiehet paukkupatruunoita kutsuvat. Kokelaat huutelivatkin harjoituksissa: "laukaus, laukaus" ja "sarja, sarja", kun patruunoihin ei ollut varaa. Aseena oli kivääri vuosimallia 1891.

Vuonna 1920 perustettu koulu liittyy kiinteästi Haminan ympyräkaupungin historiaan. Koulun perustamispäivä on 1.4.1920. Talvi- ja jatkosodan aikana koulu toimi muutaman vuoden Niinisalossa.

Toimintansa aikana Reserviupseerikoulu on kouluttanut yli 160 000 upseeria puolustusvoimien reserviin. Nykyisin (vuonna 2018) kustakin saapumiserästä otetaan RUK:n koulutukseen 600-700 kokelasta.

RUK-ohjelmien tekijätiedot

40-vuotias RUK
Oy Suomen Filmiteollisuus 1960
Selostaja: Niilo Ihamäki
Kuvaaja: Pertti Seppälä

RUK 50 vuotta
Yleisradio 21.5.1970
Ohjelmasta Ajankuva
Tomittaja: Hannu Karpo
Toimittajat: Mirja Pyykkö, Arto Tuominen ja Leena Vihtonen
Kuvaus: Raimo Heikkonen ja Osmo Valavaara
Äänitys: Seppo Schalin
Leikkaus: Kari Lehtonen ja Matti Markkanen

Kommentit
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

    Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto