Hyppää pääsisältöön

Reserviupseerikoulu marssii ja ampuu räkäpäitä

Reipasta oli marssi ja komeaa meno, kun Reserviupseerikoulu vietti 40-vuotisjuhlaansa Haminassa vuonna 1960. Reippaasti marssittiin myös kymmenen vuotta myöhemmin, vuonna 1970. Askelissa oli kuitenkin myös kriittisiä sävyjä, kun toimittajana oli Hannu Karpo.

Vuonna 1960 paikalla nähtiin koulun ensimmäisiä oppilaita, puolustusvoimien ylintä upseerikuntaa ja tasavallan presidentti Urho Kekkonen. Juhlafilmin selostaa legendaarinen toimittaja Niilo Ihamäki.

Kymmenen vuotta myöhemmin toimittajana oli yhtä legendaarinen Hannu Karpo, joka kyseli ajan hengen mukaisesti, vaalitaanko myös Reserviupseerikoulussa oppilasdemokratiaa ja mikä on RUK:n henki.

Armeijan säästöt koettelivat myös Reserviupseerikoulua. Taisteluharjoituksissa kukin kokelas sai ampua yhden paukkupatruunan eli "räkäpään", kuten varusmiehet paukkupatruunoita kutsuvat. Kokelaat huutelivatkin harjoituksissa: "laukaus, laukaus" ja "sarja, sarja", kun patruunoihin ei ollut varaa. Aseena oli kivääri vuosimallia 1891.

Vuonna 1920 perustettu koulu liittyy kiinteästi Haminan ympyräkaupungin historiaan. Koulun perustamispäivä on 1.4.1920. Talvi- ja jatkosodan aikana koulu toimi muutaman vuoden Niinisalossa.

Toimintansa aikana Reserviupseerikoulu on kouluttanut yli 160 000 upseeria puolustusvoimien reserviin. Nykyisin (vuonna 2018) kustakin saapumiserästä otetaan RUK:n koulutukseen 600-700 kokelasta.

RUK-ohjelmien tekijätiedot

40-vuotias RUK
Oy Suomen Filmiteollisuus 1960
Selostaja: Niilo Ihamäki
Kuvaaja: Pertti Seppälä

RUK 50 vuotta
Yleisradio 21.5.1970
Ohjelmasta Ajankuva
Tomittaja: Hannu Karpo
Toimittajat: Mirja Pyykkö, Arto Tuominen ja Leena Vihtonen
Kuvaus: Raimo Heikkonen ja Osmo Valavaara
Äänitys: Seppo Schalin
Leikkaus: Kari Lehtonen ja Matti Markkanen

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto