Hyppää pääsisältöön

Kaljarekat lähtövalmiina, kun keskikalja vapautui

Sadat kaljarekat odottivat yöllä lähtölupaa, kun keskikaljan myynti vapautettiin 1.1.1969. Eduskunnassa kaljahanojen aukaisemisesta käytiin kova vääntö. Uuden lain myötä Suomeen tuli kertaheitolla 20 000 uutta myyntipaikkaa oluen ystävien riemuksi.

Tietolaatikko

Vesilahdella ohjelmassa haastateltavana ovat kunnanvaltuuston pj., maanviljelijä Paavo Yli-Öyrä, kauppias Mikko Vesala ja muita kuntatalaisia.

Muita haastateltavia ovat: Alkon aluejohtaja Aaro Sjöberg, DI Harri Rennes, panimomestari Georg Meller, varatuomari Lennart Gruenn, varatuomari Eero Heikkilä, toimitusjohtaja Esko Liuski ja myyjä Leena Yrjänheikki.

Muutos olikin valtava erityisesti maaseudulla. Kun aiemmin väkevät piti hakea lähimmästä kaupungista, nyt kaljaa sai oman kylän baarista.

Kaljasota jatkui kuitenkin kiivaana. Väittely oluen turmiollisuudesta siirtyi kuntatasolle, kun moni kunta halusi omalla päätöksellään kieltää oluen myynnin ja anniskelun.

Yksi näistä kiellon kannalle päätyneistä kunnista oli Tampereen lähistöllä sijaitseva Vesilahti, joka nimensä mukaan halusi pysyä raittiina. Sanasotaa käytiin puolesta ja vastaan, kuten oheinen ohjelma osoittaa. ”Jokainen täällä näköjään haluaa olla raittiuslautakunnan puheenjohtaja”, naureskelee oluen myyntiä puoltanut kuntalainen kunnanisien kielteiselle päätökselle.

Loppuvuonna 1968 esitetty Ajankuva-ohjelma pohtii myös monia lain kummallisuuksia ja esittelee, miten olutta Raision tehtailla valmistetaan kuukautta ennen H-hetkeä. Kaljarekat olivat valmiina uudenvuodenyönä 1969.

Keskustelu keskikaljan ympärillä velloi jatkossakin kiivaana. Myös alkoholin kulutus kasvoi vauhdilla. Kun vuonna 1968 suomalainen kulutti alkoholia 2,9 litraa vuodessa, hyppäsi keskimääräinen kulutus vuonna 1974 yli kuuden litran.

Teksti: Reijo Perälä

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto