Hyppää pääsisältöön

Kaljarekat lähtövalmiina, kun keskikalja vapautui

Sadat kaljarekat odottivat yöllä lähtölupaa, kun keskikaljan myynti vapautettiin 1.1.1969. Eduskunnassa kaljahanojen aukaisemisesta käytiin kova vääntö. Uuden lain myötä Suomeen tuli kertaheitolla 20 000 uutta myyntipaikkaa oluen ystävien riemuksi.

Tietolaatikko

Vesilahdella ohjelmassa haastateltavana ovat kunnanvaltuuston pj., maanviljelijä Paavo Yli-Öyrä, kauppias Mikko Vesala ja muita kuntatalaisia.

Muita haastateltavia ovat: Alkon aluejohtaja Aaro Sjöberg, DI Harri Rennes, panimomestari Georg Meller, varatuomari Lennart Gruenn, varatuomari Eero Heikkilä, toimitusjohtaja Esko Liuski ja myyjä Leena Yrjänheikki.

Muutos olikin valtava erityisesti maaseudulla. Kun aiemmin väkevät piti hakea lähimmästä kaupungista, nyt kaljaa sai oman kylän baarista.

Kaljasota jatkui kuitenkin kiivaana. Väittely oluen turmiollisuudesta siirtyi kuntatasolle, kun moni kunta halusi omalla päätöksellään kieltää oluen myynnin ja anniskelun.

Yksi näistä kiellon kannalle päätyneistä kunnista oli Tampereen lähistöllä sijaitseva Vesilahti, joka nimensä mukaan halusi pysyä raittiina. Sanasotaa käytiin puolesta ja vastaan, kuten oheinen ohjelma osoittaa. ”Jokainen täällä näköjään haluaa olla raittiuslautakunnan puheenjohtaja”, naureskelee oluen myyntiä puoltanut kuntalainen kunnanisien kielteiselle päätökselle.

Loppuvuonna 1968 esitetty Ajankuva-ohjelma pohtii myös monia lain kummallisuuksia ja esittelee, miten olutta Raision tehtailla valmistetaan kuukautta ennen H-hetkeä. Kaljarekat olivat valmiina uudenvuodenyönä 1969.

Keskustelu keskikaljan ympärillä velloi jatkossakin kiivaana. Myös alkoholin kulutus kasvoi vauhdilla. Kun vuonna 1968 suomalainen kulutti alkoholia 2,9 litraa vuodessa, hyppäsi keskimääräinen kulutus vuonna 1974 yli kuuden litran.

Teksti: Reijo Perälä

Kommentit
  • Suomalaisissa tapahtumissa marjastetaan kilpaa, neulotaan hevisti ja maistellaan valkosipulia

    Elävän arkiston kooste omaleimaisista tapahtumista.

    Kun tutkii tarkemmin kotimaamme tapahtumatarjontaa, saattaa helposti leuka loksahtaa kohti Kiinaa. Valikoimastamme löytyy maailmanlaajuiseen suosioon kohonnutta eukonkantoa ja saappaanheittoa, mutta myös vittuilua ja valehtelua. Elävä arkisto koosti yhteen muutamia kilpailuja ja tapahtumia, joita leimaavat omaperäisyys ja hyväntuulinen hulluttelu.

  • Crazy-jännärit Kurvin & Kurvin toilailuista olivat kielellistä ilotulitusta - Pentti Siimes hurmasi pojan roolissa

    Jännärikuunnelmat vievät hilpeille 1960- ja 1970-luvuille

    Olavi Neva käsikirjoitti 1960-1970-luvuilla Yleisradiolle seitsemän jännityshupailua, joiden kielellinen ilotulitus riemastuttaa nykykuulijaakin. Kuunnelmasarjojen keskiössä on isän ja pojan pyörittämä etsivätoimisto Kurvi & Kurvi. Kurvien seikkailuissa on dekkarijuonen sekä kaikenkattavan hupsuttelun ohella myös annos romantiikkaa sekä vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Pääosassa poika-Kurvin roolissa taiteilee useimmissa sarjoissa näyttelijä Pentti Siimes.

  • Laulukokeet-draama vuodelta 1975 on säilyttänyt ajankohtaisuutensa

    Pieni elokuva ennakkoluuloista ja niiden voitttamisesta.

    Kukapa, ainakaan vanhan kansakoulun käynyt, ei olisi hermoillut koulun laulukokeita. Koko luokan edessä, opettajan ankaran valvovan katseen alla pitää laulaa yksin joku omavalintainen laulu. Pelottavaa, varsinkin jos ei ole mikään satakieli. Pelottava on laulukoe myös Raili Ruston ohjaaman elokuvan Laulukokeet vuodelta 1975 päähenkilölle, vaikka eri syystä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto