Hyppää pääsisältöön

Kalastajaneule luotolainen on villapaitojen klassikko

Vuonna 1987 valmistuneessa Työtä käsille -ohjelmassa kerrotaan Hailuodon kalastajaneuleperinteestä ja muistellaan lammastalouden kulta-aikaa 1900-luvun alkupuolella. Samaa aihetta käsittelee myös radiohaastattelu vuodelta 1960.

Neulotuilla kalastajapaidoilla on pitkät perinteet ympäri Eurooppaa. Islantilaisten, färsaarelaisten ja irlantilaisten villapaidat ovat tunnettuja klassikkoja. Suomessa tunnetuin kalastajaneule on hailuotolainen luotolaispaita.

"Luotolainen" neulotaan yhtenä kappaleena. Nykyisin paita neulotaan pyöröpuikoilla, aiemmin kymmenellä sukkapuikolla, eli hailuotolaisittain tikulla. Luotolaista kutsuttiin myös tikkuröijyksi tai tikkuripaidaksi.

Hailuotolaisen kalastajan kotipaikka on mantereella voitu päätellä hänen villapaidastaan, sillä tällaisia ei valmistettu missään muualla. Hailuotolaiset kalastajat perinteisesti myös vihittiin morsiamen tekemä luotolainen yllään. Luotolaispaitoja tehdään käsin ja käytetään yhä edelleen.

Luotolaispaita on yksinkertainen ja käytännöllinen. Paidan peruspinta on joustinneuletta ja sen etuosaan neulotaan usein korinpohjaneuleinen västäräkiksi kutsuttu neliön muotoinen kuvio. Alkujaan luotolaispaidat olivat kauluksettomia ja niitä pidettiin pitkän kaulaliinan kanssa. Nykyään niihin kudotaan korkea kaulus ja napitus sijoitetaan toiselle olkapäälle.

Eila Rantasuomela selvittää ohjelmassa hailuotolaiselle käsityöperinteelle ominaisia sanoja käyttäen, miten "luotolainen" tehdään.

Anna Annunen kertoo radiohaastattelussa, että hän on kutonut yleensä harmaita luotolaisia, joskus valkoisia ja tilauksesta mustia.


Pesemätöntä, hailuotolaisten lampaiden villaa yhteen paitaan kului noin 1,5 kiloa ja pesun jälkeen paita painoi noin kilon.

Karitsantapposateet, rahalammas ja jakoperät sanojen merkitykset tulevat tutuiksi Eero Isolan haastattelussa, jossa hän muistelee lammastalouden hyviä vuosia Hailuodossa ja erityisesti lammasmarkkinoita, joita ei vuoden 1956 jälkeen ole enää järjestetty.

Teksti: Annimaiju Pudas

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto