Hyppää pääsisältöön

Kun oppiminen ei suju

Lapsi opiskelee
Kuva: Raili Löyttyniemi/YLE Lapsi opiskelee Kuva: Raili Löyttyniemi/YLE oppiminen,koulu,matematiikka,oppimisvaikeudet

Kun pieni koululainen ei millään opi lukemaan tai laskemaan sujuvasti, saattaa kyse olla oppimisvaikeudesta. Oppimisvaikeudet ovat yleisiä: niitä on arviolta noin 10 prosentilla ihmisistä.

Tietolaatikko

" Lapselle olisi hyvä kertoa, että oppimisvaikeus on vain pieni osa minuutta. Lapsi saa tukea myös siitä, että hänellä on myönteisiä tulevaisuuden visioita. Samoin tärkeää on ymmärtää, että näille asioille voidaan tehdä jotain, apua on saatavilla."

Niilo Mäki Instituutissa Jyväskylässä tutkitaan oppimisvaikeuksia, testataan ja kuntoutetaan lapsia.

Neuropsykologi Tuija Aro kertoo, että perinnöllisyyden rooli vahvistuu yhä enemmän oppimisvaikeuksien taustatekijäksi. Lukivaikeuden taustalla näyttäisi olevan useampi geeni, ei vain yksi.

”Toisaalta ympäristö vaikuttaa siihen, mitkä geenit aktivoituvat meissä, millaista varhaisia virikkeitä lapsena saamme, kuinka pystymme hyödyntämään virikkeitä ja kuinka nopeasti ongelmiin puututaan,” Aro kertoo.

Aivotutkimuksissa on löydetty selityksiä oppimisvaikeuksille, mutta pelkistä aivokuvista ei voi nähdä onko ihmisellä oppimisvaikeuksia. Ja vaikka puhutaan eroista aivojen toiminnassa, kyse ei ole älykkyyden eroista.

Käytännössä oppimisvaikeuksia tutkitaan testeillä. Niillä testataan esimerkiksi muistia tai nopeaa asian tai esineen nimeämistä.

Dysleksia eli luku- ja kirjoitusvaikeus

  • tyypillistä lukemaan oppimisen vaikeus, lukemisen vaikeus, hidas lukeminen ja kirjoitusvirheet
  • puheäänteiden erottaminen tuottaa hankaluuksia
  • toisiaan lähellä olevan äänteet (n ja m, p ja t, b ja d) menevät sekaisin
  • liittyy kuuloaivokuoren toimintaan

Professori Heikki Lyytinen johti Jyväskylän yliopistossa tutkimusta, jossa seurattiin lukivaikeuksista kärsivien  vanhempien lapsia. Kaikki tutkitut lapset eivät perineet lukivaikeutta.

”Noin puolet lapsista, joiden toinen vanhempi kärsii lukivaikeudesta, kokee myös vaikeuksia. Heistäkin moni saa avun erityisopetuksesta. Vain neljännes kokee pysyvämpää haittaa lukivaikeudesta.” Lyytinen selventää.

Tutkimuksessa haettiin keinoja lukivaikeuden mahdollisimman aikaiseen havaitsemiseen.

”Kirjainten ja nimien mieleen painamisen kyky on erittäin selkeästi ennustava tekijä. Nyrkkisääntönä voisi sanoa, että lapsi, joka ei kouluun mennessään osaa nimeltä seitsemää kirjainta, on melko varmasti riskiryhmässä.”

Dyslektikko voi kuitenkin olla huippuälykäs jollain muulla alueella.

”Meillä on esimerkiksi sellainen tapaus, jossa lapsi ei opi reilua kahtakymmentä kirjaimen äännevastetta, mutta on hyvä  matematiikassa.”

Dyskalkulia eli laskemisen vaikeus

  • matemaattiset oppimisvaikeudet, laskutaidon vaikeus
  • ilmenee yksinkertaisissa laskutoimituksissa
  • matematiikan oppimisen ongelmista kärsii noin 3-5 % oppilaista

Neuropsykologi Pekka Räsäsen mukaan kyse ei ole siitä, ettei oppilas kiinnostuksen puutteen vuoksi  pärjää matematiikassa. Räsänen käyttäisi mieluummin termiä laskutaidon vaikeus. Vaikeudet liittyvät yhteen- ja vähennyslaskun hallintaan.

”Ongelma näkyy, kun pitäisi ruveta vaikka vain pienillä numeroilla lisäämään, vähentelemään, kertomaan tai jakamaan.”

Myös arkiset asiat kuten kaupassa käynti ja pankkikortilla maksettaessa sen hahmottaminen, paljonko tilille rahaa jäi, tuottavat ongelmia. ”Emme ajattele, että kaupassa käynti olisi matikkaa, mutta se juuri on hankalaa silloin, kun laskutaito ei ole lähtenyt edistymään. Puhutaan matematiikan oppimiskyvyn häiriöistä,”Räsänen summaa.

Eroja nähdään Pekka Räsäsen mukaan jo 3-4 vuoden ikäisissä lapsissa. Erot tulevat esiin leikissä.

”Osaako lapsi vaikkapa kattaessa laskea oikean määrän lautasia pöytään? Tai osaako lapsi ottaa kissalle neljä sukkaa vai hakeeko hän sen kokeilemalla? Oivaltaako hän että tietyt numerot liittyvät tiettyihin määriin?”

Räsänen puhuu kahdesta erilaisesta matemaattisesta kyvystä:

  • kyky hahmottaa lukumääriä, esimerkiksi paljon tai vähän
  • matematiikan kielellinen osaaminen eli kyky luetella numeroita

Luettelemisen kautta opitaan ymmärtämään, että numerot tarkoittavat tiettyjä määriä. Esikoulussa erot näissä taidoissa alkavat olla jo suuria.

”Lapset eroavat yllättävän paljon siinä, kuinka herkästi he oppivat luettelemisen taidon ja kuinka herkästi he arjessa ryhtyvät käyttämään tätä taitoa."

Räsäsen mukaan näihin taitoihin voidaan vaikuttaa paljon jo päiväkodeissa ja kotona. Ennen kouluikää aloitetulla harjoittelulla on suuri merkitys.

Oppimisvaikeuksien päällekkäisyys ja ADHD

Osalla matematiikan oppimisvaikeuksien kanssa painivista on ongelmia myös lukemisessa ja kirjoittamisessa. Lisäksi mukana saattaa olla myös tarkkaavuuden ongelma eli paljon puhuttu ADHD.

Neuropsykologi Tuija Aron mukaan tarkkaavuushäiriö ADHD:lla on kolme ulottuvuutta:

  • motorinen levottomuus, ei pysytä paikalla, naputellaan, heilutaan koko ajan
  • impulsiivisuus, ei malteta kuunnella kysymystä loppuun, ei malteta odottaa omaa vuoroaan jne.
  • tarkkaamattomuus, taipumus vaipua päiväuniin, unohdella asioita, häiriöherkkyys

Perusteita ADHD-diagnoosille:

  • levottomuudesta, impulsiivisuudesta ja tarkkaamattomuudesta on haittaa ihmiselle
  • ominaisuudet vaikuttavat sosiaalisiin suhteisiin
  • ominaisuudet estävät oppimista ja kehitystä
  • vaikeudet ilmenevät eri paikoissa, ei vain koulussa tai kotona
  • vaikeudet ovat jatkuneet jo pitkään, eivätkä ole vain ohi meneviä reaktioita esim. lapsen kokemaan menetykseen tai huoleen

Tuija Aro antaa esimerkin nuoresta joka äkkiä alkaa olla levoton ja tarkkaamaton, mutta mitään viitteitä lapsuuden vastaavista oikeista ei ole. Silloin kyseessä ei ole tarkkaavuushäiriö. Tarkkaavuushäiriöinenkin osaa keskittyä, mutta hänen kiinnostuksena lopahtaa herkemmin.

ADHD:n ajatellaan johtuvan hermoston välittäjäaineiden poikkeavasta toiminnasta. Tilannetta voidaan korjata lääkityksellä.

Tuija Aro muistuttaa, että tarkkaavuus kehittyy vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa.Vaikka ADHD on neurobiologinen häiriö, niin se ilmenee erityisesti vuorovaikutuksessa. Siksi siihen voidaan myös vaikuttaa vuorovaikutussuhteissa.

Tuija Aro antaa neuvoja arkeen:

  • vietä aikaa lapsen kanssa päivittäin edes hetki
  • luo selkeät ja yksinkertaiset säännöt
  • ennakoi tilanteita,varsinkin uudet tilanteet
  • ohjaa lasta puheella, liikkeillä, kosketuksella
  • ole johdonmukainen palautteissasi ja ohjeissasi
  • anna  lapselle selkeitä ohjeita, jotka ovat lyhyitä ja henkilökohtaisia
  • anna lapselle aikaa rauhoittua
  • älä itse kiihdy tai suutu, vaikka lapsi tekisikin niin

Entä auttavatko Omega-rasvahapot tarkkaavuuden ongelmiin? Aron mukaan potilaat ovat kertoneet hänelle saaneensa apua rasvahapoista, mutta Aro itse ei ole törmännyt tieteelliseen tutkimukseen, joka puoltaisi niiden käyttöä.

Käytännön apukeinoja

Oppimisvaikeudet pyritään havaitsemaan ajoissa. Erityisopetukseen pääsyyn ei tarvita diagnoosia, vaan opettajan huomio tuen tarpeesta riittää. Jos erityisopetus ei riitä, voidaan lapsi ohjata neuropsykologisiin testeihin ja kuntoutukseen.

Opetus on monipuolista ja uusi teknologia tuo uusia apuja. Esimerkkinä Heikki Lyytisen johdolla kehitetty tietokonepeli Ekapeli, jonka vaikutuksista on jo paljon näyttöä.

”Pelissä opetellaan puhutun ja kirjoitetun välistä suhdetta. Lapsi valitsee äänteen kuultuaan sitä edustavan kirjaimen. Näin opitaan yhteydet kirjain kirjaimelta. Sitten edetään kirjainyhdistelmiin ja sitten sanoihin.”

Heikki Lyytisen mukaan lapsi voi aloittaa pelin noin kuuden ja puolen vuoden iässä.

”Korkeintaan kymmenen minuuttia kerrallaan, toistuvasti monta kertaa päivässä. Lapsi saavuttaa perustaidot noin 3-5 tunnissa, jos kyseessä on lapsi, jolla ei ole merkittävää estettä lukutaidon oppimisessa.”

Tutustu itseesi oppijana

Tuija Aro kannustaa jo ajoissa tutustumaan itseensä oppijana. Muutamia vinkkejä:

  • varaa opiskeluun riittävästi aikaa
  • piirrä enemmän ja lue kerralla vähemmän
  • pyydä lisäaikaa kokeisiin

Oppimisvaikeudet saattavat pahimmillaan varjostaa koko elämää. Niillä on havaittu olevan yhteyttä masennukseen.

Tuija Aron mukaan lapselle olisi hyvä kertoa, että oppimisvaikeus on vain pieni osa minuutta. Lapsi saa tukea myös siitä, että hänellä on myönteisiä tulevaisuuden visioita. Samoin tärkeää on ymmärtää, että näille asioille voidaan tehdä jotain, apua on saatavilla.

Apua aikuisillekin

Kuntoutus on mahdollista aikuisillekin, vaikka se ei ole kovin yleistä.

Kuntoutussäätiö on aloittamassa kuntoutusprojektia lukivaikeuksista kärsiville aikuisille. Pitkän kuntoutuksen rinnalla kokeillaan myös lyhyempää kuntoutusta.

Erilaisten oppijoiden liitolla on toimintaa usealla paikkakunnalla. Tarjolla on muun muassa lukitestausta, vertaistukiryhmiä ja nuorisotoimintaa. Yhdistyksen tiloissa voi myös tutustua erilaisiin apuvälineisiin. Monet kokevat tärkeimmiksi vertaisryhmät.

Airi Valkama Erilaisten oppijoiden liitosta kertoo, että vertaistukiryhmässä oppimisen kanssa tuskaillut aikuinen kohtaa usein ensimmäistä kertaa kohtalotovereita. Ryhmässä on mahdollisuus pohtia ja vertailla kokemuksia yhdessä.

”Myös lasten vanhemmille vertaistuesta on hyötyä. Ryhmässä huomaa, että muidenkin lapsilla on samoja ongelmia, oma  lapsi ole ainoa, jolla on ongelmia.”

Usein diagnoosi tai oma oivallus oppimisvaikeudesta helpottaa oloa. Käsitys itsestä oppijana, omista ongelmista ja vahvuuksista auttaa.

"Pitää löytää oma oppimisen tapansa"

Matti Hyhkö kertoo omista kokemuksistaan näin:

”Opin lukemaan ääneen siinä vaiheessa kun luin omille lapsilleni iltasatuja. Kun oma poika oli 6-vuotias ja alkoi lukea itse, iso kivi vierähti sydämeltä. Jotenkin siinä omakin rohkeus kasvoi. ”

”Kyllä se tutustuminen omaan oppimisen tyyliin on tärkeää. Se miten yleensä opetetaan ei ole ollenkaan se ainoa tapa oppia. Pitää vaan sinnikkäästi hakea vaihtoehto, joka sopii itselle. Ainakin minulle on ollut tärkeää, että olen voinut puhua asiasta avoimestija, eikä tarvitse enää hävetä."

”Nykyisessä työssäni toimin osittain vankityön ohjaajana, niin ymmärrän todella mitä on oppimisvaikeudet ja kuinka paljon se voi rajoittaa elämää pahimmillaan.”

Kuva: Raili Löyttyniemi/YLE

Kuva: Raili Löyttyniemi/YLEKuva: Raili Löyttyniemi/YLE
Kuva: Raili Löyttyniemi/YLE

Kuva: Raili Löyttyniemi/YLEKuva: Raili Löyttyniemi/YLE
Kuva: Raili Löyttyniemi/YLE

Kuva: Raili Löyttyniemi/YLEKuva: Raili Löyttyniemi/YLE

Koonnut: Niina Melanen

Perustuu TV-ohjelmaan: Kun oppiminen ei suju   Toimittaja: Ilona Ikonen   Vuosi: 2013

Oppimistaidot

Facebook, Twitter

  • Ota haltuun opiskelutekniikat! Unohda tuntikausien pänttääminen — opiskele nopeammin ja tehokkaammin

    Oikealla opiskelutekniikalla opit nopeammin ja tehokkaammin.

    Unohda tuntikausien pänttääminen — opiskele nopeammin ja tehokkaammin sen sijaan. Kun löydät itsellesi oikeat opiskelutekniikat, oppiminen helpottuu ja uudet asiat jäävät helpommin mieleen. Videoilta löydät helppoja tekniikoita, joiden avulla voit treenata esimerkiksi omaa lukunopeutta tai ottaa haltuun isoja kokonaisuuksia.

  • Paineessa-kampanja auttaa yo-stressissä

    Autamme valmistautumaan lukion suurimpaan urakkaan.

    Loputon kiire, valtava työmäärä ja paineet menestymisestä ovat usean lukiolaisen arkipäivää. Yle Abitreenien Paineessa -kampanja auttaa valmistautumaan lukion suurimpaan urakkaan, ylioppilaskirjoituksiin.

  • Muistin tukemiseksi on monia kikkoja

    Suurin osa meistä oppii useilla eri tyyleillä.

    Suurin osa meistä oppii useilla eri tyyleillä - jopa eri tyyleillä eri aikoina elämässämme. Tarkkaavaisuuteni kohdistuu eri asioihin. Hahmotan ympäristöäni ja muistan opittua eri tavoin. Olemme kaikki erilaisia oppijoina.

  • Empatiaa voi oppia myös digiaikana

    Miksi empatia on tärkeää? Millä tavoin se kehittyy?

    Yksiselitteistä suositusta lasten netinkäytöstä ei ole. Lasten tiedetään kuitenkin tarvitsevan riittävästi sensitiivistä vuorovaikutusta tärkeän aikuisen kanssa. Miksi empatia on tärkeää ja kannattaako lapsen ruutuaikaa rajoittaa?