Hyppää pääsisältöön

Peltimopolla pitkin Pohjanlahtea

Dokumentissa vuodelta 1985 kerrotaan Perämeren ammattikalastajien siirtymisestä verkko- ja rysäpyynnistä silakan troolaamiseen ja seurataan kalastajien raskasta työtä itse rakentamissaan pyyntialuksissa.

Perämeri oli maankohoamisesta johtuen rehevöitynyt ja mataloitunut ratkaisevasti. Lisäksi syksyllä 1969 Oulun edustalla pääsi paha myrkkypäästö mereen. Perinteisistä pyyntikeinoista tuli kannattamattomia. Vain muutama ennakkoluuloton kalastaja rohkeni kokeilla uusia pyyntikeinoja.

Ruotsista opitun mallin mukaan alettiin vetää kahden moottorialuksen perässä laahusnuottaa, troolia, suurten muikkusaaliiden toivossa. Muikkujen määrä väheni romahdusmaisesti parissa vuodessa, jolloin siirryttiin silakan pyyntiin.

Kehitystyön tuloksena syntyi pyyntiin soveltuva pikku troolari, joka sai nimekseen ”peltimopo”.

Viiden metrin levyiseen troolarin ruumaan mahtuu 25–30 tonnia silakkaa. Kahdeksan millimetrin teräsrunko ja vahvat kaarirakenteet tekevät siitä kestävän. Tehokkailla moottoreilla saadaan sähköt kaikkiin aluksen laitteisiin.

Aluksi kalastajat rakensivat moponsa itse, mutta myöhemmin niitä alettiin tehdä tilaustyönä – Ruotsiin saakka. Yhden troolarin tekemiseen menee keskimäärin kolme ja puoli kuukautta.

Kalastajat lähtevät syksyllä silakkaparvien perässä kohti etelää. Keväällä palataan jäänreunan mukana kotisatamaan, ja troolit vaihdetaan matalaan veteen sopiviksi. Heinäkuun helteet ovat Perämerellä kesätauon ja juhlan aikaa silakan loikoillessa viileissä syvänteissä

Teksti: Antti Majala

Kommentit
  • Unelmien maa rakennettiin Norjaan öljyrahalla, ihmishengillä ja ympäristötuhoilla

    Norjan vaiheikas öljyhistoria synnytti menestyssarjan.

    Pohjanmerellä 1969 tehty ennätyssuuri öljylöytö käynnisti muutoksen, joka teki pienestä kalastajavaltiosta johtavan öljymaan. Uusi teollisuus ajoi Norjan yhteiskunnalliseen murrokseen, jota menestyssarja Unelmien maa (Lykkeland) kuvaa. Katastrofaalinen öljyvuoto ja yli sata ihmishenkeä vaatinut porauslautan kaatuminen muistuttivat norjalaisia, että öljyseikkailu ei ole pelkkää rahantuloa.

  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    "Suk-suk-suk-sukset ja sau-sau-sau-sauvat" mukaan ja ladulle! Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.

  • Formulaliukua ja rokkia – Luisteluleikit Laura Lepistön, Valtter Virtasen ja muiden taitoluistelutähtien opastuksella

    Taitoluistelijat opettavat lapsille luistelua ja leikkejä.

    Miten sopii yhteen pingviinikävely ja luistelu? Taitoluistelijatähdet opettavat lapsille luistelua ja hauskoja leikkejä Pikku Kakkosen ja Suomen Taitoluisteluliiton ohjelmasarjassa vuodelta 2008. Luistimilla voi kokeilla vaikka formulaliukua, kisarokkia, merikotkahyppyjä tai rallijarrutusta. Luisteluoppaina ovat mm. Kiira Korpi, Laura Lepistö, Susanna Pöykiö ja Valtter Virtanen. Katsomisen jälkeen näitä temppuja voi lähteä jäälle testaamaan!

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto