Hyppää pääsisältöön

Peltimopolla pitkin Pohjanlahtea

Dokumentissa vuodelta 1985 kerrotaan Perämeren ammattikalastajien siirtymisestä verkko- ja rysäpyynnistä silakan troolaamiseen ja seurataan kalastajien raskasta työtä itse rakentamissaan pyyntialuksissa.

Perämeri oli maankohoamisesta johtuen rehevöitynyt ja mataloitunut ratkaisevasti. Lisäksi syksyllä 1969 Oulun edustalla pääsi paha myrkkypäästö mereen. Perinteisistä pyyntikeinoista tuli kannattamattomia. Vain muutama ennakkoluuloton kalastaja rohkeni kokeilla uusia pyyntikeinoja.

Ruotsista opitun mallin mukaan alettiin vetää kahden moottorialuksen perässä laahusnuottaa, troolia, suurten muikkusaaliiden toivossa. Muikkujen määrä väheni romahdusmaisesti parissa vuodessa, jolloin siirryttiin silakan pyyntiin.

Kehitystyön tuloksena syntyi pyyntiin soveltuva pikku troolari, joka sai nimekseen ”peltimopo”.

Viiden metrin levyiseen troolarin ruumaan mahtuu 25–30 tonnia silakkaa. Kahdeksan millimetrin teräsrunko ja vahvat kaarirakenteet tekevät siitä kestävän. Tehokkailla moottoreilla saadaan sähköt kaikkiin aluksen laitteisiin.

Aluksi kalastajat rakensivat moponsa itse, mutta myöhemmin niitä alettiin tehdä tilaustyönä – Ruotsiin saakka. Yhden troolarin tekemiseen menee keskimäärin kolme ja puoli kuukautta.

Kalastajat lähtevät syksyllä silakkaparvien perässä kohti etelää. Keväällä palataan jäänreunan mukana kotisatamaan, ja troolit vaihdetaan matalaan veteen sopiviksi. Heinäkuun helteet ovat Perämerellä kesätauon ja juhlan aikaa silakan loikoillessa viileissä syvänteissä

Teksti: Antti Majala

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

    Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto