Hyppää pääsisältöön

Säädyistä puolueiksi

Viimeiset säätyvaltiopäivät vuonna 1906. Ritaristo ja aatelisto puheenjohtajanaan vapaaherra Viktor Magnus von Born koolla Ritarihuoneella.
Viimeiset säätyvaltiopäivät vuonna 1906. Ritaristo ja aatelisto puheenjohtajanaan vapaaherra Viktor Magnus von Born koolla Ritarihuoneella. Kuva: Viimeiset säätyvaltiopäivät vuonna 1906. Ritaristo ja aatelisto puheenjohtajanaan vapaaherra Viktor Magnus vo Viimeiset säätyvaltiopäivät vuonna 1906. Ritaristo ja aatelisto puheenjohtajanaan vapaaherra Viktor Magnus von Born koolla Ritarihuoneella. Valtiopäivät,säädyt

Suomalaisten puolueiden sanotaan syntyneen usean kiistakysymyksen ympärille. Keskiössä ovat olleet kielellisyys, venäläistäminen, valtiomuoto, oikeistoradikalismi, rakennemuutos ja EU:n vastareaktio.

Ennen puolueita Suomessa oli säätyjärjestelmä, jossa samanmieliset pitivät kokouksia toistensa kotona, maaseudulla usein pappilassa. Viralliset valtiopäivät olivat oman kansakunnan tärkein symboli.

Suomessa ei ollut poliittisia puoluejärjestöjä 1800-luvun alussa. Maahan syntyi kuitenkin pikku hiljaa ryhmittymiä, joita kutsuttiin tuolloin puolueiksi.

Valtiopäivillä mielipideryhmittymät esiintyivät yhteisen kannan mukaan, vaikka niiden edustajat jakaantuivatkin eri säätyihin. Suomalaiset talonpojat olivat kuuluneet säätyläisjärjestelmään jo 1500-luvulta Ruotsin vallan ajoista lähtien. Valtiopäivillä he pääsivät vaikuttamaan myös politiikkaan.

Säätyjen merkitys

Sääty-yhteiskunnan säädyt olivat aatelisto, papisto, porvaristo sekä talonpojat. Jaottelu perustui työnjaon erioikeuksiin. Vain osalla sääty-yhteiskunnasta oli äänioikeus.

Porvoon valtiopäivät pidettiin Suomen sodan olosuhteissa maaliskuussa vuonna 1809 Venäjän keisari Aleksanteri I:n määräyksestä. Sen jälkeen aikaa kului kokonaiset 54 vuotta ennen kuin säädyt kutsuttiin uudestaan koolle.  Vuonna 1863 järjestettiin ns. toiset säätyvaltiopäivät, kun hallitsijana oli keisari Aleksanteri II.

Vuoden 1863 säätyvaltiopäivät koostuivat ryhmittymistä, joiden jäsenet kerääntyivät johtajiensa ympärille neljässä eri säädyssä. Säädyt saivat enemmän vapauksia toimittaa mm. verotuksia. Jos ¾ säädystä kannatti jotakin ehdotusta, asia eteni keisarille, joka hyväksyi tai hylkäsi ehdotuksen.

Säätyjen perimmäisenä tehtävänä oli antaa neuvoja keisarille, eikä tehdä päätöksiä. Säädyt käsittelivät ainoastaan yleisiä periaatteita, eivät lakiesityksiä.  Säädyt edustivat alle 10% kansasta ja kaikki säätyjen edustajat olivat miehiä.

Kieli- ja kansallisuuskysymys

Suomalainen puolue (1863-1905) oli yksi varhaisimpia puolueita. Puolueen ideologiaan kuului suomenmielisyys eli fennomania.

Monet fennomaanit suomenmieliset kuuluivat sivistyneistöön. He pyrkivät parantamaan suomen kielen ja talonpoikien asemaa. Liikkeen henkinen johtaja oli J.V. Snellman, joka oli esittänyt kansallisuusohjelmansa sanomalehtimiehenä ja yliopiston opettajana.  Hän loi idean yhdestä Suomen kansasta, jolla yhteinen kansallisuustietoisuus. Snellmanin osasi suomea, mutta hänen äidinkielensä oli ruotsi, jolla hän hoiti valtion asioita. Hän kohosi  senaattoriksi ja lopulta hänet aateloitiin.

Fennomaanien tärkeimmät edustajat olivat professoreita ja opettajia. Suuri kannatus oli talonpoikaissäädyssä, mutta myös pappissäädyssä.

Fennomaanien liike jakaantui kahtia, kun vuonna 1894 perustettiin nuorsuomalainen puolue. Puolueeseen jääneitä alettiin kutsua vanhasuomalaisiksi. Tämä jakautuminen kytkeytyi suhtautumiseen venäläistämistoimenpiteisiin.

Muita ajan puolueita olivat:
 
Ruotsalainen puolue (RP) 1870-1906
Liberaalinen puolue (LP) 1880-1899
Nuorsuomalainen puolue (NSP) 1894-1918
Suomen työväenpuolue (STP) 1899-1903

Säädyistä puolueiksi

Säätyjen työskentelyä vahvistettiin vuonna 1869, jolloin säädettiin ensimmäinen valtiopäiväjärjestys. Siinä vahvistettiin parlamentaarisen toiminnan perusperiaatteita kuten se, että säädyt kokoontuvat säännöllisesti, vähintään 5 vuoden välein.

Säätyvaltiopäivät lakkautettiin Suomessa vuonna 1906 ja tilalle tuli yleiseen äänioikeuteen perustuva eduskunta.

Vuoteen 1907 asti valtiopäivillä oli kullakin säädyllä yksi ääni, mikä korosti etenkin aatelin valtaa ja jätti mm. torpparit, työläiset ja naiset äänittä.

Keisari Nikolai II antoi suostumuksensa, että perustuslakia muutettiin Suomessa. Seuraavana vuonna järjestettiin ensimmäiset eduskuntavaalit, joissa puolueiden piti vedota kansan suosioon.

Vuonna 1907 valittiin ensimmäisissä eduskuntavaaleissa maailman ensimmäiset 19 naiskansanedustajaa. Myös työväenpuolue tuli vahvasti mukaan.

Sen jälkeen eduskuntatyö on jatkunut keskeytyksettä. Eduskunta kokoontui jopa talvisodan aikana evakossa. Silloin eduskunta kuljetettiin junalla Kauhajoelle asti.

Lähteet
Suomen historian aikakirja (Edita 2005)
HS:n artikkeli 16.9.2013
Historiallinen opastus vuoden 1863 paikkoihin, jotka liittyvät valtiopäivätoimintaan

Eduskunta: vuoden 1863 valtiopäivien 150 vuotisjuhlat vuonna 2013

Ylimääräiset säätyvaltiopäivät vuonna 1899. Käyntikorttikuvista muodostettu kuva pappissäädyn edustajista. Kuva: Museovirasto/Yle.

Ylimääräiset säätyvaltiopäivät vuonna 1899. Käyntikorttikuvista muodostettu kuva pappissäädyn edustajista. Kuva: Museovirasto/Yle.Ylimääräiset säätyvaltiopäivät vuonna 1899. Käyntikorttikuvista muodostettu kuva pappissäädyn edustajista. Kuva: Museovirasto/Yle.
Suomen ensimmäiset valtiopäivät vuonna 1863. Valtiopäiville osallistuneen papiston jäsenet. Kuva: Pohjois-Pohjanmaan museo/Yle.

Suomen ensimmäiset valtiopäivät vuonna 1863. Valtiopäiville osallistuneen papiston jäsenet. Kuva: Pohjois-Pohjanmaan museo/Yle.Suomen ensimmäiset valtiopäivät vuonna 1863. Valtiopäiville osallistuneen papiston jäsenet. Kuva: Pohjois-Pohjanmaan museo/Yle.
Postimerkit julkaistu vuonna 1938. Kuva: Wikipedia Commons.

Postimerkit julkaistu vuonna 1938. Kuva: Wikipedia Commons.Postimerkit julkaistu vuonna 1938. Kuva: Wikipedia Commons.

Koonnut: Rita Trötschkes

Ihminen ja yhteiskunta

  • Tunnetko taloyhtiön tilinpäätöksen kiemurat? Testaa tietosi

    Testaa, mitä hyvin tunnet taloyhtiön tilinpäätöksen

    Kymmenissätuhansissa taloyhtiöissä kokoonnutaan vuosittain kuulemaan, kun isännöitsijä luettelee tilinpäätöksestä vaikeaselkoisia termejä kokousväelle. Tilinpäätöksen riveillä on kuitenkin tärkeää tietoa siitä, miten hallitus ja isännöitsijä ovat hoitaneet osakkeenomistajien rahoja. Tunnetko taloyhtiön tilinpäätöksen? Tarkista tietosi ja vastaa seitsemään kysymykseen.

  • Testaa sananvapauden rajoja – mitä netissä saa sanoa?

    Mitä netissä oikeasti saa sanoa?

    Missä menee asiattomuuden ja laittomuuden raja? Mitä netissä saa sanoa ja minkälaisten viestien jälkeen alkaa tulla nettipoliiseilta yhteydenottoja? Tee Yle Oppimisen testi ja tsekkaa miten hyvin sinulla on sananvapauden rajat hallussa. Nettipoliisi, vanhempi konstaapeli Jarno Saarinen kommentoi internetistä lainattujen kirjoitusten laillisuutta.

  • Näin sinua ohjataan Facebookissa ja internetissä

    Suosittelualgoritmit pitävät sinut kuplassa

    Näin sinua ohjataan Facebookissa ja internetissä Oletko huomannut että törmäät jatkuvasti samojen ihmisten juttuihin somessa? Näetkö netissä useimmiten mielipiteitä, joista olet samaa mieltä? Jos kuulostaa tutulta, niin olet luultavasti joutunut suosittelualgoritmien aiheuttamaan informaatiokuplaan.

  • Filosofia

    Filosofia on maailman vanhin tiede. Se opettaa ajattelemaan ja parantaa ongelmien ratkaisukykyä. Parhaimmillaan filosofia johtaa ihmisen ja maailman olemassaolon syvälliseen ymmärtämiseen.

  • Historia, Suomi

    Minkälainen maamme oli ennen? Tunnelmakuvia menneisyydestä. Historian havinaa. Tapahtumia asiantuntijoiden ja aikalaisten kertomana.

  • Historia, maailma

    Elämää, mysteereitä ja saavutuksia. Historiallisia tapahtumia, tappioita ja voittoja. Artikkelit perustuvat Ylen televisio- ja radio-ohjelmiin.

  • Suomalaiset juhlapäivät

    Juhlapäivät ovat kirkollisia, valtiollisia tai muuten vain vakiintuneita päiviä, joita juhlistetaan monin tavoin. Ne liittyvät usein uskontoon tai kansalliseen historiaan. Tutustu suomalaisiin juhlapäiviin, niiden historiaan ja merkitykseen.

  • Työelämä

    Apua ammatinvalintaan, yrittäjyyden MP3-kurssi.

  • Yhteiskunta

    Miksi demokratia on tärkeää?

    Miksi demokratia on tärkeää? Entä jos sinä saisit olla hetken vallan kahvassa?