Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-toimituksen sivuilta.

Saako paperilasku maksaa?

Suoraveloitus siirtyy historiaan
Suoraveloitus siirtyy historiaan paperilasku

Teleoperaattorit Elisa, Sonera ja DNA korottivat kevään ja kesän aikana paperilaskusta perittävää maksua. Elisa ja Sonera laittoivat samalla myös suoramaksun muistutuskirjeelle tuntuvan hinnan. Suoramaksu luotiin käytöstä poistuvan suoraveloituksen korvaajaksi niille asiakkaille, jotka eivät käytä aktiivisesti verkkopankkia. Maksumieheksi joutuvat muun muassa vanhukset.

Teleoperaattorit ovat tänä vuonna korottaneet paperilaskusta perittävää maksua kuin yksissä tuumin. Muilla toimialoilla erillistä paperilaskulisää ei yleensä peritä.

Kallein paperilasku on Soneralla, 2,90 euroa. Toiseksi kallein hinta on Elisa-Saunalahdella, 1,90 euroa, mutta sen paperilaskulisä läpäisee koko asiakaskunnan. DNA:n 1,90 euron hinta on sama kuin Elisan, tosin sen asiakkaista vain seitsemän prosenttia maksaa paperilaskustaan. DNA on liittänyt lisämaksun vain joihinkin uusiin palvelupaketteihin.

Operaattoreiden paperilaskujen hinnat vaihtelevat
Operaattoreiden paperilaskujen hinnat vaihtelevat Operaattoreiden paperilaskujen hinnat vaihtelevat paperilasku
Elisa ja Sonera eivät suostu kertomaan paperilaskujensa määrää, mutta markkinakolmonen DNA paljastaa lähettävänsä vuodessa matkapuhelinasiakkailleen noin kahdeksan miljoonaa paperilaskua. Jos jokaiselle laskulle laitettaisiin euron lisämaksu, keräisi yhtiö maksulla siis kahdeksan miljoonaa euroa.

Soneran ja Elisan markkinaosuudet ovat suuremmat, joten ne todennäköisesti lähettävät vielä enemmän paperilaskuja. Monien asiakkaiden kohdalla tämän vuoden hinnankorotus on ollut juuri euron laskulta.

E-laskutus tuo yhtiöille isoja säästöjä

Suomalaiset ovat siirtyneet vauhdikkaasti e-laskuihin kuluvan vuoden aikana. Siirtymää on jouduttanut käynnissä oleva suoraveloitusuudistus – ja epäilemättä myös teleoperaattoreiden hintaohjaus. Moni kuluttaja muuttaa useiden laskuttajien laskuja e-laskuiksi yhdellä kertaa.

Suurille laskuttajille paperilaskutusasiakkaiden väheneminen tuo merkittäviä säästöjä. Laskutusmaksuja on siis korotettu, vaikka laskutuskulut ovat pienentyneet.

Paperilaskun saajat kuormittavat yhtiön asiakaspalvelua.
Elisa kertoi Kuningaskuluttajan haastattelussa 1,90 euron laskutuslisän olevan "hyvin pitkälle" kustannusperusteinen. Eli siis lisämaksu muodostuu Elisan mukaan laskun tulostus-, käsittely- ja postituskuluista.

Yhtiön palvelujohtaja Vesa-Pekka Nikula perustelee maksua muun muassa sillä, että paperilaskun saajat kuormittavat yhtiön asiakaspalvelua sähköisiä laskuja käyttäviä asiakkaita enemmän.

Markkinaoikeus ratkaisee paperilaskun hinnan

Kuluttaja-asiamies on käynyt Elisan omistaman Saunalahden kanssa jo vuosien ajan keskustelua paperilaskujen maksullisuudesta. Kesällä kuluttaja-asiamies vei kiistan markkinaoikeuteen. Kyseessä on ennakkotapaus: oikeudessa ratkaistaan saako puhelinliittymän paperilaskusta ylipäätään periä minkäänlaista erillistä maksua.

Kuluttaja-asiamies Päivi Hentusen mukaan paperilasku on tavanomainen laskutustapa eikä siitä voi periä erillistä maksua. Kulut pitäisi sisällyttää itse palvelun hintaan. Hinnan pilkkominen erilaisiin maksuihin ei ole kuluttajan etu.

Elisan mukaan paperilasku ei enää ole tavanomainen laskutustapa. Riita-asian ratkominen markkinaoikeudessa jatkuu suullisella käsittelyllä ensi vuoden alussa.


Lisäys 25.3.2014: Markkinaoikeus kielsi 1,90 euron maksun

Markkinaoikeus teki päätöksen asiassa 24.3.2014: "Markkinaoikeus kieltää Elisa Oyj:tä käyttämästä kuluttajien kanssa tehtävissä matkapuhelinliittymiä koskevissa sopimuksissa sopimusehtoa, jonka mukaan paperilaskun toimittamisesta veloitetaan erillinen 1,90 euron tai sitä suurempi maksu laskua kohti. Kieltoa on noudatettava heti nyt asetetun 100.000 euron sakon uhalla. "

Päätöksessä ei kuitenkaan suoraan kielletty sitä, että paperilaskusta voitaisiin veloittaa jotain: "..ei ole perusteita ulottaa kieltoa paperilaskun toimittamisesta veloitettavaan erilliseen maksuun ylipäänsä sen määrästä riippumatta."


Lisäys 29.6.2015: Markkinaoikeudesta korkeimpaan oikeuteen

Molemmat osapuolet ovat valittaneetpäätöksestä korkeimpaan oikeuteen.


Lisäys 17.8.2016: Korkein oikeus: Paperilasku saa maksaa

Korkein oikeus hylkäsi kuluttaja-asiamiehen vaatimuksen maksuttomasta paperilaskusta. Korkein oikeus katsoi, että välttämättömyyspalvelun, kuten matkapuhelinliittymän tuottajan on tarjottava myös laskutustapaa, joka ei edellytä internetin käyttöä. Tällaisen laskutustavan ei kuitenkaan tarvitse olla maksuton.

Päätös ei ota kantaa siihen, kuinka paljon paperilasku jatkossa saa maksaa.

Kaikki eivät voi käyttää sähköisiä palveluita

Sähköisten palveluiden käyttäjille paperilaskun hinnalla ei ole paljoakaan merkitystä. Kaikki eivät kuitenkaan voi valita verkkopankin e-laskua: seitsemän prosenttia suomalaisista ei käytä verkkoa. Kaikki eivät myöskään saa verkkopankkitunnuksia.

Ja vaikka verkkopankin käyttö sinänsä onnistuisikin, osa ihmisistä – esimerkiksi vanhuksista – tarvitsee taloustilanteensa seuraamiseen paperisia tositteita.

Elisa Kuva: Elisa elisa
Verkkopankkia tottuneesti käyttäviäkin e-lasku vieroksuttaa. Finanssialan keskusliiton viime kevään kyselyn mukaan enemmistö (58%) verkkopankkia aktiivisesti käyttävistä suomalaisista ei ole saanut yhtä ainutta e-laskua verkkopankkiinsa. Tästä enemmistöstä 66 prosenttia kertoo, että ei e-laskuja myöskään halua. Nyt ainakin suoraveloitusasiakkaat siihen käytännössä pakotetaan.

Erilaiset verkkopankissa itse tehtävät toistuvat maksut, sähköposti- ja tekstiviestilaskut ja laskuttajien omat sähköiset laskukansiot ovat aikaansaaneet sen, että moni teknisesti taitavakin ihminen tuntuu hapuilevan sen kanssa mikä e-lasku ylipäätään on.

Uusi ilmiö on, että Elisa ja Sonera perivät paperilaskulisää vastaavan summan myös suoramaksun muistutuskirjeestä.

Suoraveloituksen päättyminen jopa lisää paperilaskuja

Suoraveloitus on perinteisesti ollut Suomessa maksuton palvelu. Suoraveloitusjärjestelmästä luovutaan tammikuun 2014 loppuun mennessä, kun Eurooppaan luodaan EU-asetuksella yhtenäistä maksujärjestelmää.

Suoraveloitusmaksut muunnetaan joko toistuviksi e-laskuiksi tai suoramaksuiksi. Suoramaksu vastaa asiakkaan näkökulmasta nykyistä suoraveloitusta: suoramaksusta tulee kotiin muistutuskirje, ja summa veloitetaan tililtä automaattisesti. E-laskusta ei kotiin tule kirjettä, vaan lasku saapuu verkkopankkiin. Saapuneesta e-laskusta on yleensä mahdollista saada lisäksi sähköposti- tai tekstiviesti-ilmoitus. Suoraveloitus muuttuu e-laskuksi, jos asiakas on käyttänyt aktiivisesti verkkopankkia. Muussa tapauksessa suoraveloitusmaksu muuntuu suoramaksuksi.

Sonera Kuva: Sonera sonera

Asiaa mutkistaa se, että peräti neljännes nykyisistä suoraveloituslaskuttajista ei ole ottamassa käyttöön korvaavia palveluita, siis e-laskua ja suoramaksua. Nämä laskuttajat lähettävät kuluttajalle jatkossa paperilaskun. Näin osa kuluttajista saa jatkossa nykyistä enemmän paperilaskuja.

Kokonaisuudessaan paperilaskut eivät varmasti lisäänny, sillä suurin osa suomalaisista siirtynee e-laskun käyttäjiksi – osin pitkin hampain ja muun muassa teleoperaattoreiden hintaohjauksen vuoksi.

Teleoperaattorit haluavat eroon suoramaksusta

Teleoperaattorit ovat myös heti rapauttamassa uutta suoramaksujärjestelmää. DNA kertoo, että se ei enää tarjoa suoramaksua lainkaan uusille asiakkailleen.

Sonera – kuten kaikki muutkin suuret laskuttajat muilla toimialoilla – aikoo tarjota suoramaksun asiakkailleen. Sonera on kuitenkin lätkäissyt suoramaksun ilmoituskirjeelle 2,90 euron lisän (koskee osaa asiakkaista). Kuluttaja-asiamiehen mukaan suoraveloituksen korvaavaa suoramaksua, paperisine ilmoituskirjeineen, tarvitsevat esimerkiksi vuodepotilaat. Sonerasta muistutetaan, että suoramaksun kuittauksen saa halutessaan sähköpostilla tai tekstiviestillä, jolloin se on maksuton.

Näin selviydyt laskuviidakossa

Verkkopankkia käyttävien kannattaa siirtää kaikki mahdolliset laskunsa e-laskuiksi ja ryhtyä asioimaan tilillä säännöllisesti, esimerkiksi pari kertaa viikossa. Jos verkkopankkia ei käytä, kannattaa kotiin tulevat kirjeet avata ja tarkistaa erityisen huolellisesti: kirjeessä voi olla automaattisesta veloituksesta muistuttavan ilmoituksen sijaan lasku, joka pitää maksaa. Viivästyksestä menee viivästysmaksu.

Elisalta kerrottiin, että suoramaksupalvelun ilmoituskirje on myös maksullinen. Hinta on sama kuin paperilaskulla eli 1,90 euroa.

Suoraveloitus ei ole yleisimpiä maksutapoja, mutta aivan marginaalinenkaan se ei ole. Esimerkiksi markkinakolmosella, DNA:lla, on ollut noin 200.000 suoraveloitusasiakasta. Finanssialan keskusliiton kyselyn mukaan yli 65-vuotiaista viidennekselle suoraveloitus on ollut tavallisin laskunmaksutapa. Suoramaksulle laitetut maksut kohdistuvat siis erityisesti iäkkäisiin suomalaisiin.

Kuluttaja-asiamies on myös lähettänyt Finanssialan keskusliitolle paimenkirjeen, jossa muistutetaan, että laskuttajien ei tule muuttaa tuotteen tai palvelun maksujen hintaa, kun laskutustapoja muutetaan.

Muokattu 17.8.2016: Päivitetty tiedot korkeimman oikeuden päätöksestä.

Kommentit
  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Näin kilpailutat sähkön hinnan

    Tarkista kuitenkin todellinen vuosikustannus yhtiöstä.

    Yllättävän harva kuluttaja tarttuu mahdollisuuteen säästää sähkölaskussaan. Katso miten helppoa kilpailuttaminen on käytännössä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.