Hyppää pääsisältöön

Sibelius-Akatemian Musiikkiteknologian tuoreella ainejohtajalla on kaksi haastetta

Sibelius-Akatemian Musiikkiteknologian ainejohtaja Marianne Decoster-Taivalkoski. Kuva: Sandra Saulo/YLE

Marianne Decoster-Taivalkoski on elokuusta lähtien ollut Sibelius-Akatemian Musiikkiteknologian aineryhmän johtaja. Hänellä on kaksi isoa haastetta, joihin hän haluaa tarttua. Hän haluaa lisätä tieteiden ja taiteiden välistä vuoropuhelua ja houkutella naisopiskelijoita Musiikkiteknologian opintojen pariin.

Marianne Decoster-Taivalkoski valittiin Musiikkiteknologian ainejohtajaksi viime elokuussa ja hän seuraa tehtävässä Kalev Tiitsiä. Aineryhmän ydinjoukon muodostavat hänen lisäkseen lehtorit Miikka Huttunen ja Markku Veijonsuo sekä yliassistentti Kalev Tiits, lehtorit Otto Romanowski ja Andrew Bentley. Kolme viimeksi mainittua ovat kaikki olleet Musiikkiteknologian aineryhmässä aina sen perustamisesta saakka. Tänä vuonna aineryhmä täyttää 15 vuotta ja juhlinta MuTeFesteillä alkoi jo 7. marraskuuta ja jatkuu marraskuun 20. päivään saakka.

Rakkaus toi Suomeen

Marianne Decoster-Taivalkoski on syntyjään ranskalainen, mutta hän on asunut Suomessa yli kaksikymmentä vuotta. Suomeen hänet toi rakkaus suomalaiseen mieheen.

”Olin opiskellut suomen kieltä Pariisin Suomen instituutissa ja Inalcossa (Institut National des langues et civilisations orientals). Etenkin Inalcossa suomea opiskeltiin kielitieteen näkökulmasta ja siellä suomen kieltä opiskelevat olivat joko rakastuneita suomalaisiin tai lingvistikkoja. Suomeen tullessani huomasin, että puhuttu kieli ja jopa kirjoitettu kieli oli ihan erilaista kuin mitä olin Ranskassa oppinut”, Marianne Decoster-Taivalkoski kertoo.

Ranskassa hän oli opiskellut Pariisin taideyliopistossa elokuvataidetta ja mimiikkaa. Elokuvataiteen opintoihin kuului luonnollisesti äänisuunnitteluopintoja.

Elokuvan tekijästä äänitaiteilijaksi

Oman alan töiden löytäminen oli hankalaa ja oman paikan löytäminen Suomessa oli myös aluksi vaikeaa.

Kun suomen kieli alkoi sujua Marianne Decoster-Taivalkoski teki käännöstöitä. Hän käänsi mm. Maria Liulajan multimediateoksia ja Epidem-tuotantoyhtiön dokumentteja.

Mutta sitten hän pääsi uusmedia-alan koulutukseen Medialaboratorioon Taideteolliseen korkeakouluun. Tarkoituksena oli jatkaa opintoja siitä, mihin hän oli ne Pariisissa päättänyt. ”Olin aluksi tekemässä opinnäytetyötä, jossa oli tarkoitus käyttää visuaalista materiaalia. Huomasin aika pian, että ääni oli voimakkaampi elementti kuin kuva. Kuva vie yleisön tai katsojan huomion ja viestii jotakin. Ääni taas koetaan oman kokemusmaailman kautta. Niinpä otin kaikki kuvat pois ja aloin tutkia minkälaisia suhteita voidaan luoda äänen avulla.”

Tutkimuksesta syntyi mm. teos Aquatic (2004/2007), interaktiivinen vesiäänimaisema, installaatio, jossa äänimaisema on suhteessa ihmisen liikkeisiin ja muuntuu näiden liikkeiden mukana.
Marianne Decoster-Taivalkoski on siis äänitaiteilija, mutta hän ei ole muusikko kuten kaikki hänen kollegansa. Hän on ollut Musiikkiteknologian laitoksella media- ja äänitaiteen lehtorina kuitenkin jo vuodesta 2007.

Ulkopuolisuus voi olla suuri voimavara

Musiikkiteknologian alalla hän tuntee, että monikulttuurisuus on hänen voimavaransa. ”Olen koko ajan vähän sivulla tai ulkona, mutta voin tuoda aineeseen jotain omasta osaamisestani. Tilanne on hedelmällinen, koska ympärilläni on loistavia muusikoita. Säveltämisessä käytetään myös samoja konsepteja kuin elokuvanteossa. Molemmissa mietitään tilaa, aikaa ja sitä miten tila muokkaa ääntä ja aikaa. Myös rytmi ja dynaamisuus ovat molemmissa tärkeitä.”

Marianne Decoster-Taivalkoski on kiinnostunut kehollisuudesta. Hän puhuu siitä, että ääni koetaan koko vartalolla eikä pelkästään korvilla. Ääniaallot läpäisevät koko kehon. ”Suomen kieli on myös hyvin kehollinen kieli. Suomalaiset viestivät paljon kehonsa kautta. Esimerkiksi jos istutaan kahvilassa Ranskassa ja toinen keskustelijoista vain kuuntelee, kuuntelijaa pidetään tympeänä, hän ei osallistu keskusteluun, hän ei viihdy. Täällä taas on tärkeätä osata kuunnella toista ja tehdä havaintoja kehon kautta.”

Haasteena monikulttuurisuus ja naisopiskelijoiden haaliminen

Uusi ainejohtaja kertoo, että hänellä on kaksi haastetta edessään. Ensimmäinen haaste liittyy juuri monikulttuurisuuteen. ”Haluan, että eri asiantuntijamme ja opiskelijamme kiinnostuvat siitä, mitä muut tekevät eli että kiinnostumme toistemme tekemisistä. Tällä tavoin monikulttuurisuus ja tieteidenvälisyys toteutuvat ja sivistys lisääntyy. Tämä sivistys suo taas sen, että opiskelijat pystyvät luomaan oman taiteellisen näkemyksensä ja perustelemaan omat taiteelliset valintansa.”

Toinen haaste liittyy naisopiskelijoihin. Ala on kovin miehinen ja tällä hetkellä pääaineopiskelijoista kolme on naisia. ”Jos saan tuon ensimmäisen haasteen ratkaistua, luulen että myös toinen ratkeaa”, Marianne Decoster-Taivalkoski naurahtaa ja jatkaa: "Musiikkiteknologialla on sellainen maine, että täällä opitaan studiotyötä ja miksaajan töitä. Mikä ei sinänsä ole huono asia, mutta näitä töitä ehkä pidetään pragmaattisena eikä luovana. Tosiasiassa tämä työ sisältää hyvin paljon taiteellisia ulottuvuuksia ja taiteellisia valintoja. Aineryhmässä opetetaan tekniikan lisäksi paljon muutakin, joka liittyy esim. musiikin tekemiseen ja esiintymiseen silloin kun teknologia on osa esitystä.”

Hän toteaa, että naiset jotka ovat tällä alalla, ovat usein kiinnostuneita äänen suhteesta yhteiskuntaan. ”Ääntä kuunnellaan koko keholla, muisti ja kokemukset vaikuttavat siihen, miten me kuuntelemme, oli kyseessä älyllinen tai kokemusperäinen kuuntelu. Äänet syöksyvät kokoajan meidän päällemme, ei pelkästään korvista vaan koko kehon kautta, vaikkemme aina aisti niitä.”

Kyse on ilmeisesti kielen käytöstä eli siitä miten asioista puhutaan. ”Niin - teknisesti orientoitunut ihminen haluaa puhua äänestä esimerkiksi taajuuksina tai herzeinä, mutta nämäkin liittyvät kuulokokemukseen ja opittuihin sekä koettuihin tietoihin sekä elettyyn elämään.”

Uuden ainejohtaja on palattava töihin. Juhlallisuudet, niin mukavia kuin ne ovat, tuovat aina myös ylimääräisiä töitä.

Teksti ja kuva Sandra Saulo

Julkaistu 15.11.2013

Kommentit
  • Jessica Meyer vakuuttaa ja yllättää

    Jessica Meyer vakuuttaa ja yllättää

    Yhdysvaltojen itärannikolta kuuluu taas. New Yorkissa vaikuttava Jessica Meyer toimi aiemmin ainoastaan alttoviulistina, kunnes keski-ikää lähestyessään viitisen vuotta sitten alkoi myös säveltää. Tämän vielä lyhyehkön matkan tuloksia voidaan nyt kuulla Meyerin ensimmäiseltä profiilijulkaisulta. Ensimmäisenä yllättää vahva omaäänisyys ja pirteys.

  • Kirpeän levollisia perinnesävelmiä

    Kirpeän levollisia perinnesävelmiä

    Kitaristi Heikki Ruokangas sekä harmonikansoittaja Anne-Mari Kanniainen hakeutuvat perinnesävelmien pariin samalla uutta soivaa ympäristöä hahmotellen.