Hyppää pääsisältöön

Erkki Kurenniemi, digitaalisten näkyjen näkijä

Erkki Kurenniemi (1941– 2017) oli suomalaisen elektronimusiikin uranuurtaja, robottiteknologian kehittäjä ja virtuaalisen todellisuuden sanansaattaja. Mies digitaalisesta tulevaisuudesta rakensi syntetisaattorin ja seksofonin, visioi silmälappuvideot, ennusti ihmisten ja dataverkkojen symbioosia ja ylisti tietokonepelejä.

Kurenniemi oli koulutukseltaan fyysikko, mutta osallistui alusta asti 1960-luvun avantgardetaiteen rientoihin. Vuosikymmenen alussa hän alkoi rakentaa Helsingin yliopiston musiikkitieteen laitokselle elektronimusiikin studiota, josta muodostui aikakauden kokeellisen musiikin keskus.

Studiossaan vuonna 1967 kuvatussa haastattelussa Kurenniemi povaa, että yksilöllisten sävellysten luominen muuttuu tietokoneiden myötä teollisuusmuotoilun kaltaiseksi toiminnaksi.

Kurenniemi ei pitänytkään itseään säveltäjänä vaan ensisijaisesti soitinrakentajana. "Laitetestauksen" myötä syntyi kuitenkin huomattava määrä suomalaisen elektroakustisen musiikin pioneeritöitä. Kollaasikokeilu Virsi yhdisti sähköisiä vinkuja ja pulputuksia puheeseen, soittimien tapailuun ja tv:n ääniin.

Ydinfysiikan laitoksella hankkimaansa tietokoneosaamista Kurenniemi hyödynsi rakentaessaan mullistavia sähkösoittimiaan, joissa jo huomattavan varhain hyödynnettiin digitaalitekniikkaa. Yksi laitteista oli M. A. Nummiselle suunniteltu Sähkökvartetti, maailman ensimmäinen kollektiivinen elektroni-instrumentti.

1970-luvun alussa Kurenniemi sai valmiiksi DIMI-syntetisaattorinsa, josta hän kehitteli useita erilaisia muunnoksia. DIMI-O toi musiikkiin visuaalisen ulottuvuuden, ja eräät muut mallit reagoivat mm. ihokosketukseen tai aivosähkökäyrän muutoksiin.

Tällainen uusi, moniaistinen tapa hahmottaa musiikkia olikin yksi Kurenniemen kuningasideoista. Vuonna 1969 tehdyssä ohjelmassa hän kuvaileekin, miten tietokoneelle talletettu musiikki-informaatio voitaisiin toisintaa kuvina, liikkeinä, muotoina, väreinä tai jopa hajuina.

Moniaistiseen taideihanteeseensa Kurenniemi palasi myös vuonna 1990 televisioidussa keskustelussa, jossa hän kutsuu sitä "hypermusiikiksi". Hänestä tietokoneella ei ylipäätään kuulunut välittää pelkkää tietoa vaan myös elämyksiä ja tunteita.

Kurenniemen aktiivisin kausi musiikintekijänä ajoittui 1960-luvulle, minkä jälkeen hänen toimintansa keskittyi muille teknologian alueille. Yleisradion kokeilustudion puitteissa vuonna 1980 syntynyt Suru on hänen myöhäisimpiä tallennettuja teoksiaan.

1970-luvulla alkoi Kurenniemen innovatiivinen ura teollisuussuunnittelijana. Hän suunnitteli mm. robottijärjestelmiä Rosenlew Oy:ssa ja myöhemmin Nokialla. Kiasman vuonna 2013 kokoamaa retrospektiota kuratoineen Perttu Rastaan mukaan Kurenniemi esitti jo 1980-luvun alussa idean silmälappuvideoista ja kehitti myös "personal communicatorin" käsitteen.

Radiokeskustelussa vuonna 1980 Kurenniemi puhuu innostuneesti tekoälyn mahdollisuuksista. Tietoteknologian kehitys ei kuitenkaan ollut hänelle itsetarkoitus vaan väline pehmeämmän ja ihmisläheisemmän yhteiskunnan luomiseen.

Tietokonepelejä Kurenniemi kehui monessa yhteydessä loistaviksi oppimisen välineiksi. Ne olivat paljon enemmän kuin ajanvietettä, suorastaan virtuaalitodellisuuden malli.

1990-luvulla Kurenniemi työskenteli tiedekeskus Heurekan erikoissuunnittelijana. Vuonna 1993 tehdyssä jutussa hän kuvailee, kuinka ihmisen yhteydet maailmanlaajuisen tietoverkon kanssa muuttuvat tulevaisuudessa yhä intiimimmiksi. Syntyy keinopersoonia, joiden kyvyt ylittävät sen, mihin ihminen tai tietokone yksinään yltävät.

Virtuaalitodellisuus ei Kurenniemelle merkinnyt vain fantasiamaailmaa, vaan myös paikkaa jossa voi hoitaa aivan arkisiakin asioita. Vuosituhannen vaihteessa hän puhuikin mieluummin "vahvistetusta todellisuudesta" tai "lisätystä todellisuudesta". Ihminen voi olla yhtä aikaa sekä todellisessa että keinomaailmassa – esimerkkinä autokuski, joka näkee virtuaalilaseillaan sekä tien että samanaikaisesti kaikenlaista reittiin liittyvää informaatiota.

Vuonna 2013 Kiasma kokosi Kurenniemen urasta retrospektion otsikolla Kohti vuotta 2048. "Mitä villimpiä Erkin ideat ovat olleet, sitä enemmän ne ovat osuneet oikeaan", sanoo Kurenniemen tuotantoa dokumentoinut ohjaaja Mika Taanila Stradan näyttelyreportaasissa. Muusikko Jari Suomisen mukaan yksi Kurenniemen keskeisistä ajatuksista oli tekniikan luova väärinkäyttö.

Soveliasta oli, että tekoälyn ja virtuaalitodellisuuden guru oli henkilökohtaisestikin varautunut tulevan keinoelämään, kuten Perttu Rastas Stradassa toteaa. Kurenniemi arkistoi koko elämänsä ajan itsestään informaatiota, joka vuonna 2048 oli määrä syöttää virtuaalipersoona "Erkki Kurenniemen" mielikuviksi.

Erkki Kurenniemen varhaisia musiikkikokeiluja ja –teoksia on julkaistu mm. cd:lla Äänityksiä/Recordings 1963—1973 (Love Records 2002). Mika Taanila on tehnyt Kurenniemestä elokuvan Tulevaisuus ei ole entisensä (Kinotar 2002). Kansallisgalleria julkaisi vuonna 2013 artikkelikokoelman Erkki Kurenniemi – a Man from the Future.

Kommentit
  • Toini Vuoriston mittava käsikirjoitusura alkoi iltasaduista

    Vuoristo muistetaan ennen kaikkea Noita Nokinenästä.

    Kotiäiti, satukirjailija, käsikirjoittaja ja radiotoimittaja Toini Vuoriston (1919–2013) tunnetuin luomus on pippurinen Noita Nokinenä -hahmo. Radion lisäksi myös television puolella kunnostautunut käsikirjoittaja oli luomassa 1970-luvun muistetuimpia perhesarjoja.

  • Joulupuu on varastettu, poliisit on ovella – vai miten se meni? Testaa, tunnetko joululauluklassikot!

    Osaatko jouluiset hitit ja laulut sanasta sanaan?

    Joululaulut – nuo ihanaiset korvamadot kaikuvat jälleen kodeissa ja kaupoissa. Joululauluilta tuskin kukaan on elämänsä aikana välttynyt, mutta osaatko Sinä ne sanasta sanaan? Valitse mielestäsi sopivin vaihtoehto täyttämään tyhjä kohta ja testaa, oletko joululaulujen lyriikkamestari! Testin jälkeen voit virittäytyä joulutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Klip-klop, klip-klop – Histamiinin joulukalenteri on pop!

    Histamiinin joulukalenteri julkaistiin vuonna 1980.

    Histamiinin joulukalenteri (1980) kertoo Histamiini-hevosen, tallitonttu Rämäkän ja noitaneiti Anelma Unelman joulunodotuksesta. Joulukuu ei ole tälle porukalle se kaikista helpoin – hurrikaani on vienyt Anelma Unelman kodin ja hänen lentopannunsa on epäkunnossa. Entä minne valo katoaa ja miten ihmeessä Rämäkkä saisi muistinsa takaisin?

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Toini Vuoriston mittava käsikirjoitusura alkoi iltasaduista

    Vuoristo muistetaan ennen kaikkea Noita Nokinenästä.

    Kotiäiti, satukirjailija, käsikirjoittaja ja radiotoimittaja Toini Vuoriston (1919–2013) tunnetuin luomus on pippurinen Noita Nokinenä -hahmo. Radion lisäksi myös television puolella kunnostautunut käsikirjoittaja oli luomassa 1970-luvun muistetuimpia perhesarjoja.

  • Joulupuu on varastettu, poliisit on ovella – vai miten se meni? Testaa, tunnetko joululauluklassikot!

    Osaatko jouluiset hitit ja laulut sanasta sanaan?

    Joululaulut – nuo ihanaiset korvamadot kaikuvat jälleen kodeissa ja kaupoissa. Joululauluilta tuskin kukaan on elämänsä aikana välttynyt, mutta osaatko Sinä ne sanasta sanaan? Valitse mielestäsi sopivin vaihtoehto täyttämään tyhjä kohta ja testaa, oletko joululaulujen lyriikkamestari! Testin jälkeen voit virittäytyä joulutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Klip-klop, klip-klop – Histamiinin joulukalenteri on pop!

    Histamiinin joulukalenteri julkaistiin vuonna 1980.

    Histamiinin joulukalenteri (1980) kertoo Histamiini-hevosen, tallitonttu Rämäkän ja noitaneiti Anelma Unelman joulunodotuksesta. Joulukuu ei ole tälle porukalle se kaikista helpoin – hurrikaani on vienyt Anelma Unelman kodin ja hänen lentopannunsa on epäkunnossa. Entä minne valo katoaa ja miten ihmeessä Rämäkkä saisi muistinsa takaisin?

  • Testaa tietämyksesi Linnan juhlista pintaa syvemmältä

    Oletko Linnan juhlien konkari vai untuvikko?

    Itsenäisyyspäivän juhlaperinne alkoi vuonna 1919 ja tie miljoonien tv-katsojien seuraamaksi kättelyohjelmaksi on ollut monivaiheinen. Mitä ensimmäisellä itsenäisyyspäivän vastaanotolla tapahtui, milloin juhlat peruttiin laman vuoksi ja kuka oli ensimmäinen rokkari Linnassa?

  • Pentti Linkola ja puoli vuosisataa radikaalia sanomaa luonnon puolesta

    Pentti Linkola havahtui luonnon tilaan jo 1950-luvulla.

    Syväekologi Pentti Linkolaa on usein nimitetty Suomen sitkeimmäksi ellei peräti ainoaksi todelliseksi toisinajattelijaksi. Tähän artikkeliin on koottu haastatteluja ja dokumentteja hänen ajattelustaan 50 vuoden ajalta ajalta. Sen ydinsanoma ei ole muuttunut: ihminen ajaa maapalloa kohti katastrofia ja loppumme on lähellä. Ilmastonmuutos on herättänyt monet miettimään tarkemmin hänen viestiään, joka ei ole kevyt eikä mukava, mutta järkyttävällä tavalla ajattomaksi osoittautunut.

  • Lied-guru Gerald Mooresta tuli myös hyvä ystävä – pianisti Meri Louhos muistelee

    Mooren kurssi Helsingissä johti Merin juontajaksi Yleen.

    Nimetön ja näkymätön vaalea pianisti oli hankkinut laajan säestysrepertuaarin, kun lehti-ilmoituksessa haettiin osallistujia kuuluisan Gerald Mooren lied-kurssille Tukholmaan. Helsingin kurssi 1968 oli kohtalokas. Se johti Meri Louhoksen radiotyöhön ja Sävel on vapaa -ohjelman suosikkijuontajaksi. Meri kertoo Gerald Mooresta vuodesta 1963 eteenpäin.

  • Konjakkia kuolevan Aarre Merikannon kanssa – pianisti Meri Louhos muistelee

    Oppilaasta Merikannon musiikin kantaesittäjäksi.

    Innokas sivuaineiden opiskelija Meri Louhos opiskeli soinnutusta Selim Palmgrenilla ja kontrapunktia Aarre Merikannolla. Myöhemmin Meri kohtasi syöpää sairastavan Merikannon kolmannen pianokonserton kantaesityksen yhteydessä, vain kuukausia ennen säveltäjän kuolemaa 1958.

  • Veli Vänä ja Veli Peltsi satuilivat radiossa lyhyitä perinnetarinoita

    Kuulemme perinteikkäitä satuja Euroopasta ja kauempaakin.

    Ylen Ykkösellä kuultiin vuonna 1992 lyhyitä sovituksia yhdysvaltalaisen Joel Chandler Harrisin luomista eläintarinoista sekä Grimmin veljesten keräämistä kansansaduista. Mahtuipa joukkoon yksi kotimainenkin perinnetarina. Satusetinä toimivat muun muassa Nalle Puhien sekä Pekka Töpöhäntien elävöittäjinäkin kunnostautuneet Matti Pellonpää ja Kari Väänänen.

  • Tilaa tiedolle ja harrastamiselle – kirjastoissa rakennetaan demokratian kivijalkaa

    1970–1990-luvun ohjelmissa kirjasto vie tiedon valtatielle

    Kun tv-arkiston kokoelmista etsitään ohjelmia kirjastoista, ollaan todellisen metatiedon ja metatason äärellä. Elävän arkiston koosteen kirjastoissa asuu tieto ja sivistys sekä suomalaisten yhtäläinen mahdollisuus elinikäiseen oppimiseen. 1970–1990-luvun ohjelmissa kirjasto on väylä tiedon valtatielle ja kirjastoauto nopea laajakaista ennen internetin valtakautta. Kirjastossa rakentuu demokratian kivijalka, ja se on myös avoin tila ajattelulle ja harrastamiselle.

  • "So you think you can stone me and spit in my eye!" – Luuletko tuntevasi Queenin kappaleet? Testaa tietämyksesi

    Tunnetko suosikkiyhtyeen kappaleet?

    Satoja miljoonia myytyjä levyjä. Bändin jokaisen jäsenen säveltämiä listaykkösiä. Platinaa, kultaa ja korvamatoja. Brittiläinen Queen on kiistatta yksi historian suurimmista yhtyeistä. Mutta tunnetko Sinä suosikkiyhtyeen kappaleet? Elävä arkisto kokosi kolmetoista Queenin biisiä tunnistettavaksi visaiseen lyriikkatestiin.

  • "Päivät ovat yhtä pieniä kaikkialla ja niiden muoto on suppilon" – Leena Krohnin teokset sykähdyttävät myös radiossa

    Leena Krohnin radiodraamoissa kohtaavat tuttuus ja vieraus.

    Leena Krohn on raskaansarjan kirjailija, esseisti ja – asiaa selvittäneen yleisradioyhtiön mukaan – myös arvostettu ajattelija. Krohnin viiden vuosikymmenen mittaisen kirjailijanuran herkkupaloista on päästy ajoittain nauttimaan myös radioiden äärellä. Näistä neljä on nyt julkaistu uudelleenkuultavaksi Areenaan.