Hyppää pääsisältöön

Erkki Kurenniemi, digitaalisten näkyjen näkijä

Erkki Kurenniemi (1941– 2017) oli suomalaisen elektronimusiikin uranuurtaja, robottiteknologian kehittäjä ja virtuaalisen todellisuuden sanansaattaja. Mies digitaalisesta tulevaisuudesta rakensi syntetisaattorin ja seksofonin, visioi silmälappuvideot, ennusti ihmisten ja dataverkkojen symbioosia ja ylisti tietokonepelejä.

Kurenniemi oli koulutukseltaan fyysikko, mutta osallistui alusta asti 1960-luvun avantgardetaiteen rientoihin. Vuosikymmenen alussa hän alkoi rakentaa Helsingin yliopiston musiikkitieteen laitokselle elektronimusiikin studiota, josta muodostui aikakauden kokeellisen musiikin keskus.

Studiossaan vuonna 1967 kuvatussa haastattelussa Kurenniemi povaa, että yksilöllisten sävellysten luominen muuttuu tietokoneiden myötä teollisuusmuotoilun kaltaiseksi toiminnaksi.

Kurenniemi ei pitänytkään itseään säveltäjänä vaan ensisijaisesti soitinrakentajana. "Laitetestauksen" myötä syntyi kuitenkin huomattava määrä suomalaisen elektroakustisen musiikin pioneeritöitä. Kollaasikokeilu Virsi yhdisti sähköisiä vinkuja ja pulputuksia puheeseen, soittimien tapailuun ja tv:n ääniin.

Ydinfysiikan laitoksella hankkimaansa tietokoneosaamista Kurenniemi hyödynsi rakentaessaan mullistavia sähkösoittimiaan, joissa jo huomattavan varhain hyödynnettiin digitaalitekniikkaa. Yksi laitteista oli M. A. Nummiselle suunniteltu Sähkökvartetti, maailman ensimmäinen kollektiivinen elektroni-instrumentti.

1970-luvun alussa Kurenniemi sai valmiiksi DIMI-syntetisaattorinsa, josta hän kehitteli useita erilaisia muunnoksia. DIMI-O toi musiikkiin visuaalisen ulottuvuuden, ja eräät muut mallit reagoivat mm. ihokosketukseen tai aivosähkökäyrän muutoksiin.

Tällainen uusi, moniaistinen tapa hahmottaa musiikkia olikin yksi Kurenniemen kuningasideoista. Vuonna 1969 tehdyssä ohjelmassa hän kuvaileekin, miten tietokoneelle talletettu musiikki-informaatio voitaisiin toisintaa kuvina, liikkeinä, muotoina, väreinä tai jopa hajuina.

Moniaistiseen taideihanteeseensa Kurenniemi palasi myös vuonna 1990 televisioidussa keskustelussa, jossa hän kutsuu sitä "hypermusiikiksi". Hänestä tietokoneella ei ylipäätään kuulunut välittää pelkkää tietoa vaan myös elämyksiä ja tunteita.

Kurenniemen aktiivisin kausi musiikintekijänä ajoittui 1960-luvulle, minkä jälkeen hänen toimintansa keskittyi muille teknologian alueille. Yleisradion kokeilustudion puitteissa vuonna 1980 syntynyt Suru on hänen myöhäisimpiä tallennettuja teoksiaan.

1970-luvulla alkoi Kurenniemen innovatiivinen ura teollisuussuunnittelijana. Hän suunnitteli mm. robottijärjestelmiä Rosenlew Oy:ssa ja myöhemmin Nokialla. Kiasman vuonna 2013 kokoamaa retrospektiota kuratoineen Perttu Rastaan mukaan Kurenniemi esitti jo 1980-luvun alussa idean silmälappuvideoista ja kehitti myös "personal communicatorin" käsitteen.

Radiokeskustelussa vuonna 1980 Kurenniemi puhuu innostuneesti tekoälyn mahdollisuuksista. Tietoteknologian kehitys ei kuitenkaan ollut hänelle itsetarkoitus vaan väline pehmeämmän ja ihmisläheisemmän yhteiskunnan luomiseen.

Tietokonepelejä Kurenniemi kehui monessa yhteydessä loistaviksi oppimisen välineiksi. Ne olivat paljon enemmän kuin ajanvietettä, suorastaan virtuaalitodellisuuden malli.

1990-luvulla Kurenniemi työskenteli tiedekeskus Heurekan erikoissuunnittelijana. Vuonna 1993 tehdyssä jutussa hän kuvailee, kuinka ihmisen yhteydet maailmanlaajuisen tietoverkon kanssa muuttuvat tulevaisuudessa yhä intiimimmiksi. Syntyy keinopersoonia, joiden kyvyt ylittävät sen, mihin ihminen tai tietokone yksinään yltävät.

Virtuaalitodellisuus ei Kurenniemelle merkinnyt vain fantasiamaailmaa, vaan myös paikkaa jossa voi hoitaa aivan arkisiakin asioita. Vuosituhannen vaihteessa hän puhuikin mieluummin "vahvistetusta todellisuudesta" tai "lisätystä todellisuudesta". Ihminen voi olla yhtä aikaa sekä todellisessa että keinomaailmassa – esimerkkinä autokuski, joka näkee virtuaalilaseillaan sekä tien että samanaikaisesti kaikenlaista reittiin liittyvää informaatiota.

Vuonna 2013 Kiasma kokosi Kurenniemen urasta retrospektion otsikolla Kohti vuotta 2048. "Mitä villimpiä Erkin ideat ovat olleet, sitä enemmän ne ovat osuneet oikeaan", sanoo Kurenniemen tuotantoa dokumentoinut ohjaaja Mika Taanila Stradan näyttelyreportaasissa. Muusikko Jari Suomisen mukaan yksi Kurenniemen keskeisistä ajatuksista oli tekniikan luova väärinkäyttö.

Soveliasta oli, että tekoälyn ja virtuaalitodellisuuden guru oli henkilökohtaisestikin varautunut tulevan keinoelämään, kuten Perttu Rastas Stradassa toteaa. Kurenniemi arkistoi koko elämänsä ajan itsestään informaatiota, joka vuonna 2048 oli määrä syöttää virtuaalipersoona "Erkki Kurenniemen" mielikuviksi.

Erkki Kurenniemen varhaisia musiikkikokeiluja ja –teoksia on julkaistu mm. cd:lla Äänityksiä/Recordings 1963—1973 (Love Records 2002). Mika Taanila on tehnyt Kurenniemestä elokuvan Tulevaisuus ei ole entisensä (Kinotar 2002). Kansallisgalleria julkaisi vuonna 2013 artikkelikokoelman Erkki Kurenniemi – a Man from the Future.

  • Tohveli paljasti virolaisloikkari Treialin pakoyrityksen Helsingistä 1950

    Treialin tapausta seurattiin tarkasti meillä ja muualla

    Neuvostoliitosta Suomeen loikannut virolainen kapteeni Herman Treial nousi kansainvälisiin uutisotsikoihin syksyllä 1950, jolloin hänen suomalaisten avustama pakoyrityksensä Helsingistä epäonnistui. Tom Östlingin vuonna 2011 ohjaamassa dokumentissa Loikkari käydään tapaus läpi paossa avustaneen sairaanhoitajan ja tutkijan kanssa sekä nähdään otteita vuonna 1962 tehdystä elokuvasta Vaarallista vapautta.

  • Onko nainen parempi johtaja kuin mies, Merja Ylä-Anttila?

    10 kirjaa vallasta -sarjan aiheena Katariina Suuri ja valta.

    10 kirjaa vallasta -sarjan (2012) kymmenennessä osassa aiheena oli Laila Hirvisaaren Minä, Katariina. Kirjassa 1700-luvun esifeministi hallitsee Venäjää. Onko nainen parempi johtaja kuin mies, pohtivat MTV3:n tuolloinen päätoimittaja Merja Ylä-Anttila, toimittaja Timo Harakka ja sarjan vakiovieras tietokirjailija Anna Kortelainen.

  • Pieni pyhiinvaellus on kertomus häpeästä ja kunniasta, uskosta ja armosta

    Elokuva salaisuuksien verkosta, johon yhteisö pakottaa

    Syntymä ja kuolema, häpeä ja kunnia kietoutuvat yhteen koskettavaksi tarinaksi Heikki Kujanpään vuonna 2000 ohjaamassa elokuvassa Pieni pyhiinvaellus. Nuori Ritva saa aviottoman lapsen, jonka hän luovuttaa hädissään pois. Kohtalo puuttuu kuitenkin peliin elämän ja kuoleman porteilla.

  • Lauluja keväästä – onko oma suosikkisi joukossa?

    Vuodenajoista toiveikkain on ikuisuusaihe myös musiikissa.

    Vuodenajoista toiveikkain on myös kotimaisen musiikin ikuisuusaihe. Elävän arkiston koosteeseen on koottu ikonisia kappaleita sekä mieltä ylentäviä rallatuksia kevään kunniaksi ja pimeämpien aikojen varalle.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Tohveli paljasti virolaisloikkari Treialin pakoyrityksen Helsingistä 1950

    Treialin tapausta seurattiin tarkasti meillä ja muualla

    Neuvostoliitosta Suomeen loikannut virolainen kapteeni Herman Treial nousi kansainvälisiin uutisotsikoihin syksyllä 1950, jolloin hänen suomalaisten avustama pakoyrityksensä Helsingistä epäonnistui. Tom Östlingin vuonna 2011 ohjaamassa dokumentissa Loikkari käydään tapaus läpi paossa avustaneen sairaanhoitajan ja tutkijan kanssa sekä nähdään otteita vuonna 1962 tehdystä elokuvasta Vaarallista vapautta.

  • Lataa aidot pieruäänet vapaaseen käyttöön!

    Ylen äänitehosteita Freesound-palvelussa

    Prööööööt! Pufff! Millä kaikin tavoin pieru voikaan kajahtaa, tussahtaa ja plörähtää. Kuuntele ja lataa pieruja äänitehosteina vapaaseen käyttöön. Yle julkaisee äänitehostekokoelman aarteitaan kaikkien käyttöön Freesound-palvelussa. Tuoreimpana lisäyksenä ovat paljon toivotut pierut. Pääset kuuntelemaan ja lataamaan pierujen muikean kavalkadin tästä linkistä! .

  • Onko nainen parempi johtaja kuin mies, Merja Ylä-Anttila?

    10 kirjaa vallasta -sarjan aiheena Katariina Suuri ja valta.

    10 kirjaa vallasta -sarjan (2012) kymmenennessä osassa aiheena oli Laila Hirvisaaren Minä, Katariina. Kirjassa 1700-luvun esifeministi hallitsee Venäjää. Onko nainen parempi johtaja kuin mies, pohtivat MTV3:n tuolloinen päätoimittaja Merja Ylä-Anttila, toimittaja Timo Harakka ja sarjan vakiovieras tietokirjailija Anna Kortelainen.

  • Ruusunen ja muita klassikkosatuja Areenassa – tarinoissa mittelevät valon ja pimeyden voimat

    Fiat lux, tulkoon valkeus! Ruususen ja Grimmin satujen taika

    "Fiat lux – tulkoon valkeus!" hyvän haltijan kasvot valaisivat koko tv-ruudun. Vuonna 1982 esitetty televisioteatterin Prinsessa Ruusunen on jättänyt muistiin hehkuvan jäljen. Vielä nytkin silmä sivuuttaa aikansa tv-tekniikan ja näkee taian. Klassikkosaduissa pimeys ja valo, hyvä ja paha hakevat rajojaan voimallisesti. Areenaan kootuissa toivotuissa saduissa nähdään Ruusunen mm. Susanna Haaviston ja Karvakuonon hahmossa, piirrettynä sekä Sinikka Sokan vivahteikkaasti kertomana. Sokan tarinoimina eläväksi tulevat myös monet muut Grimmin sadut.

  • Pieni pyhiinvaellus on kertomus häpeästä ja kunniasta, uskosta ja armosta

    Elokuva salaisuuksien verkosta, johon yhteisö pakottaa

    Syntymä ja kuolema, häpeä ja kunnia kietoutuvat yhteen koskettavaksi tarinaksi Heikki Kujanpään vuonna 2000 ohjaamassa elokuvassa Pieni pyhiinvaellus. Nuori Ritva saa aviottoman lapsen, jonka hän luovuttaa hädissään pois. Kohtalo puuttuu kuitenkin peliin elämän ja kuoleman porteilla.

  • Suuri kaniinisuunnitelma – eli miten Venezuelan vallankumous muuttui ensin farssiksi, sitten tragediaksi

    Venezuelan bolivariaanien vallankumous on tuhonnut maan.

    Venezuela on ristiriitaisuuksien maa. Presidentti Hugo Chavez loi maahan köyhyyden kultin, jossa oli rumaa oli olla rikas. Samalla Chavezin lähipiiri varasti suunnattomat määrät valtion öljytuloja itselleen. Nyt maata on johtanut jo viisi vuotta Nicolas Maduro, entinen bussinkuljettaja. Terveydenhuolto on romahtanut, ihmiset näkevät nälkää, öljyntuotanto hiipuu. Presidentti on tarjonnut ratkaisuksi muun muassa kaniinien kasvatusta.

  • Lauluja keväästä – onko oma suosikkisi joukossa?

    Vuodenajoista toiveikkain on ikuisuusaihe myös musiikissa.

    Vuodenajoista toiveikkain on myös kotimaisen musiikin ikuisuusaihe. Elävän arkiston koosteeseen on koottu ikonisia kappaleita sekä mieltä ylentäviä rallatuksia kevään kunniaksi ja pimeämpien aikojen varalle. Kerro oma kevätkappale-ehdotuksesi!

  • Suomalainen lapsenlikka tapasi 1960-luvun popjulkkikset

    Au pair Hilkka Ikonen raportoi svengaavasta Lontoosta.

    Hilkka Ikonen (os. Kantelinen) työskenteli au pairina 1960-luvun "svengaavassa Lontoossa". Lastenhoidon ohessa hän toimi mm. Iskelmä-lehden ja Yleisradion pop-kirjeenvaihtajana haastatellen monia aikakauden tähtiä kuten The Beatlesia, Rolling Stonesia, Manfred Mannia ja Cliff Richardia. Radiohaastatteluja vuosilta 1964–1965 on säilynyt alun kolmattakymmentä.

  • YYA-sopimus oli Suomelle välttämättömyys, josta tuli hyve

    YYA-sopimus oli ystävyyttä, yhteistoimintaa ja avunantoa

    Suomen ja Neuvostoliiton välinen YYA-sopimus ystävyydestä, yhteistoiminnasta ja avunannosta syntyi aikana, jolloin pienen maan oli tarkoituksenmukaista tehdä liitto suuren naapurinsa kanssa rauhanomaisten olojen takaamiseksi. Sopimus hyödytti Suomea myös taloudellisesti ja se lisäsi vähintäänkin välillisesti suomalaisten tietämystä itänaapurista. Mutta aikaa myöten siitä tuli ulko- ja sisäpoliittinen rasite, kun välttämättömyydestä tehtiin hyve.

  • Pääsiäisruokia à la Patakakkonen ja Makupalat

    Suosikkiohjelmissa on nähty monenlaisia pääsiäismenuita.

    Suosituissa ruoka-ohjelmissa on nähty monenlaisia pääsiäiskokkailuja. Perinteisen lampaan ja pashan lisäksi on tuunattu marenkijoutsenia Vanamon ja Kolmosen opeilla, tutustuttu ortodoksikarjalaisten paastonajan ruokiin ja valmistettu pippurista porohöystöä Makupalojen opein.

  • Etkö ole koskaan katsonut Kotikatua? Nyt on hyvä sauma aloittaa!

    Kotikadun neljäs ja viides kausi Areenassa.

    Jos et ole koskaan katsonut Kotikatua, mutta haluaisit, kannattaa katsominen aloittaa nyt. Areenassa nyt katsottavissa olevat neljäs ja viides kausi ovat todella hyviä kohtia hypätä sarjaan mukaan. Neljännen kauden aluksi sarjaan tulee uusi henkilö, kun yhden päähenkilön, Eeva Mäkimaan, äiti Kaisa ilmestyy Kotikadulle. Kaisan kautta tulevat sarjan perheet ja muut hahmot hyvin tutuiksi.

  • Sisällissota 1918 viilsi keskustelijoiden muistoissa ja yleisön tekstiviesteissä teemaillassa 2008

    Mukana punaisten ja valkoisten jälkeläisia sekä tutkijoita

    Ajankohtaisen kakkosen teemailta kysyi keväällä 2008, miksi vuosi 1918 kiihdyttää yhä mieliä? Onko se kansallinen kipupiste vai vastakkainasettelua? Sisällissodasta oli tuolloin tullut kuluneeksi 90 vuotta. Salla Paajasen ja Jan Anderssonin vetämässä keskustelussa oli mukana punaisten ja valkoisten jälkeläisiä sekä vuoden 1918 tapahtumien tutkijoita. Katsojat osallistuivat keskusteluun tekstiviestein, joita tuli suorana Tampereelta lähetetyn teemaillan aikana puolitoista tuhatta.

  • Tv-draamat Lennu ja Kuilu kuvasivat sisällissodan kauhuja rintamakarkurin ja lapsen silmin

    Kaksi tv-draamaa sisällissodasta

    Sisällissodalle on haettu ymmärrystä myös tv-draaman kautta. Tässä artikkelissa esitellään kaksi teosta, joissa käsitellään sodan järjettömyyttä ja sen seurauksia yksilötasolla. Vuonna 1968 valmistunut Lennu, Tampere 1918 seuraa punaisen rintamakarkurin mielenliikkeitä. Vuonna 1973 filmatun, omaelämäkerralliseen romaaniin perustuvan Kuilun päähenkilö taas on ruotsinkielisen työläisperheen 10-vuotias tyttö.

  • Ilman kavaluutta ja muuta kotimaista draamaa bisneksestä ja arvonsa tuntevista naisista Areenassa

    Toivottua draamaa mm. Ilman kavaluutta ja Tuliportaat

    Nainen ei anna periksi, nainen pitää puolensa ja rahansa, mutta ei osta niillä rakkautta. Areenassa on katsottavissa draamaa rahan arvon tuntevista naisista, bisnesuvuista ja pankkimaailman laeista. Toivottujen draamojen paketista löytyvät mm. llman kavaluutta, Tuliportaat ja Elämää suurempaa -sarjat sekä tv-elokuva Työn orja.
    Toivotut: Ilman kavaluutta – Katso draamaa bisneksestä ja bisnessuvuista Yle Areenassa