Reijo Perälä
Yle
”Presidentti Kekkonen on varmaan mukava mies, koska hän on kalju”, perustelee Anne Rantanen. ”Mannerheim käytti päätään muuhunkin kuin selkärangan tukemiseen”, sanoo puolestaan Jussi Valpas. Paasikivi oli Heikki Kirjavaisen mielestä ”aika pinko”.
Tätä mieltä olivat oppikoulun ekaluokkalaiset, kun Yleisradio vuonna 1967 pyysi kirjoittamaan aineen kolmesta itsenäisyyden ajan suurmiehestä.
Kirjoituskilpailu liittyi Yleisradion tutkimukseen, jossa pyydettiin nimeämään itsenäisyyden ajan tärkeimmät suomalaiset. Voittajaksi selvisi kolmikko: Urho Kekkonen, Juho Kusti Paasikivi ja Carl Gustaf Emil Mannerheim.
Oppikoulujen ekaluokkalaisille järjestettiin aiheesta kirjoituskilpailu. Kallion yhteiskoulun ekaluokkalaiset kirjoittivat Kekkosesta, Hämeenlinnan lyseon Paasikivestä ja Mikkelin lyseon Mannerheimista.
Otsikolla ”Mitä ajattelen Kekkosesta?” järjestetyn kirjoituskilpailun voitti Annen Rantanen. Hän ihmetteli kirjoituksessaan, että Kekkosta näkee kaupungilla harvoin, vaikka hän on kotona. ”Koska hän on osannut pitää kurissa maan, niin kyllä kai hän osaa pitää kurissa myös vaimonsa”, Anne päätteli.
Sanomalehtiä ja salapoliisiromaaneja lukeva Jussi Valpas nappasi voiton Mannerheimista järjestetyssä kirjoituskilpailussa. Jussin mukaan Mannerheim oli ”jo lapsena johtajasielu”, koska hän johti isoa sisarusparveaan.
”Sodan mainio johtaminen on osoitus siitä, että hän käytti päätään muuhunkin kuin selkärangan tukemiseen”, Jussi kiittelee Marskin taitoja.
Paasikivestä kirjoittivat hänen entisen koulunsa eli Hämeenlinnan lyseon oppilaat. Kirjoituskilpailun voittaja Heikki Kirjavainen ihmetteli Paasikiven koulumenestystä. Kaikki muut aineet olivat kymppejä, paitsi algebra ja kasvioppi, jotka olivat yhdeksikköjä. ”Aika pinko”, kuului Heikin arvio.
Siitä huolimatta edellistä presidenttiä on syytä arvostaa, Heikki muistuttaa. ”Meidän pitää kunnioittaa Paasikiven muistoa, eikä vain hihitellä, vaikka hänen muotokuvansa on vähän veikeän näköinen!”
Vuonna 1967 valmistuneessa ohjelmassa suurmiehistä kertovat koululaisten lisäksi omia käsityksiään myös iäkkäämmät suomalaiset.
Teksti: Reijo Perälä
