Hyppää pääsisältöön

Suomen seitsemän maailmanperintökohdetta

Unescon maailmanperintölistalla on lähes tuhat eri kohdetta ympäri maailman. Niistä seitsemän löytyy Suomesta. Pallo Hallussa vieraili kaikissa Suomen maailmanperintökohteissa vuonna 2006, kun Merenkurkun saaristo oli vasta ehdolla listalle.

Jos jokin paikka maailmassa osoittaa esimerkiksi ihmisen suurta luovaa älykkyyttä, erinomaista esimerkkiä ihmisen historiasta tai erityistä luonnonilmiötä, saattaa se päästä Unescon maailmanperintölistalle.

Maailmanperintökohteet on jaettu kulttuuri- ja luonnonperintökohteisiin. Suomesta löytyy kuusi kulttuuriperintökohdetta sekä yksi luonnonperintökohde. Kotimaan kulttuuriperintökohteet ovat Verlan puuhiomo- ja pahvitehdas, Petäjäveden vanha kirkko, Vanha Rauma, Struven ketju, Suomenlinna sekä Sammallahdenmäki. Merenkurkun saaristo on ainoa luonnonperintökohteemme. Miksi juuri nämä kohteet ovat päässeet samaan seuraan Gizan pyramidien ja Vapauden patsaan kanssa?

Verlan ruukkikylästä erityisen tekee jo pelkästään sen olemassaolo: muut Pohjoismaissa olleet Verlan ruukkiyhdyskunnat ovat hävinneet. Suomen tehtaassa jäljellä ovat koneet sadan vuoden takaa ja jopa erään pitkäaikaisen työntekijän askeleet puulattiassa.

Jo 1760-luvulla rakennettu Petäjäveden vanha kirkko on mestarinäyte pohjoisesta hirsirakentamisesta. Kirkon rakensivat aikoinaan paikalliset talonpojat ilman Ruotsin kuninkaallisen intendentin lupaa tai apua. Taidokasta puurakentamista edustaa myös Vanha Rauma, joka on laajin ja yhtenäisin keskiaikainen puukaupunki Pohjoismaissa.

Struven ketju taasen on kohde, jonka kunnian Suomi jakaa yhdeksän muun maan kanssa. Struven ketjua käytettiin aikoinaan maantieteellisten mittausten tekemiseen ja se on antanut myös hyvän pohjan kartoitustöille Suomessa ja ulkomailla.

Suomenlinna pääsi maailmanperintölistalle sotilasarkkitehtuurinsa ansiosta. Linnoituksen ainutlaatuisuus johtuu saarten muodoista: rakentajien oli pakko käyttää poikkeuksellisia ratkaisuja sen rakentamisessa.

Sammallahdenmäen vaikuttavat kiviröykkiöt ovat merkkejä muinaisista haudoista. Eräästä röykkiöstä löytyi luita, jotka viittasivat jo 1100 eKr. tapahtuneeseen hautaamiseen.

Luonnonperintökohde Merenkurkun saaristo liitettiin maailmanperintölistalle vuonna 2006 eli samana vuonna, kun Pallo hallussa vieraili siellä. Paikka on alati muuttuva luonnonilmiö.

Teksti: Sonja Fogelholm

  • Sisällissota 1918 – punaiset muistot

    Harvinaiset arkistohaastattelut antavat äänen hävinneille.

    Suomen vuoden 1918 sota ei jakanut vain kansakuntaa vaan myös sen muistin. Hävinneiden tulkinta tapahtuneesta jäi vuosikymmeniksi virallisen julkisuuden ulkopuolelle. He kertovat tässä, miksi olivat mukana ja minkä hinnan saivat siitä maksaa.

  • Eero Leväluomalla oli harvinainen kyky muuttaa kuva ääneksi

    Ohjaaja tunnetaan Suomi-filmeistä ja dekkarikuunnelmista.

    Eero Leväluoma (1896-1969) teki poikkeuksellisen uran elokuvien, näytelmien ja radiokuunnelmien parissa. Yhdeksänvuotiaana teatterilavalle noussut poika esiintyi, lavasti ja ohjasi kotimaisissa elokuvissa, johti parikymmentä vuotta eri teattereita ja siirtyi viisikymppisenä töihin Yleisradion teatteriosastolle. Hän ohjasi satoja kuunnelmia ja koukutti yleisön äänitehosteilla ja tunnussävelillä jännityssarjojen maailmaan.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • “Muistakaa, että minunkin täytyy elää” – ohjaaja Tapio Piiraisen muistot teoksistaan ovat täynnä itseironiaa

    Ohjaaja Tapio Piirainen muistelee teoksiensa tekoa.

    Areenassa on katsottavissa laaja paketti Tapio Piiraisen ohjaamia elokuvia ja sarjoja, kuten Poliisin poika ja Viimeiset siemenperunat. Tragikomedioistaan ja Raid-sarjasta tunnettu ohjaaja itse muistelee katsottavissa olevien elokuvien ja sarjojen tekemistä itseironisella ja hauskalla tavalla.
    Toivotut: Poliisin poika – ja muita Tapio Piiraisen ohjauksia Yle Areenassa

  • Punikkeja ja jääkäreitä – tasavallan syntyvuosien kokijat äänessä

    Itsenäisyyden murrosvuosien todistajat muistelevat netissä.

    Elävä arkisto on jo aiemmin julkaissut runsaasti silminnäkijäaineistoa 100-vuotisen Suomen kuohuvasta alkutaipaleesta. Uusin lisäys on Ylen ja kahden työväenarkiston yhteistyönä syntynyt järkälemäinen haastattelukooste sisällissodan punaisten muistoista.

  • Sisällissota 1918 – punaiset muistot

    Harvinaiset arkistohaastattelut antavat äänen hävinneille.

    Suomen vuoden 1918 sota ei jakanut vain kansakuntaa vaan myös sen muistin. Hävinneiden tulkinta tapahtuneesta jäi vuosikymmeniksi virallisen julkisuuden ulkopuolelle. He kertovat tässä, miksi olivat mukana ja minkä hinnan saivat siitä maksaa.

  • Eero Leväluomalla oli harvinainen kyky muuttaa kuva ääneksi

    Ohjaaja tunnetaan Suomi-filmeistä ja dekkarikuunnelmista.

    Eero Leväluoma (1896-1969) teki poikkeuksellisen uran elokuvien, näytelmien ja radiokuunnelmien parissa. Yhdeksänvuotiaana teatterilavalle noussut poika esiintyi, lavasti ja ohjasi kotimaisissa elokuvissa, johti parikymmentä vuotta eri teattereita ja siirtyi viisikymppisenä töihin Yleisradion teatteriosastolle. Hän ohjasi satoja kuunnelmia ja koukutti yleisön äänitehosteilla ja tunnussävelillä jännityssarjojen maailmaan.

  • Rintamäkeläiset olohuoneessa – joulu tulee, jurotus pysyy

    Vanhoissa suosikkidraamoissa ei joulu olekaan yhtä juhlaa.

    Kun suositussa suomalaisessa draamasarjassa on joulun aika, voisi kuvitella maalaisidylliä ja perheonnea. Mutta mitä tapahtuukaan Rintamäkeläisten joulupäivänä 1972 esitetyssä jaksossa, jonka yleisö äänesti katsottavaksi Areenaan. Ainakin siinä kouritaan, jupistaan, jurotetaan ja petetään.

  • Täällä Pohjantähden alla -elokuva uhmasi uutta aaltoa ja syntyi pystypäin vanhana

    Laineen suurelokuva valmistui vuonna 1968

    Edvin Laine pääsi sovittamaan Väinö Linnan kansallisromaanin elokuvaksi vasta kymmenkunta vuotta kirjasarjan ilmestymisen jälkeen hetkellä, jolloin elokuvateollisuus oli julistettu kuolleeksi. Fennada-Filmin ja Ylen tuottama Laineen ensimmäinen väriohjaus oli vuonna 1968 tyyliltään epämuodikas kolmituntinen suurelokuva, joka kritiikistä huolimatta antoi Pentinkulman kyläyhteisölle ne kasvot, joihin me palaamme.

  • Metsolat – Tie joka vei meidät kotiin

    1990-luvun suosikkisarja kertoo kainuulaisen suvun tarinaa

    Suomi eli huoletonta nousukautta 1980-luvun lopussa, mutta uusi vuosikymmen nosti sinivalkotaivaalle synkkiä pilviä. 90-luku toi laman, joka oli taloudellisesti ja myös henkisesti monelle raskasta aikaa. Näistä nousukauden ja laman ajoista kertoo Suomen yksi suosituimmista tv-sarjoista, Metsolat.
    Katso Metsolat-jaksoja Yle Areenassa

  • Metsolat on palannut! Nämä asiat sinun on tiedettävä ysärin suosikkisarjasta

    Metsolat on katsottavissa Areenassa vuoden ajan.

    Rakastettu, kaivattu ja toivottu Metsolat on nyt katsottavissa Areenassa. Muistatko tuon ysärisarjan, jossa seurattiin paitsi Metsoloiden laajennetun perheen elämää, myös koko suomalaisen maaseudun murrosta 1980-1990-lukujen vaihteessa? Lehmät vaihtuivat hiihtokeskukseen, lapsia muutti ympäri maailmaa, mutta aina se Kari Kaukovaara kiusasi Metsolan Erkkiä.

  • Pekan perillinen -radioseikkailussa Lipponen pelastaa tyttärensä ja rakkaansa

    Lipponen ja Korkki selvittävät Pekan tyttären sieppausta.

    Prinssieversti, ylipiäjohtaja Pekka Lipponen hoitaa kaikessa rauhassa öljyahväärejään San Diegossa, kun hotellihuoneeseen lähetetään uhkaileva papukaija ja puhelimessa lausutaan Hirtettyjen balladia. Yöjuna vie Lipposen ja palvelijansa Pavel Pohjosen Meksikoon, jossa he sotkeutuvat ensitöikseen markiisittaren tyttären sieppaukseen. Mutta kuka onkaan tämä suomalaissukuinen öljykenttien omistajatar?