Hyppää pääsisältöön

Suomen seitsemän maailmanperintökohdetta

Unescon maailmanperintölistalla on lähes tuhat eri kohdetta ympäri maailman. Niistä seitsemän löytyy Suomesta. Pallo Hallussa vieraili kaikissa Suomen maailmanperintökohteissa vuonna 2006, kun Merenkurkun saaristo oli vasta ehdolla listalle.

Jos jokin paikka maailmassa osoittaa esimerkiksi ihmisen suurta luovaa älykkyyttä, erinomaista esimerkkiä ihmisen historiasta tai erityistä luonnonilmiötä, saattaa se päästä Unescon maailmanperintölistalle.

Maailmanperintökohteet on jaettu kulttuuri- ja luonnonperintökohteisiin. Suomesta löytyy kuusi kulttuuriperintökohdetta sekä yksi luonnonperintökohde. Kotimaan kulttuuriperintökohteet ovat Verlan puuhiomo- ja pahvitehdas, Petäjäveden vanha kirkko, Vanha Rauma, Struven ketju, Suomenlinna sekä Sammallahdenmäki. Merenkurkun saaristo on ainoa luonnonperintökohteemme. Miksi juuri nämä kohteet ovat päässeet samaan seuraan Gizan pyramidien ja Vapauden patsaan kanssa?

Verlan ruukkikylästä erityisen tekee jo pelkästään sen olemassaolo: muut Pohjoismaissa olleet Verlan ruukkiyhdyskunnat ovat hävinneet. Suomen tehtaassa jäljellä ovat koneet sadan vuoden takaa ja jopa erään pitkäaikaisen työntekijän askeleet puulattiassa.

Jo 1760-luvulla rakennettu Petäjäveden vanha kirkko on mestarinäyte pohjoisesta hirsirakentamisesta. Kirkon rakensivat aikoinaan paikalliset talonpojat ilman Ruotsin kuninkaallisen intendentin lupaa tai apua. Taidokasta puurakentamista edustaa myös Vanha Rauma, joka on laajin ja yhtenäisin keskiaikainen puukaupunki Pohjoismaissa.

Struven ketju taasen on kohde, jonka kunnian Suomi jakaa yhdeksän muun maan kanssa. Struven ketjua käytettiin aikoinaan maantieteellisten mittausten tekemiseen ja se on antanut myös hyvän pohjan kartoitustöille Suomessa ja ulkomailla.

Suomenlinna pääsi maailmanperintölistalle sotilasarkkitehtuurinsa ansiosta. Linnoituksen ainutlaatuisuus johtuu saarten muodoista: rakentajien oli pakko käyttää poikkeuksellisia ratkaisuja sen rakentamisessa.

Sammallahdenmäen vaikuttavat kiviröykkiöt ovat merkkejä muinaisista haudoista. Eräästä röykkiöstä löytyi luita, jotka viittasivat jo 1100 eKr. tapahtuneeseen hautaamiseen.

Luonnonperintökohde Merenkurkun saaristo liitettiin maailmanperintölistalle vuonna 2006 eli samana vuonna, kun Pallo hallussa vieraili siellä. Paikka on alati muuttuva luonnonilmiö.

Teksti: Sonja Fogelholm

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

    Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto