Hyppää pääsisältöön

Biohakkeri säätää kehonsa terveeksi - johonkin rajaan...

Heräät aamulla, tarkistat kuluneen yön sähkökäyrän, sydämen sykkeen ja unirytmisi. Nappaat pöydältä pari adaptogeeniä, puet yllesi sykevyön ja sujautat taskuusi stressimittarin. Siis mitä?!

Tämä on biohakkerin normaalia elämään, tai ehkä ei sittenkään. Välistä unohtui virtsan analysointi mahdollisten tulehdusten varalta. Nyt voidaan puhua biohakkerin arkipäivästä, suurin piirtein.

Biohakkerointi on elintoimintojen mittausta ja analysointia erilaisten teknologisten sovellusten ja välineiden avulla. Eikä siis ihme, että tällainen oman terveydentilan ja hyvinvoinnin tarkkailu on imaissut mukaansa erityisesti 30-40 –vuotiaat miehet. Alan suomalainen pioneeri ja tunnetuin biohakkeri Teemu Arina uskoo, että kyseessä ei ole ohimenevä ihastus, vaan trendillä riittää jatkuvuutta tulevaisuudessakin. Hänen mukaansa Yhdysvalloissa jonkinlaista oman itsensä ”träkkäystä” tekee jo 60 % kansasta, jollakin tavalla - mittaa askeleita, sykettä, unen määrää.

Mutta missä menee raja oman kehon ja elintapojen tarkkailussa? Milloin mopo lähtee käsistä?
Lääkärikäynnillä voi olla hyötyäkin siitä, että potilas tietää, mitä kehossa on tapahtunut ja mitä muutoksia elimistöön on missäkin tilanteessa tullut. Asialla on kuitenkin ulottuvuutensa. Netin rajattomassa maailmassa omien oireiden googlailu voi johdattaa liukkaille poluille, jolloin oikeiden mittasuhteiden luominen voi olla vaikeaa, jopa mahdotonta.

Mutta voisiko elintoimintojen mittaamisella päästä oman kehon kehon mittaamisella auttaa itseä?Toimittaja Turkka Huhtala ryhtyi biohakkeriksi ja päätti selvittää, saako hän oman terveyteen liittyvän ongelmansa. Mitä hän sai selville omasta kehostaan ja millaisia apuvälineitä hän siihen tarvitsi.
Se selvisi Prisma Studiossa 19.11. klo 20.00, TV1.
Studiovieraana oman elämänsä biohakkeri Teemu Arina ja Helsingin urheilulääkäriaseman ylilääkäri Heikki Tikkanen.

  • Kesäpäivänseisaus - päivä jolloin maapallon ympärysmitta selvisi

    240 eaa tehtiin havainto: maapallo on pyöreä ja valtava!

    Tänään on kesäpäivänseisaus eli pohjoisen pallonpuoliskon vuoden pisin päivä. Paitsi yötöntä yötä, tänään voi juhlistaa tieteellistä havaintoa, joka tehtiin Egyptissä yli 2000 vuotta sitten: maapallo on pyöreä ja valtava! Aurinko paistaa tänään kohtisuoraan taivaalta Kravun kääntöpiirillä.

  • Olenko tarpeeksi hullu ollakseni nero?

    Tutkijoita pitäisi arvioida heidän hulluutensa perusteella.

    Tieteentekijöitä ei pitäisi arvioida julkaistujen artikkelien määrällä tai yliopiston kassaan kilahtaneilla euroilla, vaan hörhöydellä. Onhan hyvin tiedossa, että mitä suurempi tutkija, sitä enemmän pihalla, kirjoittaa teollisuusmatemaatikko Samuli Siltanen. Tieteellisen työni määrää ja laatua mitataan erilaisilla numeroilla. Kuinka monta artikkelia julkaisin viime vuonna?

  • Katse taivaalle kesäpilviin

    Katse taivaalle kesäpilviin

    Kesä on erinomaista aikaa tutustua pilviin. Tuttujen poutaisten Cumulus-kumpupilvien lisäksi taivaalla vaeltaa valkoisia kalanruotoja, höyheniä ja joskus ufomaisia pilviviritelmiä. Ne erottuvat hyvin sinistä taivasta vasten. Kesätaivaalle kuuluvat myös näyttävät ukkos- ja myrskypilvet.

  • "Sinä et kuole tänään”, hoitajan sanat levinnyttä rintasyöpää sairastavalle Anitalle

    Luuston etäpesäkkeet muuttivat Anitan elämän.

    Viisikymppinen Anita sai tietää rintasyöpähoitojen alkuvaiheessa, että luustosta löytyi pari etäpesäkettä. Syöpä oli siis levinnyt. Tällöin rintasyövän ennuste on ankarampi kuin sairauden, jossa syöpäkasvaimia löytyy rinnasta ja/tai kainalosta. Levinneessä taudissa keskimääräinen elossaoloaika on kolme vuotta.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Tiede

  • Katse taivaalle kesäpilviin

    Katse taivaalle kesäpilviin

    Kesä on erinomaista aikaa tutustua pilviin. Tuttujen poutaisten Cumulus-kumpupilvien lisäksi taivaalla vaeltaa valkoisia kalanruotoja, höyheniä ja joskus ufomaisia pilviviritelmiä. Ne erottuvat hyvin sinistä taivasta vasten. Kesätaivaalle kuuluvat myös näyttävät ukkos- ja myrskypilvet.

  • Kesäpäivänseisaus - päivä jolloin maapallon ympärysmitta selvisi

    240 eaa tehtiin havainto: maapallo on pyöreä ja valtava!

    Tänään on kesäpäivänseisaus eli pohjoisen pallonpuoliskon vuoden pisin päivä. Paitsi yötöntä yötä, tänään voi juhlistaa tieteellistä havaintoa, joka tehtiin Egyptissä yli 2000 vuotta sitten: maapallo on pyöreä ja valtava! Aurinko paistaa tänään kohtisuoraan taivaalta Kravun kääntöpiirillä.

  • Olenko tarpeeksi hullu ollakseni nero?

    Tutkijoita pitäisi arvioida heidän hulluutensa perusteella.

    Tieteentekijöitä ei pitäisi arvioida julkaistujen artikkelien määrällä tai yliopiston kassaan kilahtaneilla euroilla, vaan hörhöydellä. Onhan hyvin tiedossa, että mitä suurempi tutkija, sitä enemmän pihalla, kirjoittaa teollisuusmatemaatikko Samuli Siltanen. Tieteellisen työni määrää ja laatua mitataan erilaisilla numeroilla. Kuinka monta artikkelia julkaisin viime vuonna?

  • Elämää avaruudessa - painottomuus haastaa astronautit

    Sukat vaihdetaan kerran viikossa ja lautasetkin syödään.

    Kansainvälinen avaruusasema ISS kiertää maapalloa noin 400 kilometrin korkeudessa huimaa 28 000 kilometrin tuntivauhtia. Tällä hetkellä kyydissä on viisi astronauttia ja kaiken kaikkiaan siellä on elänyt 200 ihmistä. Mutta millaista on elää painottomuudessa? Miten siellä hoidetaan arkiset askareet?

  • Näkökulma: Pelastetaan ilmasto ydinvoimalla!

    Ydinvoima ei tuota hiilipäästöjä. Sitä pitäisi hyödyntää.

    Kuinka monta hiiliatomia täytyy polttaa, jotta saadaan yhtä paljon lämpöä kuin yhden uraaniytimen halkaiseminen tuottaa? Vastaus on 50 000 000. Siis 50 miljoonaa! Havainnollistan: jos hiiliatomi vastaa yhtä riisinjyvää, uraaniatomi on kuin tuhat kiloa riisiä.