Autismi on edelleen arvoitus

Julkaistu 18.11.2013 - 16:55. Päivitetty 06.04.2016 - 15:14

Autismi on lapsuudessa alkava neurologinen kehityshäiriö, joka aiheuttaa ongelmia sosiaalisessa kanssakäymisessä ja viestimisessä. Sen perimmäiset syyt ovat edelleen tuntemattomia. Sairaudesta ei ole ulospääsyä, mutta jotkut autistit oppivat elämään lähes normaalia elämää.

Keskushermoston kehityshäiriö autismi todetaan ennen kolmea ikävuotta, mutta sitä ei ole aina helppo havaita. Näyttelijä Pirkko Hämäläinen kertoo Maarit Tastulan haastattelussa, että ensimmäisen kerran hänen poikansa Akun käytös tuntui oudolta, kun tämä oli puolitoistavuotias. Akun puistotäti huomasi, ettei poika halunnut leikkiä vaan tämä jäi kärryihinsä istumaan. Kotona Hämäläinen kiinnitti huomiota siihen, että Aku heijasi itseään paljon ja lakkasi leikkimästä. Normaaleissa sosiaalisissa tilanteissa Aku alkoi saada paniikkikohtauksia.

Koska jokainen autisti on oma tapauksensa, nykyään puhutaan pelkän autismin sijaan autismin kirjosta, johon kuuluu myös esimerkiksi aspergerin oireyhtymä. Autismikouluttaja Heta Pukilla on asperger, jota pidetään usein niin sanottuna lievänä autismina, mutta Pukki kertoo käyttävänsä itse mieluummin autismin kirjo -määritelmää. Autismin kirjoon luetaan noin 50 000 suomalaista ja heistä noin viidesosan katsotaan olevan autisteja.

Pukki kertoo Inhimillisen tekijän jaksossa, että kirjo on pikemminkin laaja yhdistelmä erilaisia autismiin liittyviä vahvuuksia ja heikkouksia kuin jana, jossa autistit sijoittuvat joko lievään tai vaikeaan päähän.

Se että onko henkilö lievästi vai vaikeasti autistinen, liitetään Pukin mukaan usein kommunikointikykyyn: puhumaton autisti vaikuttaa heti vaikeammin autistiselta kuin puhuva autisti. Kuitenkin myös puhumattomille voidaan löytää kommunikointitapa. Kotimaan katsaus esitteli vuonna 1992 kommunikointiohjelma Facilitated communicationsin, jonka avulla autistinen Petri oli opetettu kirjoittamaan tietokoneella avustajan kanssa.

Vuonna 2016 fasilitoitu kommunikointi näyttäytyy aivan eri valossa kuin vuoden 1992 ohjelmassa. Suomen puheterapeuttiliitto ry:n kannanotossa liitto sanoo, että tuettua kirjoittamista ei voida pitää luotettavana kommunikointimenetelmänä. Menetelmää tutkiessa on huomattu, että tekstin tuottajana ei olekaan puhevammainen vaan tämän avustaja. Avustaja saattaa ohjata puheoppilaan sormea tiedostamattaan.

"Pahimmillaan tuetun kirjoittamisen käyttö voi johtaa siihen, että henkilö jää täysin ilman toimivaa kommunikointikeinoa, kuten kuva- tai esinekommunikointia", kannanotossa kirjoitetaan.

Mistä autismi johtuu?

Vielä 1980-luvulla autismista syytettiin ”jääkaappiäitejä”. Katsottiin, että ongelmat sosiaalisessa kanssakäymisessä ja itseensä vetäytymisessä olivat seurausta siitä, ettei äiti rakastanut lastaan tarpeeksi.

1990-luvulla autismia pidettiin mielisairautena Suomessa. Tämä käy ilmi A-Studion vuoden 1992 raportista. Samassa ohjelmassa Harvardin yliopiston apulaisprofessori selittää, että autismi on vain synnynnäinen kehityshäiriö kuten esimerkiksi jälkeenjääneisyys. Se on elinikäinen, mutta sen kanssa voi opetella elämään esimerkiksi erilaisten terapioiden avulla. Usein autisti tarvitsee ympärivuorokautisen tukihenkilön.

Autismin kehittymistä ei voi estää eikä sen perimmäisiä syitä tiedetä vieläkään. Joillain perintötekijöillä on havaittu olevan yhteys sairauden kehittymiseen ja myös raskaudenaikaisten infektioiden epäillään aiheuttavan sen syntyä. Autismi on yleisempää pojilla kuin tytöillä.

Myös ruokavaliolla on epäilty olevan vaikutuksia autismin oireiden kanssa. Ravintoterapeutti Teuvo Rantala kertoi Akuutissa, että kun hänen autistisen pojan ruokavaliosta poistettiin maito ja gluteeni, autistiset oireet vähenivät.

Maailma autistin silmin

Autisti kokee maailman eri tavalla. Vaikeasti autistinen ei esimerkiksi ymmärrä, että itkevä ihminen on surullinen. Jotkut ovat erityisen aistiherkkiä, esimerkiksi joillekin äänille tai kosketukselle. Myös rajut raivokohtaukset ovat yleisiä joillain autisteilla.

Toisaalta autisteilla on huomattu olevan sellaisia kykyjä, joita terveillä ihmisillä ei ole. Aamusydämellä-ohjelmassa vierailleella Rasmus Nätillä on äitinsä mukaan erinomaisen tarkka muisti ja tämä oppii asioita hyvin ulkoa. Lapsena Nätti osasi monien videoiden repliikit ulkoa.

Samoin kuin Nätin tarina Aamusydämellä-ohjelmassa, Autismin kolmet kasvot -dokumentti osoittaa, että autisti voi parhaimmillaan elää lähes normaalia elämää. Kai Salonen on kirjoittanut muistelmat omasta elämästään, Joonas Norvapalo käy melkein 10 kilometrin hiihtolenkeillä isänsä kanssa ja Jaakko Syrjäläinen suunnittelee työuraa postissa.

Teksti: Sonja Fogelholm

Lähteet: Autismi-ohjelmat, Terveyskirjasto, Autismiliitto