Hyppää pääsisältöön

Näkökulma: Biohakkerointi enteilee terveysteknologian läpimurtoa

Minä joka en osaa pitää edes kelloa ranteessani muutuin muutamassa päivässä kyborgiksi. Kohta muutut sinäkin.

Aloitin syyskuussa kaksi kuukautta kestäneen kokeilun, jossa tutustuin biohakkerointiin. Toimitin kokeiluni pohjalta Prisma Studion tiistain 19.11. lähetykseen jutun, jossa yritin parantaa huimausoireitani terveysteknologisilla laitteilla ja sovelluksilla.

Kärsin rasitushuimauksesta, joka iskee yleensä noin puolen tunnin kuntosaliharjoittelun jälkeen. ”Muistitko syödä ennen treeniä, joitko tarpeeksi vettä?” Tyhjällä mahalla on turha mennä bodaamaan, mutta tässä ei ollut kyse siitä. Ongelma vaati terveysteknologista väliintuloa - biohakkerointia.

Ennen kuin tämä lyö läpi tarvitaan riittävän uskomaton tuote, jotta ihmiset tahtovat pukea sen ylleen.

Biohakkerointi on elintapojen mittaamista ja tulosten hyödyntämistä hyvinvoinnin parantamiseksi. Transhumanismia, jos ajatus halutaan viedä pidemmälle. Taustalla on laajempi ilmiö nimeltään Quantified self - itsetietoisuutta numeroiden kautta.

Biohakkerilla ei tarvitse olla terveytensä kanssa ongelmaa, vaan mittaamisen pontimeksi riittää pelkkä mielenkiinto. Aineellisen vaurauden kasvun myötä ihmisten mielenkiinto omaa fyysistä hyvinvointiaan kohtaan on kasvussa.

Käytin elintapojeni mittaamiseen yhteensä toistakymmentä erilaista laitetta ja sovellusta. Vaikka pyrin ehkäisemään rasitushuimauksen syntyä, tulin mitanneeksi myös toimintoja, joilla tiesin olevan vain vähäinen jos minkäänlainen yhteys oireiden syntyyn. Mittaaminen on kiinnostavaa ja siihen on helppo hurahtaa – ainakin hetkeksi.

Toimittajien ja laitevalmistajien salaliitto

Quantified self on itse itseään vahvistava meemi, jota Wired-lehti tietoisesti rakensi. Kaupalliset intressit ja uteliaisuusintressit yhdistyvät.

Kuluttajatutkimuskeskuksen tutkimusprofessorin Mika Pantzarin mielestä biohakkerointi ja Quantified self -liike ovat keinotekoisesti synnytetty ilmiö, jonka taustalla on amerikkalainen Wired-aikakauslehti.

- Quantified self on itse itseään vahvistava meemi, jota Wired-lehti tietoisesti rakensi. Kaupalliset intressit ja uteliaisuusintressit yhdistyvät.

Salaliitto tai ei, uskon että terveysteknologia on seuraava iso juttu kuluttajaelektroniikan kentällä riippumatta siitä, mitä lehdet kirjoittavat. Toisin kuin biohakkerit, keskivertokuluttaja ei pukeudu terveysteknologiaan kiireestä kantapäähän vaan pyrkii pääsemään helpolla. Tähän tarkoitukseen soveltuvin mittauslaite on kello. Se on kulkenut ihmisten mukana jo vuosisatoja.

Samsung ehti jo tuoda markkinoille ensimmäisen tuotteensa, Applen toimitusjohtaja Tim Cook on toistaiseksi toppuutellut.

- Ennen kuin tämä lyö läpi tarvitaan riittävän uskomaton tuote, jotta ihmiset tahtovat pukea sen ylleen. (Lähde: D11 Konferenssi 11.5.2013)

Incredible. Tuota samaa sanaa toisti edesmennyt toimitusjohtaja Steve Jobs esitellessään iPhonen ja iPadin. Tuotteet, jotka aikanaan mullistivat laitemaailmansa, vaikka kilpailijoilla piti olla jo etumatka markkinoilla.

Apple varmistelee iWatch tavaramerkkiä jo useissa maissa ja on jättänyt patenttihakemuksia koskien ranteeseen puettavia elektronisia laitteita. Älykello on tietokonetta, tablettia ja puhelinta henkilökohtaisempi laite. Sen avulla laitevalmistajat pääsevät kuluttajan iholle.

Näkymätöntä teknologiaa

Kaksi kuukautta kestänyt mittaaminen oli kiehtova ajanjakso elämässäni. Pyydän tosin anteeksi Facebook-ystäviltäni, jotka joutuivat todistamaan laitteiden ja sovellusten tekemiä kymmeniä sosiaalisia päivityksiä. Koska kyse ei ole kilpailusta tai yleisesti vertailtavissa olevasta suureesta, kukaan ei ole kiinnostunut askelmääristäni tai juomistani vesilitroista. Halusin kuitenkin kokea, miltä datanudismi, eli mitatun tiedon varaukseton jakaminen tuntuu.

Nyt on aika palauttaa laitteet omistajilleen. Tulen kaipaamaan eniten vuodemonitoria, joka on mitannut syyskuun alusta saakka nukkumiani tunteja, stressiä ja tehokkaan unen määrää. Vähiten kaipaan juomasovellusta, johon olen kirjannut jokaisen juomani vesilasin. Tai ainakin joka kymmenennen, miten nyt olen muistanutkaan kuppeja sovellukseen näpytellä.

Puettavista laitteista ehdin jo kiintyä ranteeseen kiinnitettävään aktiivisuusmittariin. Vaikka mittaaminen on päättynyt, huomaan kiinnittäväni kumirannekkeen käteeni joka aamu heti herättyäni. Ettei menisi askeleet hukkaan.

Eikä tuo ranneke osaa edes vastata, paljonko kello on.

EDIT: Otsikon muoto muutettu "Kommentti - > Näkökulma" YLE Tieteen blogikäytäntöjen yhtenäistämiseksi. T: Turkka

  • Kesäpäivänseisaus - päivä jolloin maapallon ympärysmitta selvisi

    240 eaa tehtiin havainto: maapallo on pyöreä ja valtava!

    Tänään on kesäpäivänseisaus eli pohjoisen pallonpuoliskon vuoden pisin päivä. Paitsi yötöntä yötä, tänään voi juhlistaa tieteellistä havaintoa, joka tehtiin Egyptissä yli 2000 vuotta sitten: maapallo on pyöreä ja valtava! Aurinko paistaa tänään kohtisuoraan taivaalta Kravun kääntöpiirillä.

  • Olenko tarpeeksi hullu ollakseni nero?

    Tutkijoita pitäisi arvioida heidän hulluutensa perusteella.

    Tieteentekijöitä ei pitäisi arvioida julkaistujen artikkelien määrällä tai yliopiston kassaan kilahtaneilla euroilla, vaan hörhöydellä. Onhan hyvin tiedossa, että mitä suurempi tutkija, sitä enemmän pihalla, kirjoittaa teollisuusmatemaatikko Samuli Siltanen. Tieteellisen työni määrää ja laatua mitataan erilaisilla numeroilla. Kuinka monta artikkelia julkaisin viime vuonna?

  • Katse taivaalle kesäpilviin

    Katse taivaalle kesäpilviin

    Kesä on erinomaista aikaa tutustua pilviin. Tuttujen poutaisten Cumulus-kumpupilvien lisäksi taivaalla vaeltaa valkoisia kalanruotoja, höyheniä ja joskus ufomaisia pilviviritelmiä. Ne erottuvat hyvin sinistä taivasta vasten. Kesätaivaalle kuuluvat myös näyttävät ukkos- ja myrskypilvet.

  • "Sinä et kuole tänään”, hoitajan sanat levinnyttä rintasyöpää sairastavalle Anitalle

    Luuston etäpesäkkeet muuttivat Anitan elämän.

    Viisikymppinen Anita sai tietää rintasyöpähoitojen alkuvaiheessa, että luustosta löytyi pari etäpesäkettä. Syöpä oli siis levinnyt. Tällöin rintasyövän ennuste on ankarampi kuin sairauden, jossa syöpäkasvaimia löytyy rinnasta ja/tai kainalosta. Levinneessä taudissa keskimääräinen elossaoloaika on kolme vuotta.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Tiede

  • Kesäpäivänseisaus - päivä jolloin maapallon ympärysmitta selvisi

    240 eaa tehtiin havainto: maapallo on pyöreä ja valtava!

    Tänään on kesäpäivänseisaus eli pohjoisen pallonpuoliskon vuoden pisin päivä. Paitsi yötöntä yötä, tänään voi juhlistaa tieteellistä havaintoa, joka tehtiin Egyptissä yli 2000 vuotta sitten: maapallo on pyöreä ja valtava! Aurinko paistaa tänään kohtisuoraan taivaalta Kravun kääntöpiirillä.

  • Katse taivaalle kesäpilviin

    Katse taivaalle kesäpilviin

    Kesä on erinomaista aikaa tutustua pilviin. Tuttujen poutaisten Cumulus-kumpupilvien lisäksi taivaalla vaeltaa valkoisia kalanruotoja, höyheniä ja joskus ufomaisia pilviviritelmiä. Ne erottuvat hyvin sinistä taivasta vasten. Kesätaivaalle kuuluvat myös näyttävät ukkos- ja myrskypilvet.

  • Olenko tarpeeksi hullu ollakseni nero?

    Tutkijoita pitäisi arvioida heidän hulluutensa perusteella.

    Tieteentekijöitä ei pitäisi arvioida julkaistujen artikkelien määrällä tai yliopiston kassaan kilahtaneilla euroilla, vaan hörhöydellä. Onhan hyvin tiedossa, että mitä suurempi tutkija, sitä enemmän pihalla, kirjoittaa teollisuusmatemaatikko Samuli Siltanen. Tieteellisen työni määrää ja laatua mitataan erilaisilla numeroilla. Kuinka monta artikkelia julkaisin viime vuonna?

  • Elämää avaruudessa - painottomuus haastaa astronautit

    Sukat vaihdetaan kerran viikossa ja lautasetkin syödään.

    Kansainvälinen avaruusasema ISS kiertää maapalloa noin 400 kilometrin korkeudessa huimaa 28 000 kilometrin tuntivauhtia. Tällä hetkellä kyydissä on viisi astronauttia ja kaiken kaikkiaan siellä on elänyt 200 ihmistä. Mutta millaista on elää painottomuudessa? Miten siellä hoidetaan arkiset askareet?

  • Näkökulma: Pelastetaan ilmasto ydinvoimalla!

    Ydinvoima ei tuota hiilipäästöjä. Sitä pitäisi hyödyntää.

    Kuinka monta hiiliatomia täytyy polttaa, jotta saadaan yhtä paljon lämpöä kuin yhden uraaniytimen halkaiseminen tuottaa? Vastaus on 50 000 000. Siis 50 miljoonaa! Havainnollistan: jos hiiliatomi vastaa yhtä riisinjyvää, uraaniatomi on kuin tuhat kiloa riisiä.