Hyppää pääsisältöön

Puolet suomalaisista loikkareista kuoli Stalinin vainoissa

Neuvostoliittoon loikkasi 1920- ja 30-luvuilla lähes 15 000 suomalaista maanpäällistä paratiisia etsimään. Lapuan liikkeen vuosina kommunisteja myös pakotettiin menemään itärajan yli. Lähes puolet suomalaisista punaloikkareista kuoli Stalinin vainoissa.

Suomesta lähdön syinä olivat lähes aina poliittiset tai taloudelliset syyt. Nälkä ja lama pakottivat etsimään parempaa elämää. Kansalaissodan jälkeen punaisia pakeni Neuvostoliittoon joukoittain. Loikkauksia tapahtui runsaasti koko 1920-luvun ja 1930-luvun alkupuoliskon ajan. Einiten loikkareita oli Oulun läänissä.

Anne Flinkkilän vuonna 2002 toimittama ”Inhimillinen tekijä” pohtii, mitä punaloikkareille Neuvostoliitossa tapahtui ja miltä tuntui kasvaa itärajan takana ei-toivottuna kansalaisena.

Vieraina ovat näyttelijä Anja Waklina, toimittaja-tietokirjailija Eila Lahti-Argutina ja hammaskirurgi Kimmo Lehtimäki. Jokainen heistä menetti lähiomaisensa Josef Stalinin vainoissa.

Loikkarit ja Venäjän lesket

Anja Waklinan isoisä Kalle loikkasi Neuvostoliittoon vuonna 1930. Hän oli tunnettu ”punikki”, ja kun takana oli jo kaksi vankilatuomiota, Kalle päätti loikata henkensä säilyttääkseen Neuvostoliittoon. Anjan äiti ja mummo seurasivat perässä, tosin ”Venäjän leskinä” laillista rajanylitysreittiä.

Anjan isoisä vangittiin kesäkuussa 1938. Kahden kuukauden päästä pidätyksestä hänet ammuttiin, koska Petroskoin vankiloihin piti saada lisää tilaa.

Myös Eila Lahden isä Eino Lahti joutui loikkaamaan ”perkeleen punaisesta Kemistä” poliittisista syistä. Lapuan liikkeen kannattajien vainoama ja pahoinpitelemä Eino loikkasi Neuvostoliittoon Ruotsin kautta.

Muutama vuosi myöhemmin Eino Lahti yksinkertaisesti vain katosi. Vasta 1990-luvun alussa Eilalle selvisi, että isä vangittiin tekaistujen syytösten nojalla, kuten muutkin. Eino Lahti oli kuollut nälkään ja kylmään vankileirillä vain 38-vuotiaana.

Punapäällikön kuolemantuomio

Kimmo Lehtimäen isosetä Verner Lehtimäki pakeni Suomesta Neuvostoliittoon kansalaissodan viimeisinä päivinä. Sodan aikana hän toimi punakaartissa keskeisessä asemassa ja vastasi mm. punakaartilaisena Tampereen puolustuksesta, joten myös hänen oli pakko lähteä maasta säilyttääkseen henkensä.

Verner Lehtimäki kuului aluksi Neuvostoliitossa suomalaisten kommunistien eliittiin. Hän toimi taistelulentäjänä, osti Amerikasta 22 hävittäjää ja värväsi amerikansuomalaisia lähtemään Neuvostoliittoon.

Vuonna 1938 Verner Lehtimäki kuitenkin hävisi. Hänen vaimonsa yritti selvittää miehensä kohtaloa ja kirjoitti neuvostoviranomaisille 30 kirjettä. Vasta vuonna 1956 vaimo sai tiedon, että hänen miehensä on kuollut, mutta mitään muuta ei kerrottu.

Kimmo Lehtimäki lähti selvittämään isosetänsä elämänvaiheita ja sai lopulta selville Neuvostoliiton olojen vapauduttua, että myös Verner Lehtimäki oli tuomittu kuolemaan. Kuolemantuomion perusteena oli se, että hän on Suomen hallituksen vakooja.

Suomalaisten järjestelmällinen vainoaminen käynnistyi Neuvostoliitossa 1930-luvun puolivälissä. Vaikka Stalinin vainot ja ihmisten äkillinen häviäminen eivät jääneet keneltäkään suomalaiselta huomamaatta, puhdistuksista ei uskallettu vuosikausiin puhua. Vasta perestroikan myötä asioita alettiin oikeasti tutkia.

Jokainen yritti säilyttää oman päänsä. Ilmiö oli sama kuin Saksan juutalaisyhteisössä. Kollektiivinen vastarinta puuttui. Tärkeä oli, että itse ja oma perhe selviävät hengissä.

Teksti: Reijo Perälä

  • Sisällissota 1918 – punaiset muistot

    Harvinaiset arkistohaastattelut antavat äänen hävinneille.

    Suomen vuoden 1918 sota ei jakanut vain kansakuntaa vaan myös sen muistin. Hävinneiden tulkinta tapahtuneesta jäi vuosikymmeniksi virallisen julkisuuden ulkopuolelle. He kertovat tässä, miksi olivat mukana ja minkä hinnan saivat siitä maksaa.

  • Eero Leväluomalla oli harvinainen kyky muuttaa kuva ääneksi

    Ohjaaja tunnetaan Suomi-filmeistä ja dekkarikuunnelmista.

    Eero Leväluoma (1896-1969) teki poikkeuksellisen uran elokuvien, näytelmien ja radiokuunnelmien parissa. Yhdeksänvuotiaana teatterilavalle noussut poika esiintyi, lavasti ja ohjasi kotimaisissa elokuvissa, johti parikymmentä vuotta eri teattereita ja siirtyi viisikymppisenä töihin Yleisradion teatteriosastolle. Hän ohjasi satoja kuunnelmia ja koukutti yleisön äänitehosteilla ja tunnussävelillä jännityssarjojen maailmaan.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Faktaa ja fiktiota Suomen presidenteistä ja heidän haastajistaan

    Presidenttejä ja ehdokkaita draamassa ja dokumenteissa

    Kokosimme Areenaan katsottavaksi ohjelmia Suomen presidenteistä ja vaalien vahvoista kilpakumppaneista. Tarjolla on dokumentteja, henkilökuvia, draamasarjoja ja elokuvia – toisinaan taru ja totuus nivoutuvat yhteen. Suomen poliittinen historia näkyy myös itse ohjelmissa ja niiden sisäisissä valinnoissa.
    Katso Yle Areenassa: Faktaa ja fiktiota entisistä presidenteistä ja ehdokkaista

  • “Muistakaa, että minunkin täytyy elää” – ohjaaja Tapio Piiraisen muistot teoksistaan ovat täynnä itseironiaa

    Ohjaaja Tapio Piirainen muistelee teoksiensa tekoa.

    Areenassa on katsottavissa laaja paketti Tapio Piiraisen ohjaamia elokuvia ja sarjoja, kuten Poliisin poika ja Viimeiset siemenperunat. Tragikomedioistaan ja Raid-sarjasta tunnettu ohjaaja itse muistelee katsottavissa olevien elokuvien ja sarjojen tekemistä itseironisella ja hauskalla tavalla.
    Toivotut: Poliisin poika – ja muita Tapio Piiraisen ohjauksia Yle Areenassa

  • Punikkeja ja jääkäreitä – tasavallan syntyvuosien kokijat äänessä

    Itsenäisyyden murrosvuosien todistajat muistelevat netissä.

    Elävä arkisto on jo aiemmin julkaissut runsaasti silminnäkijäaineistoa 100-vuotisen Suomen kuohuvasta alkutaipaleesta. Uusin lisäys on Ylen ja kahden työväenarkiston yhteistyönä syntynyt järkälemäinen haastattelukooste sisällissodan punaisten muistoista.

  • Sisällissota 1918 – punaiset muistot

    Harvinaiset arkistohaastattelut antavat äänen hävinneille.

    Suomen vuoden 1918 sota ei jakanut vain kansakuntaa vaan myös sen muistin. Hävinneiden tulkinta tapahtuneesta jäi vuosikymmeniksi virallisen julkisuuden ulkopuolelle. He kertovat tässä, miksi olivat mukana ja minkä hinnan saivat siitä maksaa.

  • Eero Leväluomalla oli harvinainen kyky muuttaa kuva ääneksi

    Ohjaaja tunnetaan Suomi-filmeistä ja dekkarikuunnelmista.

    Eero Leväluoma (1896-1969) teki poikkeuksellisen uran elokuvien, näytelmien ja radiokuunnelmien parissa. Yhdeksänvuotiaana teatterilavalle noussut poika esiintyi, lavasti ja ohjasi kotimaisissa elokuvissa, johti parikymmentä vuotta eri teattereita ja siirtyi viisikymppisenä töihin Yleisradion teatteriosastolle. Hän ohjasi satoja kuunnelmia ja koukutti yleisön äänitehosteilla ja tunnussävelillä jännityssarjojen maailmaan.

  • Rintamäkeläiset olohuoneessa – joulu tulee, jurotus pysyy

    Vanhoissa suosikkidraamoissa ei joulu olekaan yhtä juhlaa.

    Kun suositussa suomalaisessa draamasarjassa on joulun aika, voisi kuvitella maalaisidylliä ja perheonnea. Mutta mitä tapahtuukaan Rintamäkeläisten joulupäivänä 1972 esitetyssä jaksossa, jonka yleisö äänesti katsottavaksi Areenaan. Ainakin siinä kouritaan, jupistaan, jurotetaan ja petetään.

  • Täällä Pohjantähden alla -elokuva uhmasi uutta aaltoa ja syntyi pystypäin vanhana

    Laineen suurelokuva valmistui vuonna 1968

    Edvin Laine pääsi sovittamaan Väinö Linnan kansallisromaanin elokuvaksi vasta kymmenkunta vuotta kirjasarjan ilmestymisen jälkeen hetkellä, jolloin elokuvateollisuus oli julistettu kuolleeksi. Fennada-Filmin ja Ylen tuottama Laineen ensimmäinen väriohjaus oli vuonna 1968 tyyliltään epämuodikas kolmituntinen suurelokuva, joka kritiikistä huolimatta antoi Pentinkulman kyläyhteisölle ne kasvot, joihin me palaamme.

  • Metsolat – Tie joka vei meidät kotiin

    1990-luvun suosikkisarja kertoo kainuulaisen suvun tarinaa

    Suomi eli huoletonta nousukautta 1980-luvun lopussa, mutta uusi vuosikymmen nosti sinivalkotaivaalle synkkiä pilviä. 90-luku toi laman, joka oli taloudellisesti ja myös henkisesti monelle raskasta aikaa. Näistä nousukauden ja laman ajoista kertoo Suomen yksi suosituimmista tv-sarjoista, Metsolat.
    Katso Metsolat-jaksoja Yle Areenassa

  • Metsolat on palannut! Nämä asiat sinun on tiedettävä ysärin suosikkisarjasta

    Metsolat on katsottavissa Areenassa vuoden ajan.

    Rakastettu, kaivattu ja toivottu Metsolat on nyt katsottavissa Areenassa. Muistatko tuon ysärisarjan, jossa seurattiin paitsi Metsoloiden laajennetun perheen elämää, myös koko suomalaisen maaseudun murrosta 1980-1990-lukujen vaihteessa? Lehmät vaihtuivat hiihtokeskukseen, lapsia muutti ympäri maailmaa, mutta aina se Kari Kaukovaara kiusasi Metsolan Erkkiä.

  • Pekan perillinen -radioseikkailussa Lipponen pelastaa tyttärensä ja rakkaansa

    Lipponen ja Korkki selvittävät Pekan tyttären sieppausta.

    Prinssieversti, ylipiäjohtaja Pekka Lipponen hoitaa kaikessa rauhassa öljyahväärejään San Diegossa, kun hotellihuoneeseen lähetetään uhkaileva papukaija ja puhelimessa lausutaan Hirtettyjen balladia. Yöjuna vie Lipposen ja palvelijansa Pavel Pohjosen Meksikoon, jossa he sotkeutuvat ensitöikseen markiisittaren tyttären sieppaukseen. Mutta kuka onkaan tämä suomalaissukuinen öljykenttien omistajatar?