Hyppää pääsisältöön

Puolet suomalaisista loikkareista kuoli Stalinin vainoissa

Neuvostoliittoon loikkasi 1920- ja 30-luvuilla lähes 15 000 suomalaista maanpäällistä paratiisia etsimään. Lapuan liikkeen vuosina kommunisteja myös pakotettiin menemään itärajan yli. Lähes puolet suomalaisista punaloikkareista kuoli Stalinin vainoissa.

Suomesta lähdön syinä olivat lähes aina poliittiset tai taloudelliset syyt. Nälkä ja lama pakottivat etsimään parempaa elämää. Kansalaissodan jälkeen punaisia pakeni Neuvostoliittoon joukoittain. Loikkauksia tapahtui runsaasti koko 1920-luvun ja 1930-luvun alkupuoliskon ajan. Einiten loikkareita oli Oulun läänissä.

Anne Flinkkilän vuonna 2002 toimittama ”Inhimillinen tekijä” pohtii, mitä punaloikkareille Neuvostoliitossa tapahtui ja miltä tuntui kasvaa itärajan takana ei-toivottuna kansalaisena.

Vieraina ovat näyttelijä Anja Waklina, toimittaja-tietokirjailija Eila Lahti-Argutina ja hammaskirurgi Kimmo Lehtimäki. Jokainen heistä menetti lähiomaisensa Josef Stalinin vainoissa.

Loikkarit ja Venäjän lesket

Anja Waklinan isoisä Kalle loikkasi Neuvostoliittoon vuonna 1930. Hän oli tunnettu ”punikki”, ja kun takana oli jo kaksi vankilatuomiota, Kalle päätti loikata henkensä säilyttääkseen Neuvostoliittoon. Anjan äiti ja mummo seurasivat perässä, tosin ”Venäjän leskinä” laillista rajanylitysreittiä.

Anjan isoisä vangittiin kesäkuussa 1938. Kahden kuukauden päästä pidätyksestä hänet ammuttiin, koska Petroskoin vankiloihin piti saada lisää tilaa.

Myös Eila Lahden isä Eino Lahti joutui loikkaamaan ”perkeleen punaisesta Kemistä” poliittisista syistä. Lapuan liikkeen kannattajien vainoama ja pahoinpitelemä Eino loikkasi Neuvostoliittoon Ruotsin kautta.

Muutama vuosi myöhemmin Eino Lahti yksinkertaisesti vain katosi. Vasta 1990-luvun alussa Eilalle selvisi, että isä vangittiin tekaistujen syytösten nojalla, kuten muutkin. Eino Lahti oli kuollut nälkään ja kylmään vankileirillä vain 38-vuotiaana.

Punapäällikön kuolemantuomio

Kimmo Lehtimäen isosetä Verner Lehtimäki pakeni Suomesta Neuvostoliittoon kansalaissodan viimeisinä päivinä. Sodan aikana hän toimi punakaartissa keskeisessä asemassa ja vastasi mm. punakaartilaisena Tampereen puolustuksesta, joten myös hänen oli pakko lähteä maasta säilyttääkseen henkensä.

Verner Lehtimäki kuului aluksi Neuvostoliitossa suomalaisten kommunistien eliittiin. Hän toimi taistelulentäjänä, osti Amerikasta 22 hävittäjää ja värväsi amerikansuomalaisia lähtemään Neuvostoliittoon.

Vuonna 1938 Verner Lehtimäki kuitenkin hävisi. Hänen vaimonsa yritti selvittää miehensä kohtaloa ja kirjoitti neuvostoviranomaisille 30 kirjettä. Vasta vuonna 1956 vaimo sai tiedon, että hänen miehensä on kuollut, mutta mitään muuta ei kerrottu.

Kimmo Lehtimäki lähti selvittämään isosetänsä elämänvaiheita ja sai lopulta selville Neuvostoliiton olojen vapauduttua, että myös Verner Lehtimäki oli tuomittu kuolemaan. Kuolemantuomion perusteena oli se, että hän on Suomen hallituksen vakooja.

Suomalaisten järjestelmällinen vainoaminen käynnistyi Neuvostoliitossa 1930-luvun puolivälissä. Vaikka Stalinin vainot ja ihmisten äkillinen häviäminen eivät jääneet keneltäkään suomalaiselta huomamaatta, puhdistuksista ei uskallettu vuosikausiin puhua. Vasta perestroikan myötä asioita alettiin oikeasti tutkia.

Jokainen yritti säilyttää oman päänsä. Ilmiö oli sama kuin Saksan juutalaisyhteisössä. Kollektiivinen vastarinta puuttui. Tärkeä oli, että itse ja oma perhe selviävät hengissä.

Aina Waklinan isoisä Kalle loikkasi ”punikkina” Neuvostoliittoon. Vuonna 1938 hänet ammuttiin.
Aina Waklinan isoisä Kalle loikkasi ”punikkina” Neuvostoliittoon. Vuonna 1938 hänet ammuttiin. Aina Waklinan isoisä Kalle loikkasi ”punikkina” Neuvostoliittoon. Vuonna 1938 hänet ammuttiin. Kuva: Yle Elävä arkisto, kuvanauha Inhimillinen tekijä
Eila Lahden isä Eino Lahti loikkasi Neuvostoliittoon Lapuan liikkeen vainoamana ”perkeleen punaisesta Kemistä”.
Eila Lahden isä Eino Lahti loikkasi Neuvostoliittoon Lapuan liikkeen vainoamana ”perkeleen punaisesta Kemistä”. Eila Lahden isä Eino Lahti loikkasi Neuvostoliittoon Lapuan liikkeen vainoamana ”perkeleen punaisesta Kemistä”. Kuva: Yle Elävä arkisto, kuvanauha Inhimillinen tekijä
Kimmo Lehtimäen isosetä Verner Lehtimäki toimi Neuvostoliitossa hävittäjälentäjänä. Stalinin vainoissa hän katosi.
Kimmo Lehtimäen isosetä Verner Lehtimäki toimi Neuvostoliitossa hävittäjälentäjänä. Stalinin vainoissa hän katosi. Kimmo Lehtimäen isosetä Verner Lehtimäki toimi Neuvostoliitossa hävittäjälentäjänä. Stalinin vainoissa hän katosi. Kuva: Yle Elävä arkisto, kuvanauha Inhimillinen tekijä

ARTIKKELIN PÄÄKUVASSA Verner Lehtimäki. Hän loikkasi kansalaissodan viimeisinä päivinä Neuvostoliittoon ja toimi siellä hävittäjälentäjänä. Stalinin vainoissa hän hävisi.

Kommentit
  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Nuoriso heräsi vaatimaan muutoksia maailmanmenoon

    Lasse Lehtinen kirjoittaa 1960-luvusta.

    Suomessa 1960-luvun nuoriso eli murrosaikaa. Nuoria oli aiempaa enemmän ja he olivat yhteiskunnallisesti tiedostavia ja koulutetumpia kuin ennen. Nuorisokulttuuri oli saapunut Suomeen. Kirjailija Lasse Lehtinen kirjoittaa kolumnissaan muun muassa sukupolvesta, joka halusi muuttaa maata ja maailmaa sekä vaikuttaa asenteisiin.

  • Kunnes kuolema heidät erottaa – Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa

    Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa.

    Kotikadun kausi 13 alkaa surullisissa tunnelmissa. Mäkimaiden perheessä läsnä on kuolema, hiipuva rakkaus ja rahaongelmat. Luotoloilla noustaan jaloilleen, iloitaan elämän ihmeistä ja rakennetaan tulevaisuutta. Kauden 13 lisäksi Areenassa on katsottavissa myös kaudet 1, 2 ja 12.

  • Tehtaan varjossa – työläisnuorukaisen pyrkimys henkiseen kasvuun

    Toivo Pekkasen läpimurtoteos neliosaisena sarjana.

    Tehtaan varjossa on työläiskirjailijana tunnetun Toivo Pekkasen osin omaelämäkerrallisia aineksia sisältävään läpimurtoteokseen perustuva neliosainen tv-elokuva. Sisällissodan jälkeiseen aikaan sijoittuva romaani ilmestyi 1932.

  • Kapea vyötärö ja muhkea kellohelma – ompele itsellesi 1950-luvun mekko!

    Anna-Liisa Tiluksen mekon kaavat tässä artikkelissa.

    Maaseudulta maailmalle -ohjelman ensimmäisessä osassa Anna-Liisa Tiluksen yllä on pehmeästä villakankaasta tehty mekko. Tästä artikkelista löydät kaavat ja ohjeet 1950-luvun mukaisen mekon tekemiseen! Maaseudulta maailmalle -sarja Areenassa Anna-Liisa Tiluksen yllä nähtävä mekko on aito 1950-luvun vaate, joka löytyi Ylen puvustosta. Sen materiaalina on käytetty pehmeää villakangasta.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Varttituntini kommunistina

    Lasse Lehtinen kirjoittaa Kekkosen ajan alkuvuosista.

    Kirjailija Lasse Lehtisen lapsuus- ja nuoruusvuosien suuria merkkipaaluja ovat olleet yleislakko ja Urho Kekkosen valinta tasavallan presidentiksi vuonna 1956. Lehtisen ensimmäinen poliittinen herääminen tapahtui juuri yleislakon aikaan, mutta myös Urho Kekkosen valinta presidentiksi osaltaan ravisteli nuorukaisen yhteiskunnallisia vaistoja esiin.