Hyppää pääsisältöön

Puolet suomalaisista loikkareista kuoli Stalinin vainoissa

Neuvostoliittoon loikkasi 1920- ja 30-luvuilla lähes 15 000 suomalaista maanpäällistä paratiisia etsimään. Lapuan liikkeen vuosina kommunisteja myös pakotettiin menemään itärajan yli. Lähes puolet suomalaisista punaloikkareista kuoli Stalinin vainoissa.

Suomesta lähdön syinä olivat lähes aina poliittiset tai taloudelliset syyt. Nälkä ja lama pakottivat etsimään parempaa elämää. Kansalaissodan jälkeen punaisia pakeni Neuvostoliittoon joukoittain. Loikkauksia tapahtui runsaasti koko 1920-luvun ja 1930-luvun alkupuoliskon ajan. Einiten loikkareita oli Oulun läänissä.

Anne Flinkkilän vuonna 2002 toimittama ”Inhimillinen tekijä” pohtii, mitä punaloikkareille Neuvostoliitossa tapahtui ja miltä tuntui kasvaa itärajan takana ei-toivottuna kansalaisena.

Vieraina ovat näyttelijä Anja Waklina, toimittaja-tietokirjailija Eila Lahti-Argutina ja hammaskirurgi Kimmo Lehtimäki. Jokainen heistä menetti lähiomaisensa Josef Stalinin vainoissa.

Loikkarit ja Venäjän lesket

Anja Waklinan isoisä Kalle loikkasi Neuvostoliittoon vuonna 1930. Hän oli tunnettu ”punikki”, ja kun takana oli jo kaksi vankilatuomiota, Kalle päätti loikata henkensä säilyttääkseen Neuvostoliittoon. Anjan äiti ja mummo seurasivat perässä, tosin ”Venäjän leskinä” laillista rajanylitysreittiä.

Anjan isoisä vangittiin kesäkuussa 1938. Kahden kuukauden päästä pidätyksestä hänet ammuttiin, koska Petroskoin vankiloihin piti saada lisää tilaa.

Myös Eila Lahden isä Eino Lahti joutui loikkaamaan ”perkeleen punaisesta Kemistä” poliittisista syistä. Lapuan liikkeen kannattajien vainoama ja pahoinpitelemä Eino loikkasi Neuvostoliittoon Ruotsin kautta.

Muutama vuosi myöhemmin Eino Lahti yksinkertaisesti vain katosi. Vasta 1990-luvun alussa Eilalle selvisi, että isä vangittiin tekaistujen syytösten nojalla, kuten muutkin. Eino Lahti oli kuollut nälkään ja kylmään vankileirillä vain 38-vuotiaana.

Punapäällikön kuolemantuomio

Kimmo Lehtimäen isosetä Verner Lehtimäki pakeni Suomesta Neuvostoliittoon kansalaissodan viimeisinä päivinä. Sodan aikana hän toimi punakaartissa keskeisessä asemassa ja vastasi mm. punakaartilaisena Tampereen puolustuksesta, joten myös hänen oli pakko lähteä maasta säilyttääkseen henkensä.

Verner Lehtimäki kuului aluksi Neuvostoliitossa suomalaisten kommunistien eliittiin. Hän toimi taistelulentäjänä, osti Amerikasta 22 hävittäjää ja värväsi amerikansuomalaisia lähtemään Neuvostoliittoon.

Vuonna 1938 Verner Lehtimäki kuitenkin hävisi. Hänen vaimonsa yritti selvittää miehensä kohtaloa ja kirjoitti neuvostoviranomaisille 30 kirjettä. Vasta vuonna 1956 vaimo sai tiedon, että hänen miehensä on kuollut, mutta mitään muuta ei kerrottu.

Kimmo Lehtimäki lähti selvittämään isosetänsä elämänvaiheita ja sai lopulta selville Neuvostoliiton olojen vapauduttua, että myös Verner Lehtimäki oli tuomittu kuolemaan. Kuolemantuomion perusteena oli se, että hän on Suomen hallituksen vakooja.

Suomalaisten järjestelmällinen vainoaminen käynnistyi Neuvostoliitossa 1930-luvun puolivälissä. Vaikka Stalinin vainot ja ihmisten äkillinen häviäminen eivät jääneet keneltäkään suomalaiselta huomamaatta, puhdistuksista ei uskallettu vuosikausiin puhua. Vasta perestroikan myötä asioita alettiin oikeasti tutkia.

Jokainen yritti säilyttää oman päänsä. Ilmiö oli sama kuin Saksan juutalaisyhteisössä. Kollektiivinen vastarinta puuttui. Tärkeä oli, että itse ja oma perhe selviävät hengissä.

Aina Waklinan isoisä Kalle loikkasi ”punikkina” Neuvostoliittoon. Vuonna 1938 hänet ammuttiin.
Aina Waklinan isoisä Kalle loikkasi ”punikkina” Neuvostoliittoon. Vuonna 1938 hänet ammuttiin. Aina Waklinan isoisä Kalle loikkasi ”punikkina” Neuvostoliittoon. Vuonna 1938 hänet ammuttiin. Kuva: Yle Elävä arkisto, kuvanauha Inhimillinen tekijä
Eila Lahden isä Eino Lahti loikkasi Neuvostoliittoon Lapuan liikkeen vainoamana ”perkeleen punaisesta Kemistä”.
Eila Lahden isä Eino Lahti loikkasi Neuvostoliittoon Lapuan liikkeen vainoamana ”perkeleen punaisesta Kemistä”. Eila Lahden isä Eino Lahti loikkasi Neuvostoliittoon Lapuan liikkeen vainoamana ”perkeleen punaisesta Kemistä”. Kuva: Yle Elävä arkisto, kuvanauha Inhimillinen tekijä
Kimmo Lehtimäen isosetä Verner Lehtimäki toimi Neuvostoliitossa hävittäjälentäjänä. Stalinin vainoissa hän katosi.
Kimmo Lehtimäen isosetä Verner Lehtimäki toimi Neuvostoliitossa hävittäjälentäjänä. Stalinin vainoissa hän katosi. Kimmo Lehtimäen isosetä Verner Lehtimäki toimi Neuvostoliitossa hävittäjälentäjänä. Stalinin vainoissa hän katosi. Kuva: Yle Elävä arkisto, kuvanauha Inhimillinen tekijä

ARTIKKELIN PÄÄKUVASSA Verner Lehtimäki. Hän loikkasi kansalaissodan viimeisinä päivinä Neuvostoliittoon ja toimi siellä hävittäjälentäjänä. Stalinin vainoissa hän hävisi.

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto