Hyppää pääsisältöön

Sukulaiset kertovat vuoden 1863 valtiopäivämiehistä

Vanhoja kuvia
Vanhoja kuvia kuvat,Erik Klami,Antti Puhakka

Neljännen ja viidennen polven jälkeläiset kertovat Erik Klamista, Aukusti Mäkipeskasta, Antti Puhakasta, jotka toimivat talonpoikaissäädyn edustajina vuonna 1863. Minkälaisia asioita nämä talonpojat ajoivat? Minkälaisia persoonia he olivat?

Tuovi Sivonen, Kimmo Mäkipeska, Matti Klami ja Veijo Saloheimo kertovat esi-isiensä aatteista, saavutuksista ja jännittävistä elämänvaiheista.

Erik Klami (1820-1868) – laivuri, valtiopäiväedustaja ja maanviljelijä

Erik Klami oli talonpoikaissäädyn henkinen johtaja. Hän oli liberaali ja monipuolisesti sivistynyt. Erik Klami toimi myös laivurina ja purjehti aina Välimerelle asti. Erik Klami joutui oikeuteen oikeuden halventamisesta. Kuuntele miten hän selvisi tästä.

Erik Klami oli Vironlahdelta kotoisin oleva maanviljelijä ja merenkulkija.  Hän oli saanut myös kirkollista kansanopetusta. Valtiopäivämiehenä hän piti pitkiä puheita.

Erik Klami vaati kansanopetuksen kehittämistä, suomen kielen virallistamista ja mm. mustalaisten, tilattomien ja naisten aseman parantamista. Hän vaati, että talonpojat saavat kunnollisen lukutaidon, jotta he pystyvät perehtymään asioihinsa – ennen kaikkea omalla äidinkielellään.

Tuovi Sivonen on Erik Klamin pojanpojan tytär.

Minkälainen persoona Erik Klami oli?

Tuovi Sivonen kertoo, että Erik Klami oli runsaspuheinen. Sivosen mukaan myös sukulaiset puhuvat paljon.

 

Mitkä asiat olivat Erik Klamin sydäntä lähellä?

 

 

Matti Klami on Erik Klamin pojanpojanpoika.

Erik Klami sai langokseen Eljas Raussin, jolta hän oppi purjehduksen ja laivanrakentamisen taitoja. Erik Klami purjehti omalla laivallaan aina Välimerelle asti. Hän toimi myös palkkakipparina.


Minkälaiset merimiestaidot Klamilla oli?

 

Matti Klami: ”Siitä laivasta ei ole jäljellä muuta kuin salongin sohva ja kipparin piippuhylly”. Minkälainen yrittäjä Klami oli?

Erik Klami sai suurimmat sakot, mitä talonpojalle koskaan langetettiin.
Miten hän selvisi sakoista?

 

Aukusti Mäkipeska (1812-1887) – säädyn puhemies, maanviljelijä, liikemies

Aukusti Mäkipeska toimi kolmesti talonpoikaissäädyn puheenjohtaja. Hän oli diplomaattinen ja osasi sovittaa yhteen erilaisia mielipiteitä. Hän on suvun ylpeydenaihe. Kimmo Mäkipeska kertoo Aukustin persoonasta, aloitteista ja saavutuksista.

Aukusti Mäkipeska oli kotoisin köyhästä perheestä. Hänen isänsä hankki itselleen Ruovedeltä Tiuran kruunutöllin, joka jäi Aukustille isän kuoltua. Kovan puurtamisen jälkeen hän saattoi hankkia itselleen pienen tilan.

Mäkipeskalla oli tyypillinen kunnallispolitiikon tausta. Hän sai kunnallisia luottamustoimia ja oli mm. kihlakunnan lautamiehenä, köyhäinhoidon esimiehenä ja vt. lukkarina kaikkien maatöidensä ohella. Aukusti Mäkipeska oli selkeä ja vakuuttava puhuja, joka pystyi pitämään kokoukset hyvin koossa.

 

Kimmo Mäkipeska on neljännessä polvessa Aukusti Mäkipeskan jälkeläinen.

Minkälainen henkilö Aukusti Mäkipeska oli?

Aukusti Mäkipeska oli edistyksellinen sosiaalisessa ajattelussaan ja teki aloitteet torppareiden aseman parantamiseksi sekä lepopäivän pyhittämisestä eli siitä, että sunnuntaisin ei tarvitsisi tehdä töitä.

Mistä johtui se, että Aukustista tuli säätynsä puheenjohtaja?

Minkälaisia aloitteita Aukusti Mäkipeska ajoi?

Keisari Aleksanteri II nimitti kunkin säädyn puhemiehen kenraalikuvernöörin esityksestä. Kimmo Mäkipeska kertoo, että Aukusti Mäkipeska sai oikeuden puhua suoraan keisarille  joko säätynsä nimissä tai koko valtiopäivälaitoksen edustajana.

Minkälaisia työtapoja valtiopäiviin liittyi?

Antti Puhakka (1816-1893) – kansanrunoilija, valtiopäiväedustaja, maanviljelijä

Antti Puhakka oli yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka kirjoitti runoissaan talonpoikien kokemista epäkohdista. Joskus hän käytti runomuotoa valtiopäiväpuheissaankin.

Antti Puhakka joutui 15-vuotiaana Kontiolahdella ottamaan isänsä perustaman uudistilan hoitaakseen. Huoli tilanhoidosta ja sisaruksista sai Antti Puhakan laatimaan ensimmäisen runonsa.

Antti Puhakka oli tiedonhaluinen, yritteliäs ja erinomainen puhuja. Puhakka opetteli lukemaan vasta sitten kun hän tarvitsi taitoa päästäkseen ripille ja naimisiin. Talonpojan etu oli hänelle tärkein asia. Erityisesti hän ajoi kansakoulujen perustamista omalle asuinseudulle Karjalaan.

Veijo Saloheimo on Antti Puhakan veljenpojan tyttärentyttären poika. Veijo Saloheimo kertoo esi-isästään.

Minkälainen persoona Antti Puhakka oli?

 

Minkälainen yhteiskunnallinen vaikuttaja Antti Puhakka oli?

 

Ensimmäinen Kalevala ilmestyi vuonna 1835. Antti Puhakka oli tuolloin 18-vuotias. Hänestä kehittyi oivallinen kirjoittaja, joka osasi lausua pitkiä kalevalamittaisia runoja.

 

Valtiomiehenä Antti Puhakka vaati, että naiset saisivat saman perintöoikeuden kuin miehet. Hän kertoi runoillaan myös suomen kielen heikosta asemasta sekä puolusti talonpoikien oikeutta polttaa viinaa.

Veijo Saloheimo muistelee, että Antti Puhakka olisi halunnut jatkaa taistelua viinapoltto-oikeuden puolesta. Vuonna 1866 annettiin laki, joka asetti alkoholijuomien valmistukselle ja myynnille rajoituksia. Suomen raittiusliikkeen tavoitteisiin kuului jo 1800-luvun lopulla kieltolaki.

Lähteetwww.kansallisbiografia.fi
Dokumenttihaastattelut

Koonnut: Rita Trötschkes

Perustuu ohjelmaan: Valtiopeli 1863 Haastateltavat: Tuovi Sivonen, Matti Klami, Kimmo Mäkipeska, Veijo Saloheimo Toimittaja: Emma Taulo Ohjaaja: Atro Lahtela. Vuosi: 2013

Muokattu 8.11.2016: Korjattu Areena-upotus

Ihminen ja yhteiskunta

  • Tunnetko taloyhtiön tilinpäätöksen kiemurat? Testaa tietosi

    Testaa, mitä hyvin tunnet taloyhtiön tilinpäätöksen

    Kymmenissätuhansissa taloyhtiöissä kokoonnutaan vuosittain kuulemaan, kun isännöitsijä luettelee tilinpäätöksestä vaikeaselkoisia termejä kokousväelle. Tilinpäätöksen riveillä on kuitenkin tärkeää tietoa siitä, miten hallitus ja isännöitsijä ovat hoitaneet osakkeenomistajien rahoja. Tunnetko taloyhtiön tilinpäätöksen? Tarkista tietosi ja vastaa seitsemään kysymykseen.

  • Testaa sananvapauden rajoja – mitä netissä saa sanoa?

    Mitä netissä oikeasti saa sanoa?

    Missä menee asiattomuuden ja laittomuuden raja? Mitä netissä saa sanoa ja minkälaisten viestien jälkeen alkaa tulla nettipoliiseilta yhteydenottoja? Tee Yle Oppimisen testi ja tsekkaa miten hyvin sinulla on sananvapauden rajat hallussa. Nettipoliisi, vanhempi konstaapeli Jarno Saarinen kommentoi internetistä lainattujen kirjoitusten laillisuutta.

  • Näin sinua ohjataan Facebookissa ja internetissä

    Suosittelualgoritmit pitävät sinut kuplassa

    Näin sinua ohjataan Facebookissa ja internetissä Oletko huomannut että törmäät jatkuvasti samojen ihmisten juttuihin somessa? Näetkö netissä useimmiten mielipiteitä, joista olet samaa mieltä? Jos kuulostaa tutulta, niin olet luultavasti joutunut suosittelualgoritmien aiheuttamaan informaatiokuplaan.

  • Filosofia

    Filosofia on maailman vanhin tiede. Se opettaa ajattelemaan ja parantaa ongelmien ratkaisukykyä. Parhaimmillaan filosofia johtaa ihmisen ja maailman olemassaolon syvälliseen ymmärtämiseen.

  • Historia, Suomi

    Minkälainen maamme oli ennen? Tunnelmakuvia menneisyydestä. Historian havinaa. Tapahtumia asiantuntijoiden ja aikalaisten kertomana.

  • Historia, maailma

    Elämää, mysteereitä ja saavutuksia. Historiallisia tapahtumia, tappioita ja voittoja. Artikkelit perustuvat Ylen televisio- ja radio-ohjelmiin.

  • Suomalaiset juhlapäivät

    Juhlapäivät ovat kirkollisia, valtiollisia tai muuten vain vakiintuneita päiviä, joita juhlistetaan monin tavoin. Ne liittyvät usein uskontoon tai kansalliseen historiaan. Tutustu suomalaisiin juhlapäiviin, niiden historiaan ja merkitykseen.

  • Työelämä

    Apua ammatinvalintaan, yrittäjyyden MP3-kurssi.

  • Yhteiskunta

    Miksi demokratia on tärkeää?

    Miksi demokratia on tärkeää? Entä jos sinä saisit olla hetken vallan kahvassa?