Hyppää pääsisältöön

Matkalla Marokkoon Rantasalmen sulttaanin perässä

Ohjaaja Eddie Stenbergin kuvausryhmän matka Espanjaan ja Marokkoon 1950-luvun alussa teki suomalaista elokuvatuotantohistoriaa. Matkalla oli tarkoitus kuvata kaksi kokopitkää elokuvaa. Lopulta reissusta jäi käteen vain oheinen, kymmenminuuttinen matkakuvaus Matkalla Marokkoon 1 ja osia myöhemmin valmistuneesta ja kovin parjatusta Rantasalmen sulttaani -elokuvasta.

Tietolaatikko

Rantasalmen sulttaanin alkuperäisessä käsikirjoitusvastuussa ollut Outsider, eli Aarne Haapakoski, kirjoitti kuvausmatkan kommelluksista myös kirjan Filmausmatka maurien maahan (WSOY, 1953). Lopullisen käsikirjoituksen elokuvaan teki Olavi Karu.

Rantasalmen sulttaani -elokuva on epäsuorasti sukua Outsiderin suosituille Kalle-Kustaa Korkin ja Pekka Lipposen seikkailuille, joita julkaistiin 1950- ja 1960-luvuilla painettuina niteinä ja radiokuunnelmina. Rantasalmen sulttaanissa Pekka Lipposen veli, johtaja Ville Lipponen (Oke Tuuri) ja Esa Pakarinen (itsenään) matkustavat Malagaan, johon heidät on kutsunut Outsider itse.

Filmiryhmän kuvausmatka oli ensimmäinen kerta, kun suomalainen näytelmäelokuvaryhmä lähti Ruotsia tai Viroa kauemmas elokuvantekoon. Matkakuvaus on tyylillisesti linjassa aikakauden kevyesti dramatisoitujen filmikatsausten kanssa.

Matkaan lähdetään juhlavasti Helsingistä matkustajahöyrylaiva S/S Ariadnella. Kuvausryhmän mukana laivalla matkustaa myös tarvikeauto. Laivamatka päättyy Kööpenhaminaan, josta lähdetään tien päälle, kunhan on hetki seurattu kaupungin hulinaa.

Tanskasta siirrytään Saksaan, josta pitkä ajomatka halki Länsi-Euroopan alkaa. Saksassa ryhmä myös hankki Suomen Filmiteollisuuden ensimmäisen magnetofonin, jolla suoritettiin äänityksiä Espanjassa ja Marokossa. Matkakuvaukseen osto-operaatio ei kuitenkaan päätynyt.

Matkalla Marokkoon 1 päättyy lopulta Reinin ylitykseen. On epäselvää, oliko ryhmän tarkoitus tehdä matkakuvaukseen vielä toinen, loppumatkaa käsittelevä osa. Kuvauksen tunnelmointi antaa kuitenkin käsityksen hyvin sujuneesta ja rennosta reissaamisesta. Työryhmä lipuu määrätietoisesti kohti Espanjaa ja Marokkoa.

Todellisuus oli toinen. Ryhmä oli lähtenyt matkaan miltei ilman käsikirjoitusta. Lisäksi ohjaaja Stenberg oli varsin kokematon tämän kaliiberin operaation johtoon. Ryhmä luikki lopulta takaisin Suomeen vain parin kuukauden kuluttua matkalle lähdöstä.

Matkalla Marokkoon 1 sai todennäköisesti kuitenkin astetta positiivisemman vastaanoton kuin Rantasalmen sulttaani -elokuva, jota ryhmä oli kuvausmatkalle lähtenyt tekemään. Elokuva nousi saamansa halveksunnan ja kritiikin myötä myöhemmin jopa kulttisuosioon.

Teksti: Ville Matilainen

Lähteet: Elonet / Suomen kansallisfilmografia 5 (1989)

Kommentit
  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

  • Vodkaa, komisario Palmu! Pala YYA-Suomea tallentui filmille parodian keinoin

    Neljäs Palmu-elokuva valmistui vuonna 1969

    Matti Kassila ohjasi vuonna 1969 neljännen Palmu-elokuvansa, joka tiukimman koulukunnan mielestä ei ole Palmu-elokuva ollenkaan. Mika Waltarihan ei osallistunut enää tämän elokuvan tekoon. Tuloksena olikin siis jotakin ihan muuta: pistämättömän hauska ajankuva Suomesta, josta idänsuhteiden herkistämien valtiovallan ja tv:n parista löytyi runsaasti herkullista parodioitavaa.

  • Tellervo Koivisto puhuu naisten ja kiusattujen puolesta – pitkästä liitosta elävät rakkaus ja huumori

    Nasevaa pakinointia ja herkkää tarinointia ohjelmissa.

    Tellervo Koivisto sanailee suoraan kameralle verotuksesta ja tasa-arvosta, kommentoi viistosti puolisonsa edesottamuksia dokumentissa ja avaa ajatuksiaan sekä rakkaita ja raskaita elämänvaiheita haastatteluissa. Yhteinen elämä Mauno Koiviston kanssa antoi kummallekin mahdollisuuden vaikuttaa yhteiskuntaan omalla tavallaan. Tosin puoliso kutsui vahvasti argumentoivaa vaimoaan myös "anti-muusaksi". Rakkaus, huumori ja kohdatut vastoinkäymiset liimasivat parin yhteen.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto