Hyppää pääsisältöön

Lennart Merta kiinnostivat sukulaiskansojen kohtalot

Julkaistu . Päivitetty

Vuonna 1992 Viron vasta nimitetty Suomen suurlähettiläs Lennart Meri kertoi ajatuksistaan niin maiden suhteista kuin veljeskansojen asemasta Neuvostoliiton raunioille nousseella Venäjällä.

Lennart Meri ja toimittaja Lisa Hovinheimo keskustelevat suomeksi suomalais-ugrilaiseen kieliperheeseen kuuluvista kansoista. Keskustelijoita mietityttää miten Neuvostoliiton katoaminen vaikuttaa kansojen tilanteeseen. Meren mielestä ei ainakaan positiivisesti, sillä kansojen asuminen tärkeillä öljyalueilla on itsenäisten valtioiden yhteisölle (IVY) vaikeaa.

Suurlähettiläällä riittää aikaa sukulaiskansojen ongelmille, koska näkee sen olevan politiikkaa."Neuvostoliitto on käyttänyt omaa armeijaansa ja lentokoneita ostjakkeja (myöhemmin tunnettu nimellä hantit) vastaan. Se on politiikkaa, ei akateemista työtä", Meri sanoo.

Hänen kiinnostuksensa sukulaiskansoihin alkoi jo nuorena, kun hän oli karkotettuna Siperiaan. Siellä hän huomasi, että paikallisilla oli vironkaltainen kieli.

Ohjelma on kuvattu 12.5.1992. Saman vuoden lokakuussa Merestä tuli Viron presidentti.

Lue lisää:

Virolaiset hartaissa tunnelmissa itsenäisyyden tunnustamisen jälkeen 1991

Baltian maiden itsenäisyys tunnustetaan

Baltian maiden itsenäisyys kruunattiin vanhoillisten vallankumouksen aikana ja sitä seuranneina päivinä. Prosessi ajoittuu Mihail Gorbatšovin eroon NKP:n johdosta. Myös Suomi solmi hiljalleen diplomaattisuhteet Viron, Latvian ja Liettuan kanssa.

Lue lisää:

Baltian ihmisketju lähti liikkeelle Gediminasin linnasta Liettuassa (1989).

Baltian maiden vaikeat vuodet

Viron, Latvian ja Liettuan itsenäistymisinto alkoi kasvaa 1980-luvun lopulla. Kun itsenäisyys vihdoin tuli vuonna 1991, neuvostovallan runtelemien maiden itsenäisyys ja eheytyminen lähti yskien liikkeelle. Kaikille itsenäisyys ei tarkoittanut automaattisesti parempaa elämää.

Lue lisää:

EU laajentui koko Euroopan liitoksi

Euroopan unionin merkittävin laajennus tapahtui vappuna 2004. Tuolloin unioniin liittyi peräti kymmenen uutta valtiota. Kolme vuotta myöhemmin mukaan tulivat myös Bulgaria ja Romania. Sanottiin, että vasta itään laajennettuaan EU:sta tuli se Euroopan yhdentymisen ja rauhan liitto, joksi se oli perustettu.

Lue lisää:

Vanhusten Baltia

Baltian maiden vanhustenhuolto perustuu vapaaehtoistyölle ja hyväntekeväisyydelle. Millaista on eläkeläisten arki maissa, joissa keskivertoeläke on jopa alle sata euroa kuussa.

Lue lisää:

Virolainen maisema, inspiraationa viron lippu.

Signaali yli Suomenlahden – Viro suomalaisissa ohjelmissa

Suomenlahden yli voi kirkkaalla säällä nähdä paljain silmin. Läheisyys ei kuitenkaan yksin selitä sitä, miksi suomalaiset ja virolaiset tuntevat toisensa niin hyvin. Oli nimittäin aika, jolloin lähelle oli pitkä matka ja vain radio- ja tv-signaalit ylittivät Suomenlahden. Tähän artikkeliin on koottu ajankuvia, dokumentteja ja yhteisohjelmia, joiden kautta me olemme oppineet Viroa tuntemaan. Eläköön Suomi ja Viro, enemmän kuin vain naapurit – elagu Soome ja Eesti, rohkem kui ainult naabrid!

Katso myös

Lisää ohjelmasta

  • Suomalaisissa tapahtumissa marjastetaan kilpaa, neulotaan hevisti ja maistellaan valkosipulia

    Elävän arkiston kooste omaleimaisista tapahtumista.

    Kun tutkii tarkemmin kotimaamme tapahtumatarjontaa, saattaa helposti leuka loksahtaa kohti Kiinaa. Valikoimastamme löytyy maailmanlaajuiseen suosioon kohonnutta eukonkantoa ja saappaanheittoa, mutta myös vittuilua ja valehtelua. Elävä arkisto koosti yhteen muutamia kilpailuja ja tapahtumia, joita leimaavat omaperäisyys ja hyväntuulinen hulluttelu.

  • Crazy-jännärit Kurvin & Kurvin toilailuista olivat kielellistä ilotulitusta - Pentti Siimes hurmasi pojan roolissa

    Jännärikuunnelmat vievät hilpeille 1960- ja 1970-luvuille

    Olavi Neva käsikirjoitti 1960-1970-luvuilla Yleisradiolle seitsemän jännityshupailua, joiden kielellinen ilotulitus riemastuttaa nykykuulijaakin. Kuunnelmasarjojen keskiössä on isän ja pojan pyörittämä etsivätoimisto Kurvi & Kurvi. Kurvien seikkailuissa on dekkarijuonen sekä kaikenkattavan hupsuttelun ohella myös annos romantiikkaa sekä vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Pääosassa poika-Kurvin roolissa taiteilee useimmissa sarjoissa näyttelijä Pentti Siimes.

  • Laulukokeet-draama vuodelta 1975 on säilyttänyt ajankohtaisuutensa

    Pieni elokuva ennakkoluuloista ja niiden voitttamisesta.

    Kukapa, ainakaan vanhan kansakoulun käynyt, ei olisi hermoillut koulun laulukokeita. Koko luokan edessä, opettajan ankaran valvovan katseen alla pitää laulaa yksin joku omavalintainen laulu. Pelottavaa, varsinkin jos ei ole mikään satakieli. Pelottava on laulukoe myös Raili Ruston ohjaaman elokuvan Laulukokeet vuodelta 1975 päähenkilölle, vaikka eri syystä.

  • Creatures-yhtyeen solistista, Kirkasta, tuli nuorisoidoli.

    Kirkan tie teini-idolista aikuisrockariksi

    Kirka teki läpimurtonsa vuonna 1967 ja jatkoi 40 vuotta.

    Kirill "Kirka" Babitzin (1950–2007) teki läpimurtonsa vuonna 1967 ja jatkoi laulamista seuraavat 40 vuotta. "Mulla oli se raaka ja aika rankka tapa laulaa. Kun mä tulin lavalle, se oli sellanen pyörremyrsky", hän kuvaa taiteensa ydintä

    Kommentteja 1
  • TV-kuvaa Estonian hylyltä tv-uutisissa

    Estonia upposi alle tunnissa ja vei mukanaan yli 800 ihmistä

    Uppoamisen aiheutti keulavisiirin irtoaminen.

    Autolautta Estonia upposi syyskuun 28. päivä vuonna 1994 matkallaan Tallinnasta Tukholmaan. Estonialta lähetettiin noin klo 1.22 ensimmäinen hätäkutsu. Heti hätäsanoman jälkeen Turun meripelastuskeskus aloitti pelastusoperaation. Aluksi oli tarkoitus pelastaa ihmisiä laivasta, mutta laiva upposi alle puolessa tunnissa hätäkutsun jälkeen. Aluksen 989 matkustajasta ja miehistöstä menehtyi 852. Heistä suurin osa oli Ruotsin ja Viron kansalaisia.

Aiheeseen liittyvää

2018

2015

  • Virolainen maisema, inspiraationa viron lippu.

    Naine on riisunud ei tarkoita alastonta naista

    Ulvi Wiren kertoo suomen ja viron riskisanoista.

    Suomi ja viro ovat sukulaiskieliä, joissa on paljon samoja, mutta merkitykseltään ristiin meneviä sanoja. Tällaisista sanoista käytetään termiä riskisana. Esimerkiksi viron kielen sana ravi tarkoittaa suomeksi hoitoa. Koni on puolestaan tupakantumppi. Suomessa ilmiö koetaan hauskana, Virossa kielten samankaltaisuuteen ei kiinnitetä juurikaan huomiota.

    Kommentteja 6

Relaterade artiklar

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

Elävä arkisto