Hyppää pääsisältöön

Neulesuunnittelija Kaffe Fasset Suomessa vuonna 1991

Kaffe Fasset on englantilainen neulesuunnittelija, jonka tavaramerkkeinä tunnetaan moniväriset kuvioneuleet ja kanavatyöt. Fasset on vienyt neulomisen ilosanomaa eteenpäin vuodesta 1988 lähtien. Tekniikka on Fassetin mielestä helppo oppia ja eri väristen lankojen käyttö on lähinnä leikkimistä.

Tietolaatikko

Kaffe (Frank) Fasset syntyi San Franciscossa Kaliforniassa vuonna 1937. Hän oli viisilapsisen perheen toiseksi vanhin lapsi. Hän opiskeli vähän aikaa Bostonissa mutta muutti jo vuonna 1964 Lontooseen. Ensimmäinen tärkeä yhteistyökumppani oli skotlantilainen muotisuunnittelija Bill Gibb. Fasset on kirjoittanut yli 30 kirjaa ja hän on toimittanut käsityöaiheisia radio- ja tv-ohjelmia BBC:lle ja Channel 4:lle. Yhteistyö englantilaisen lankayhtiön Rowanin lanka- ja neulemallisuunnittelijana on jatkunut vuosikymmeniä.

Kaffe Fassetin kirjoista on suomennettu mm seuraavat: Neuleita lapsille ja aikuisille (Otava, 1991). Kauneimmat kanavatyöt (Otava, 1993), Kauneimmat kuvioneulemallit (Otava, 2005). Kauneimmat neuleet (Otava, 2008).

Helsingin Taideteollisuusmuseossa pidettiin syyskuussa 1991 Kaffe Fassetin näyttely, jossa oli esillä hänen suunnittelemiaan villapaitoja, takkeja, huiveja ja kirjontatöitä.

Hänen neuletuotantoaan esiteltiin ensimmäisen kerran suurelle yleisölle Lontoon Victoria Albert Museossa 1988. Neulesuunnittelijoiden ensimmäinen supertähti saatiin Suomeen siis suhteellisen pian ensinäyttelyn jälkeen.

Kaffe Fasset syntyi Kaliforniassa ja opiskeli taidemaalariksi Bostonissa ja Lontoossa. Neulomisen hän aloitti muutettuaan Lontooseen 1960-luvulla. Fasset kertoo keksineensä langat matkalla Skotlannissa alle 30-vuotiaana. Paluumatkalla Lontooseen naispuolinen vierustoveri opetti hänet junassa neulomaan ja näistä Skotlannista ostamistaan langoista Fasset suunnitteli ja teki ensimmäisen oman villatakkinsa. Villatakissa oli 20:ta eri väriä. Loppu onkin käsityömaailman historiaa: lukuisia neulemalleja eri lehtiin, useille kielille käännettyjä kirjoja, tv-ohjelmia sekä neulekursseja ympäri maailmaa.

Kaffe Fasset on neuletaiteilija, joka töillään innostaa ihmisiä neulomaan itse. Fassetin mielestä kaikki perustuu yksinkertaiseen oikeaan silmukkaan, hän haluaa ihmisten tajuavan, ettei käsitöissä kyse ole tekniikasta vaan värien kautta ilmaisemisesta – siihen pystyy mieskin. Fasset on joutunut selittelemään neulomistaan miehenä, yleensähän puikkoihin tarttuvat naiset. Helsingin näyttelyn yhteydessä pitämässään yleisöluennossa Fasset kertoo hauskan anekdootin lentomatkoiltaan: lähes aina lentokoneessa neuloessaan vieressä istuva harmaaseen pukuun pukeutunut bisnes-mies tunnustaa joko haluavansa neuloa tai neulovansa jo kotioloissa.

Kaffe Fasset tunnetaan erityisen rohkeasta värien ja kuvioiden käytöstä neuleissaan. Hän sanoo etsivänsä inspiraatioita niin islamilaisesta taiteesta kuin vaikka helsinkiläisistä katukivistä tai vanhoista rakennuksista. Nea Pitkäsen haastattelussa Fasset sanoo, että hänen mielestään neulomisessa jäätiin pitkään jumiin tiettyihin yksinkertaisiin kuvioihin kuten poroihin. Fasset sanoo ”miksei neule voisi olla yhtä rikasta kuin bysanttilaismosaiikki tai itämaiset matot? Kaikki se sopii tähän arkiseen käsityöhön.”

Kaffe Fassett kutsuu neulomista mielenterveytensä perustaksi. Hän uskoo, että tekemisen ja luomisen tunne on hyvin tarpeellista ihmisen sielulle. Jo vuonna 1991 Kaffe Fasset uskoi, että käsin neulomisella on edessä lupaava tulevaisuus: tulevaisuudessa kaikki haluavat yhä kauniimpia käsitöitä, joissa on yhä enemmän värejä.

Teksti: Annimaiju Pudas

  • Sisällissota 1918 – punaiset muistot

    Harvinaiset arkistohaastattelut antavat äänen hävinneille.

    Suomen vuoden 1918 sota ei jakanut vain kansakuntaa vaan myös sen muistin. Hävinneiden tulkinta tapahtuneesta jäi vuosikymmeniksi virallisen julkisuuden ulkopuolelle. He kertovat tässä, miksi olivat mukana ja minkä hinnan saivat siitä maksaa.

  • Eero Leväluomalla oli harvinainen kyky muuttaa kuva ääneksi

    Ohjaaja tunnetaan Suomi-filmeistä ja dekkarikuunnelmista.

    Eero Leväluoma (1896-1969) teki poikkeuksellisen uran elokuvien, näytelmien ja radiokuunnelmien parissa. Yhdeksänvuotiaana teatterilavalle noussut poika esiintyi, lavasti ja ohjasi kotimaisissa elokuvissa, johti parikymmentä vuotta eri teattereita ja siirtyi viisikymppisenä töihin Yleisradion teatteriosastolle. Hän ohjasi satoja kuunnelmia ja koukutti yleisön äänitehosteilla ja tunnussävelillä jännityssarjojen maailmaan.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Faktaa ja fiktiota Suomen presidenteistä ja heidän haastajistaan

    Presidenttejä ja ehdokkaita draamassa ja dokumenteissa

    Kokosimme Areenaan katsottavaksi ohjelmia Suomen presidenteistä ja vaalien vahvoista kilpakumppaneista. Tarjolla on dokumentteja, henkilökuvia, draamasarjoja ja elokuvia – toisinaan taru ja totuus nivoutuvat yhteen. Suomen poliittinen historia näkyy myös itse ohjelmissa ja niiden sisäisissä valinnoissa.
    Katso Yle Areenassa: Faktaa ja fiktiota entisistä presidenteistä ja ehdokkaista

  • “Muistakaa, että minunkin täytyy elää” – ohjaaja Tapio Piiraisen muistot teoksistaan ovat täynnä itseironiaa

    Ohjaaja Tapio Piirainen muistelee teoksiensa tekoa.

    Areenassa on katsottavissa laaja paketti Tapio Piiraisen ohjaamia elokuvia ja sarjoja, kuten Poliisin poika ja Viimeiset siemenperunat. Tragikomedioistaan ja Raid-sarjasta tunnettu ohjaaja itse muistelee katsottavissa olevien elokuvien ja sarjojen tekemistä itseironisella ja hauskalla tavalla.
    Toivotut: Poliisin poika – ja muita Tapio Piiraisen ohjauksia Yle Areenassa

  • Punikkeja ja jääkäreitä – tasavallan syntyvuosien kokijat äänessä

    Itsenäisyyden murrosvuosien todistajat muistelevat netissä.

    Elävä arkisto on jo aiemmin julkaissut runsaasti silminnäkijäaineistoa 100-vuotisen Suomen kuohuvasta alkutaipaleesta. Uusin lisäys on Ylen ja kahden työväenarkiston yhteistyönä syntynyt järkälemäinen haastattelukooste sisällissodan punaisten muistoista.

  • Sisällissota 1918 – punaiset muistot

    Harvinaiset arkistohaastattelut antavat äänen hävinneille.

    Suomen vuoden 1918 sota ei jakanut vain kansakuntaa vaan myös sen muistin. Hävinneiden tulkinta tapahtuneesta jäi vuosikymmeniksi virallisen julkisuuden ulkopuolelle. He kertovat tässä, miksi olivat mukana ja minkä hinnan saivat siitä maksaa.

  • Eero Leväluomalla oli harvinainen kyky muuttaa kuva ääneksi

    Ohjaaja tunnetaan Suomi-filmeistä ja dekkarikuunnelmista.

    Eero Leväluoma (1896-1969) teki poikkeuksellisen uran elokuvien, näytelmien ja radiokuunnelmien parissa. Yhdeksänvuotiaana teatterilavalle noussut poika esiintyi, lavasti ja ohjasi kotimaisissa elokuvissa, johti parikymmentä vuotta eri teattereita ja siirtyi viisikymppisenä töihin Yleisradion teatteriosastolle. Hän ohjasi satoja kuunnelmia ja koukutti yleisön äänitehosteilla ja tunnussävelillä jännityssarjojen maailmaan.

  • Rintamäkeläiset olohuoneessa – joulu tulee, jurotus pysyy

    Vanhoissa suosikkidraamoissa ei joulu olekaan yhtä juhlaa.

    Kun suositussa suomalaisessa draamasarjassa on joulun aika, voisi kuvitella maalaisidylliä ja perheonnea. Mutta mitä tapahtuukaan Rintamäkeläisten joulupäivänä 1972 esitetyssä jaksossa, jonka yleisö äänesti katsottavaksi Areenaan. Ainakin siinä kouritaan, jupistaan, jurotetaan ja petetään.

  • Täällä Pohjantähden alla -elokuva uhmasi uutta aaltoa ja syntyi pystypäin vanhana

    Laineen suurelokuva valmistui vuonna 1968

    Edvin Laine pääsi sovittamaan Väinö Linnan kansallisromaanin elokuvaksi vasta kymmenkunta vuotta kirjasarjan ilmestymisen jälkeen hetkellä, jolloin elokuvateollisuus oli julistettu kuolleeksi. Fennada-Filmin ja Ylen tuottama Laineen ensimmäinen väriohjaus oli vuonna 1968 tyyliltään epämuodikas kolmituntinen suurelokuva, joka kritiikistä huolimatta antoi Pentinkulman kyläyhteisölle ne kasvot, joihin me palaamme.

  • Metsolat – Tie joka vei meidät kotiin

    1990-luvun suosikkisarja kertoo kainuulaisen suvun tarinaa

    Suomi eli huoletonta nousukautta 1980-luvun lopussa, mutta uusi vuosikymmen nosti sinivalkotaivaalle synkkiä pilviä. 90-luku toi laman, joka oli taloudellisesti ja myös henkisesti monelle raskasta aikaa. Näistä nousukauden ja laman ajoista kertoo Suomen yksi suosituimmista tv-sarjoista, Metsolat.
    Katso Metsolat-jaksoja Yle Areenassa

  • Metsolat on palannut! Nämä asiat sinun on tiedettävä ysärin suosikkisarjasta

    Metsolat on katsottavissa Areenassa vuoden ajan.

    Rakastettu, kaivattu ja toivottu Metsolat on nyt katsottavissa Areenassa. Muistatko tuon ysärisarjan, jossa seurattiin paitsi Metsoloiden laajennetun perheen elämää, myös koko suomalaisen maaseudun murrosta 1980-1990-lukujen vaihteessa? Lehmät vaihtuivat hiihtokeskukseen, lapsia muutti ympäri maailmaa, mutta aina se Kari Kaukovaara kiusasi Metsolan Erkkiä.

  • Pekan perillinen -radioseikkailussa Lipponen pelastaa tyttärensä ja rakkaansa

    Lipponen ja Korkki selvittävät Pekan tyttären sieppausta.

    Prinssieversti, ylipiäjohtaja Pekka Lipponen hoitaa kaikessa rauhassa öljyahväärejään San Diegossa, kun hotellihuoneeseen lähetetään uhkaileva papukaija ja puhelimessa lausutaan Hirtettyjen balladia. Yöjuna vie Lipposen ja palvelijansa Pavel Pohjosen Meksikoon, jossa he sotkeutuvat ensitöikseen markiisittaren tyttären sieppaukseen. Mutta kuka onkaan tämä suomalaissukuinen öljykenttien omistajatar?