Hyppää pääsisältöön

Tuomas Kyrön minuuttikuunnelmia

Kirjailija Tuomas Kyrö vuonna 2009.
Tuomas Kyrö vuonna 2009. Kirjailija Tuomas Kyrö vuonna 2009. Kuva: Yle/Jouni Soikkeli Tuomas Kyrö,Yle Elävä arkisto

Tuomas Kyrön käsikirjoittama minuuttikuunnelmasarja esittelee satunnaisia katkelmia elämän virrasta, huumoria unohtamatta.

Kirjailijana ja tv-kasvona tunnettu Tuomas Kyrö käsikirjoitti Ylen Radio 1:lle minuutin mittaisia kuunnelmia vuonna 2006. Kolmekymmentäosaisen sarjan tekijänä Kyrö tosin kätkeytyi aluksi salanimen Sylvi Halla taakse.

Sarjan jaksot ovat hetkiä tavallisten ihmisten jokapäiväisestä elämästä. Pääosassa ovat omalaatuinen ja sanavalmis Maija-Kaarina (Erja Manto) pikkaisen neuroottisen ystävänsä Kulhian (Tarja Keinänen) kanssa. Välillä paikalla piipahtaa myös Kulhian flegmaattinen mutta anarkistinen poika (Isma Valkama).

Tyyliltään sarja on ehtaa Kyröä, huumori ammennetaan arkipäiväisten ihmisten arkipäiväisistä älyttömyyksistä. Sarjan ohjaajaksi on merkitty Upi Kuokkala, joka taas on todellisuudessa Pekka Kyrö, Ylen Radioteatterin silloinen johtaja ja kirjailijan isä.

Minuuttikuunnelmista

Ajatus minuuttikuunnelmien takana oli, että lyhyitä ja toisistaan tarinallisesti riittävän irrallisia piipahduksia voitaisiin sirotella Radio 1:n ohjelmavirtaan ilman ennakoivia ohjelmatietoja. Tämän lisäksi kuunnelmia oli mahdollista esittää myös omalla ohjelmapaikallaan.

Ohjelmien toteutus ei ollut ongelmatonta. Epäiltiin, pystyykö näin lyhyessä ajassa luomaan draamaa tai mitään dramaturgisesti kiinnostavaa.

Keskustelu jäi junnaamaan, jolloin Radioteatterin päällikkönä (1990–2009) toiminut Pekka Kyrö päätti tilata kirjailijapojaltaan Tuomakselta 30 kpl kuunnelmia, joissa olisi rooleissa pääasiallisesti kaksi keski-ikäistä naista. Tämä johtui siitä, että Radioteatterissa oli tuolloin kaksi omaa, kuukausipalkkaista näyttelijätärtä.

Yhteistyön pohjalta Radioteatteri tuotti lopulta yhteensä 90 kuunnelmaa. Ensimmäiset 30 julkaistiin ohjaajan ja käsikirjoittajan osalta salanimillä ja myöhemmät 60 tekijöiden omilla nimillä.

Lähteet: Pekka Kyrö

Lisää ohjelmasta

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

    Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto