Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Oppiminen pääkuva

Ihminen ja yhteiskunta

Valtiopeli 1863

Valtiopeli 1863. Kuvassa J.V.Snellman (Ilkka Koivula)
Valtiopeli 1863. Kuvassa J.V.Snellman (Ilkka Koivula). Kuva: Hannu Kettunen/Yle Kuvapalvelu. Valtiopeli 1863. Kuvassa J.V.Snellman (Ilkka Koivula) Kuva: Hannu Kettunen/Yle Kuvapalvelu. J. V. Snellman,näyttelijät,pelit
Julkaistu . Päivitetty

Tositapahtumiin perustuva historiallinen draama kertoo vuosina 1863-1864 järjestetyistä valtiopäivistä, joista alkoi Suomen valtiollinen kehitys kohti itsenäistä kansakuntaa.

Keisari Aleksanteri II pitää Suomesta. Suomi on kaunis ja turvallinen maa, jossa pääsee pakoon uuvuttavaa hovielämää kieroiluineen ja valtapeleineen.

Uskolliset alamaiset kavahtavat jo etukäteen kaikkea mahdollista uhittelua. Siksi keisari on jalomielisyydessään luvannut suosikkimaalleen uudet valtiopäivät, 50 vuoden odotuksen jälkeen. Mutta pienessä syrjäisessä maassa punotaan keisarin selän takana suuria suunnitelmia.

J.V. Snellmanille tulevat valtiopäivät ovat haaveiden täyttymys. Niiden ansiosta Suomen valtiollinen elämä voi vihdoin alkaa ja Snellmanin unelma kehittyneestä demokratiasta voi kukoistaa.

Suuria henkilökohtaisia kolhuja kokenut valtiomies pyrkii uhkarohkeasti muuttamaan historian suuntaa, ja on suunnitellut valtiopäivien käsikirjoituksen valmiiksi.

Snellman joutuu pian vanhoillisten venäläisten ja nuorten radikaalien  suomalaisten väliin. Lisäksi hänen tavoitteitaan uhkaa valtiopäivämiesten kokemattomuus.

Talonpoika Heikki Heikinpoika joutuu valtiopäivämieheksi pyytämättä ja yllätyksenä. Politiikkaa ja valtajuonitteluja enemmän nuoren miehen mieltä kiehtoo paheellinen pääkaupunki porttoloineen ja kapakoineen. Oma silta ja oma tila ovat Heikille tärkeitä, valtio ei.

Onneksi Heikki kohtaa Wilhelminan, tarkastusnaisen Punavuoren Vihreästä helvetistä. Tämä on sekä ammattinsa että sukupuolensa vuoksi yhteiskunnan alinta kastia, mutta suuren sydämensä ja älykkyytensä ansiosta ohjaa Heikkiä kohti poliittista heräämistä. Heikki puolestaan rakastuu palavasti siihen ainoaan naiseen, jota tuohon aikaan ei olisi saanut rakastaa.

Ohjaus: Atro Lahtela, käsikirjoitus Anneli Kanto, tuottaja Erkko Lyytinen.

Näyttelijät: Talonpoika Heikki Heikinpoika (Arttu Kapulainen), J.V. Snellman (Ilkka Koivula), Maija Rissanen, Aurora Karamzin (Vuokko Hovatta), Sanomalehtimies Lagerborg (Kai Vaine), Keisari Aleksanteri II  (Valtteri Simonen), Jukka Voutilainen, Marc Gassot, Ilkka Heiskanen, Timo Jurkka, Kari Toivonen, Juha-Pekka Mikkola, Mikko Ravanti, Anna-Riikka Rajala, Jaakko Saariluoma, Tom Rejström, Samuel Karlsson.

Valtiopeli 1863. Kuvassa keisari Aleksanteri II (Valtteri Simonen). Kuva: Hannu Kettunen/Yle Kuvapalvelu.

Valtiopeli 1863. Kuvassa keisari Aleksanteri II (Valtteri Simonen). Kuva: Hannu Kettunen/Yle Kuvapalvelu.Valtiopeli 1863. Kuvassa keisari Aleksanteri II (Valtteri Simonen). Kuva: Hannu Kettunen/Yle Kuvapalvelu.
Valtiopeli 1863. Kuvassa Sanomalehtimies Lagerborg (Kai Vaine) keisarin metsästysretkellä. Kuva: Hannu Kettunen/Yle Kuvapalvelu.

Valtiopeli 1863. Kuvassa Sanomalehtimies Lagerborg (Kai Vaine) keisarin metsästysretkellä. Kuva: Hannu Kettunen/Yle Kuvapalvelu.Valtiopeli 1863. Kuvassa Sanomalehtimies Lagerborg (Kai Vaine) keisarin metsästysretkellä. Kuva: Hannu Kettunen/Yle Kuvapalvelu.
Valtiopeli 1863. Kuvassa Aurora Karamzin (Vuokko Hovatta) seuraneiteineen (Emma Taulo) keisarin puheilla. Kuva: Hannu Kettunen/Yle Kuvapalvelu.

Valtiopeli 1863. Kuvassa Aurora Karamzin (Vuokko Hovatta) seuraneiteineen (Emma Taulo) keisarin puheilla. Kuva: Hannu Kettunen/Yle Kuvapalvelu.Valtiopeli 1863. Kuvassa Aurora Karamzin (Vuokko Hovatta) seuraneiteineen (Emma Taulo) keisarin puheilla. Kuva: Hannu Kettunen/Yle Kuvapalvelu.

Koonnut: Emma Taulo

Aiheeseen liittyvää

  • Helsingin Kruunuhaassa sijaitseva valtiopäivärakennus Ritarihuone

    Historialliset tapahtumat 150 vuotta sitten

    Historialliset tapahtumat 150 vuotta sitten

    Vuoden 1863 valtiopäivät edusti vain kymmenesosaa kansasta. Säätyjen edustajatkin olivat miehiä. Keisari Aleksanteri II:n luottomiehiä olivat senaattori JV Snellman sekä kenraalikuvernööri Platon Rokassovski. Kansallisia sankareita olivat kulttuurialan vaikuttajat ja kirjallisuusmiehet.

  • J.V. Snellman esitellään keisari Aleksanteri II:lle Parolassa.

    Keisarivierailu vauhditti yhteiskunnan muutosta

    Keisarivierailu vauhditti yhteiskunnan muutosta

    Suomen suuriruhtinaskunnassa syntyi 1800-luvun jälkipuoliskolla kansallinen liike. Heräävä kansa korosti omaa kieltään ja historiaansa. Yhteiskunnan muutosta vauhditti keisarin kesäinen vierailu.

Ihminen ja yhteiskunta

  • Tunnetko taloyhtiön tilinpäätöksen kiemurat? Testaa tietosi

    Testaa, mitä hyvin tunnet taloyhtiön tilinpäätöksen

    Kymmenissätuhansissa taloyhtiöissä kokoonnutaan vuosittain kuulemaan, kun isännöitsijä luettelee tilinpäätöksestä vaikeaselkoisia termejä kokousväelle. Tilinpäätöksen riveillä on kuitenkin tärkeää tietoa siitä, miten hallitus ja isännöitsijä ovat hoitaneet osakkeenomistajien rahoja. Tunnetko taloyhtiön tilinpäätöksen? Tarkista tietosi ja vastaa seitsemään kysymykseen.

    Kommentteja 2

  • Islamin vieraana

    6-osainen sarja islamista.

    6-osaisessa sarjassa professori Jaakko Hämeen-Anttila johdattaa kiehtovalle matkalle islamin maailmaan – sen historiaan, kulttuuriin, kuvataiteisiin, musiikkiin ja kirjallisuuteen sekä ihmisten jokapäiväiseen elämään. Ohjelmasarja on valmistunut v. 2003.

  • Buddhan jalanjäljillä

    Buddhalaisuus

    Buddhalaisuus ei ole kristinuskoon tai islamiin verrattavissa oleva uskonto, vaan pikemmin filosofia, joka opettaa tien korkeimman moraalisen, henkisen ja intellektuaalisen "valaistumisen" saavuttamiseen.