Hyppää pääsisältöön

HOK-Elanto söi Maunulan sydämen

Ostari-blues on paitsi kertomus Maunulan ostoskeskuksesta ja sen yrittäjistä, myös osoitus siitä, kuinka vaikeaa pienyrittäjien on taistella suuria yrityksiä vastaan.

Kun ostoskeskukset piirtyivät lähiöiden katukuvaan 1960-luvulla, toivat ne mukanaan kampaamoja, kapakoita ja muita liikkeitä lähiöelämää piristämään. Alkuperäisessä muodossaan säilynyttä Maunulan Suursuon ostaria on nimitetty myös kaupunginosansa sydämeksi.

MOT: Ostari-blues lähtee liikkeelle tiedosta, jonka mukaan Helsingin kaupunki on päättänyt olla uusimatta Maunulan ostoskeskuksen vuokrasopimusta. Syynä on kaavamuutos, jonka johdosta ostari puretaan. Tilalle nousee HOK-Elannon yli 2000 neliön S-Market.

Se miten tilanteeseen on tultu, onkin varsin erikoinen juttu. Ensimmäisen kerran ostarin purkuun johtavaa esitystä ajoi kaupunginvaltuutettu Arto Bryggare vuonna 2000. Hän perusteli esitystään sillä, että Suursuon ostoskeskus oli lisännyt turvattomuuden tunnetta alueella. Bryggaren mukaan häiriöitä aiheuttavia kapakoita oli ostarilla kolme, ellei peräti neljä, vaikka tosiasiassa siellä oli vain karaokebaari Barts.

Bartsia ei voinut pitää purkutuomion oikeuttavana syynä: Malmin poliisi oli ehdottanut Bartsille jopa pidennettyä terassiaikaa johtuen sen hyvästä järjestyksestä ja turvallisuudesta. Poliisin tiedoista kävi ilmi myös, että Maunulan ostoskeskukseen hälytetään vähemmän apua kuin muihin Helsingin ostoskeskuksiin.

Yritys ostarin pelastamiseksi epäonnistui

Samoihin aikoihin, kun Maunulan maanvuokrasopimus päättyi 2000-luvun alussa, päättyi myös kuuden muun helsinkiläisen ostoskeskuksen vuokrasopimus. Muille ostoskeskuksille myönnettiin kuitenkin 15 jopa 30 vuoteen jatkosopimuskautta. Maunula sai vain kolme vuotta. Perusteena lyhyemmälle jatkosopimuskaudelle pidettiin kiinteistön huonoa kuntoa.

Pienyrittäjät ryhtyivätkin suunnittelemaan Maunulan ostarin kasvojenkohotusta ja olivat valmiita investoimaan noin miljoona euroa urakkaan. Huolelliset suunnitelmat eivät kuitenkaan kiinnostaneet kiinteistövirastoa, sillä ostarin tontille oli sovittu jo muuta käyttöä – HOK-Elannolle. Ohjelma kertoo, että päätöksen kannalta merkittävässä asemassa istui kolme HOK-Elannon edustajiston jäsentä.

Helsingin kaupungin hallitus esitteli valtuustolle kaavamuutosehdotuksen vuonna 2007. Ehdotuksessa sanottiin, että johtuen ostoskeskuksen huonosta kunnosta, sen peruskorjaus suojelurakennuksena edellyttäisi suuria investointeja. Sen mukaan omistajat eivät olleet osoittaneet valmiutta sellaisiin korjausinvestointeihin. Näin siis väitettiin, vaikka yrittäjät olivat todistettavasti tehneet korjaussuunnitelmia.

Yrittäjillä olisi kuitenkin mahdollisuus jatkaa toimiaan myös HOK-Elannon tiloissa, muistutteli kaavamuutosta valmistellut kaupunginsuunnittelulautakunnan jäsen Maija Anttila ohjelmassa. Todellisuudessa tällainen mahdollisuus tarjoutuisi vain, jos S-ryhmä ei ottaisi itse tiloja käyttöön. Vuokratkin kallistuisivat huomattavasti nykyiseen nähden.

Ohjelman lopulla ei Maunulan ostarin pienyrittäjille väläytellä positiivisempia aikoja. Lasku purkamisestakin lankesi paikasta vastentahtoisesti häädettäville ihmisille.

Teksti: Sonja Fogelholm

Kommentit
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Hard Rock Hallelujah! – Lordi rokkasi Suomelle euroviisuvoiton 2006

    Lordi toi Suomelle historiallisen euroviisuvoiton 2006.

    Finland twelve points! Suomi 12 pistettä! Kolme sanaa, joita harvoin on Euroviisuissa kuultu, mutta vuonna 2006 ne lausuttiin peräti kahdeksan kertaa. Lordi pokkasi Suomen ensimmäisen euroviisuvoiton kaikkien aikojen piste-ennätyksellä ja viisuhistorian ensimmäisenä hard rock -yhtyeenä. Elävän arkiston koosteessa muistellaan Lordin matkaa karsinnoista aina Kauppatorin yleisöennätyksen keränneisiin voitonjuhliin asti.

  • Elämä chileläispakolaisena Suomessa oli sopeutumista, kaipuuta ja kipeitä muistoja

    Chilen pakolaiset Suomessa 1970-luvulla.

    Syyskuun 11. päivä vuonna 1973 Chilessä alkoi vallankaappaus, jonka seurauksena tuhansia ihmisiä lähti maasta pakoon. Osa pakolaisista tuli myös Suomeen. Chileläissyntyisen ohjaajan Angelina Vasquezin ohjaama Kaksi vuotta Suomessa (1975) ja Matti Ijäksen ohjaama Vieras poika (1974) kertovat chileläispakolaisista Suomessa ja heidän lähtönsä syistä sekä taustoista.

  • Ystävyyttä ja hämäräbisneksiä Areenassa – kuusi asiaa, jotka yhdistävät kasarin ja ysärin seikkailusarjoja

    Kuusikko ja kuoleman varjot sekä muut sarjat Areenassa.

    Kalakukkoreseptin ryöväävät rosvot, huumerahojen perässä oleva prätkäjengi ja muut hämäräbisnekset houkuttelevat lapsia ja nuoria selvittämään rikoksia. Yhdeksän kesäistä jännitysohjelmaa on julkaistu nyt Areenaan ja ne ovat katsottavissa vähintään vuoden ajan. Listasimme kuusi asiaa, jotka yhdistävät näitä seikkailuja.

  • Last Call! Remu & Hurriganesin viimeinen keikka

    ”Kun mä päätän, että Hurriganesia ei enää ole, sitä ei ole."

    ”Kun mä päätän, että Hurriganesia ei enää ole, sitä ei ole." Remu & Hurriganesin tarina päättyi viimeiseen keikkaan tammikuussa 2018.

  • Laulajatar Aulikki Rautawaara oli ihailtu tähti – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 2. toukokuuta.

    Aulikki Rautawaara oli häikäisevä kaunotar ja kansainvälinen sopraano, jota ihailivat kaikki, huippukapellimestareista aina marsalkka Mannerheimiin. Die Rautawaara liikkui 1930–1940-luvulla eurooppalaisissa kulttuurisalongeissa kuin kotonaan, ja hänestä kiinnostuivat niin äänilevyteollisuus kuin elokuvatuottajatkin.

  • "Yhtenäistä kansaa ei voi koskaan voittaa" – Chilen kansainvälinen solidaarisuusliike alkoi Helsingistä 1973

    Suomessa reagoitiin voimakkaasti Chilen verisiin tapahtumiin

    Presidentti Salvador Allenden hallituksen väkivaltaiseen kaatamiseen reagoitiin voimakkaasti pohjoismaissa ja etenkin Suomessa. Chilen vallankaappaus 11.9.1973 järkytti suuresti ja sai suomalaiset osoittamaan tukeaan Chilen kansalle välittömästi. Suomalaisten aktiivisuuden ansiosta kansainvälinen solidaarisuusliike järjestäytyi Helsingissä jo syyskuun lopussa 1973. Artikkeliin on koottu televisio- ja radioreportaaseja vallankaappauksen jälkeisien kuukausien ajalta.

  • Outi Nyytäjän kuunnelmat kuvaavat luonnikkaasti vallan ytimiä

    Outi Nyytäjän radiodraamoja nyt Areenassa

    Dramaturgi, käsikirjoittaja ja ohjaaja Outi Nyytäjä meni päin väkeviä aiheita. Huhtikuun 25. päivä 2017 kuolleen Nyytäjän radiotuotanto tarjoaa sarjoja, pistekuunnelmia ja kulttikirjojen dramatisointeja. Teksteissä punnitaan usein ihmisten välillä olevaa valtaa. Kuka saa tilaa – kuka ottaa tilan. Ja mitä siitä seuraa? Kieli ja valta ovat keskiössä Nyytäjän radiodraamoissa.

  • Chilen pakolaiset saivat Suomessa lämpimän vastaanoton ja voimistivat entisestään suomalaisten vahvaa halua auttaa

    Ensimmäiset pakolaiset saapuivat Chilestä 19.11.1973.

    Tiedot Chilen sotilasjuntan jatkamista väkivallanteoista järkyttivät sekä suomalaisia että virallista Suomea syys–lokakuussa 1973. Syntyi vahva halu auttaa juntan vainon kohteiksi joutuneita henkilöitä konkreettisesti. Ensimmäisen kerran historiansa aikana Suomi otti poliittisella päätöksellä vastaan ulkomaalaisia pakolaisia. Heistä ensimmäiset saapuivat Suomeen 19.11.1973.

  • Kansallisbaritoni Matti Lehtisen ura ei lopu koskaan – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Onnittelemme syntymäpäivänä 24. huhtikuuta!

    Kun Ylen äänitearkistossa tekee haun Matti Lehtinen, saa tulokseksi yli tuhat osumaa. Huhtikuun 24. päivänä syntyneen Matti Lehtisen (s. 1922) lyyrinen ääni soi Yle Radio 1:n ohjelmistossa säännöllisesti ja näin luontaiset laulajanlahjat omaava baritoni jatkaa vuosikymmenestä toiseen yhtenä yleisön ehdottomista suosikkilaulajista.

  • Oopperalaulaja Aino Ackté oli kiihkeä kuin Salome – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 23. huhtikuuta.

    Oopperalaulaja Aino Ackté oli kansainvälisen uransa huipulla, kun hän kesällä 1906 pääsi seuraamaan Richard Straussin johtaman Salomen harjoituksia. Juuri kantaesityksensä saanut Salome oli sensaatiomainen menestys ja aiheutti kulttuuriskandaalin. Aino päätti, että Salomesta tulisi hänen roolinsa, olivat vaikeudet mitkä tahansa.