Hyppää pääsisältöön

Jatkuuko Suomen Pisa-menestystarina?

Tytöt opiskelevat matematiikkaa
Kuva: Raili Löyttyniemi/YLE Tytöt opiskelevat matematiikkaa Kuva: Raili Löyttyniemi/YLE matematiikka,koulu,oppiminen

Ota kantaa: Miten käy Suomen uusimmissa Pisa-tuloksissa? Romahtaako Suomen sijoitus niin kuin on ennustettu? Onko tuloksilla ylipäätänsä merkitystä?

Tietolaatikko

  • Pisa-tutkimuksen tulokset julkaistaan 3. joulukuuta
  • Pääalueena on nyt matematiikka
  • Edellisen kerran matematiikka oli pääalueena vuonna 2003. Vuonna 2001 ja 2009 pääalue oli lukutaito ja vuonna 2006 luonnontiede
  • Ongelmanratkaisutaitojen arviointi toteutettiin nyt ensimmäistä kertaa tietokoneita käyttäen
  • Uusia maita ovat Costa Rica, Malesia, Kypros ja Vietnam
  • Vuoden 2009 osallistujista on jäänyt pois viisi maata
  • Suomesta on mukana 311 koulua ja yhteensä hieman yli 9000 oppilasta

Suomen Pisa-tulosten romahdusta on ennakoitu jo vuosia. Nyt ennustuksille on antanut uutta pontta tutkimus, jonka mukaan yhdeksäsluokkalaisten matemaattiset taidot ovat selvästi heikentyneet kymmenessä vuodessa.

Pisa-tutkimuksen Suomen osuudesta vastaava Jyväskylän yliopiston professori Jouni Välijärvi kertoo, että tuorein Pisa-tutkimus ei tutkimusasetelmaltaan juurikaan poikkea aikaisemmista.

Suomen kohderyhmässä ovat yliedustettuna maahanmuuttajataustaiset ja ruotsinkielisten koulujen oppilaat.

Yliedustus ei kuitenkaan vaikuta kokeen tulokseen, koska se korjataan ns. painokertoimen avulla vastaamaan heidän todellista osuutta.

- Pisa-vertailun ohessa saamme näin ensimmäistä kertaa luotettavaa tietoa heidän osaamisestaan ja siihen vaikuttavista tekijöistä, Välijärvi kertoo.

Hetkemme parrasvaloissa - eli Pisa ja minä

Miten Suomi sijoittuu nyt?

Kysyimme oppimisen ja opetuksen asiantuntijoilta veikkauksia siitä miten Suomi nyt sijoittuu. Vastaajina ovat Kari Uusikylä, Hanna-Leena Merenti-Välimäki, Kirsti Lonka, Martti Hellström ja Arno Kotro.

Luovuustutkija, emeritusprofessori Kari Uusikylä

Kari Uusikylän arvion mukaan Suomen sijoitus listoilla tulee alenemaan, ei kuitenkaan vielä kovin dramaattisesti.

– Lukuharrastus on laskenut, tietotekniikka härveleineen on korvaamassa omaa ajattelua ja ahkeruutta. Yhteiskunnallinen pahoinvointi lisääntyy kaiken aikaa, monet kodit ja lapset voivat huonosti. Energia menee elämästä selviämiseen, ei opiskeluun.

– Pisalla on ollut Suomen maineelle valtava merkitys. Itse pidän pääasiana sitä, että ensimmäinen Pisa-mittaus, jossa Suomi oli paras, pelasti peruskoulumme, jota oli parjattu julkisuudessa  surkeaksi sivistyksen tuhoajaksi.

– Tietyt tahot ovat varmasti  valmiita muuttamaan koulujärjestelmän mieleisekseen heti kun Suomen Pisa-ranking laskee. Terveydenhoito tarjoaa mallin: Tehdään kouluilla bisnestä ja jätetään heikot ja köyhät oman onnensa nojaan. Koulu on yhteiskunnan arvojen kuvastin. 

YTL:n matematiikan sensori Hanna-Leena Merenti-Välimäki

Hanna-Leena Merenti-Välimäki veikkaa, että Suomen sijoitus putoaa jonkin verran.

– Suurin osa nuorisosta opiskelee edelleen määrätietoisesti matematiikkaa ja opettajat tekevät parhaansa. Mutta pelien tarjoama nopearytminen maailma tuo koululaisille ajankäytöllisiä haasteita.

– "Pähkinät" pelimaailmassa pureskellaan hyvin eri tyylisesti kuin matematiikassa. Matematiikkaa täytyy opiskella johdonmukaisesti miettien. Ja kaikkeen eivät koululaisen viikkotunnit riitä.

Merenti-Välimäen kokemuksen mukaan Pisa-tulokset ovat tehneet Suomea tunnetuksi maailmalla.

– Olin heti Pisa-menestyksen jälkeen matematiikan opetuksen kongressissa Hongkongissa: oli jopa outoa, kun hihaan tarttujia ja ihmettelijöitä riitti. Singaporesta tuli työtarjous ja tanskalainen opettaja mainosti  oman maansa matematiikan opetusta käyttäen perusteena Suomen maantieteellistä läheisyyttä.

Kasvatuspykologian professori Kirsti Lonka

Kirsti Lonka uskoo, että Suomen tulos heikkenee, ei kuitenkaan romahda.

– Varmaan voimme sijoittua viiden parhaan joukkoon. Suomalaisten oppimistulosten heikkeneminen ennustaa todennäköisesti myös PISA-tulosten heikkenemistä.

– Tietysti on mahdollista, että laskevaa trendiä on muissakin maissa. Suomalainen koulu on myös työtapojen ja pedagogiikan suhteen jäänyt jälkeen muista OECD-maista. Erityisen huolestuttavaa on vähäinen opiskeluinto ja kouluviihtyvyys.

Pisa-tulokset ovat Longan mielestä olleet Suomen kannalta hyödyllisiä.

–Toisaalta ne ovat jossain määrin estäneet koulun kehittämistä, koska monet ovat ajatelleet, että mitään ei pitäisi muuttaa. Jos ei koulua jatkuvasti kehitetä, alamme väistämättä mennä taaksepäin. Vastaava omahyväisyys kaatoi jo Nokian.

Opetusneuvos ja rehtori Martti Hellström

Martti Hellström uskoo Suomen olevan edelleen kärkisijoilla.

– Koulutusjärjestelmämme on äärimmäisen tehokas ja kunnianhimoinen kone, jonka palaset tukevat toisiaan. Valitettavasti eräät kunnat syöttävät tämän "mersun" tankkiin löpöä lomauttamalla opettajia ja leikkaamalla määrärahoja.

– Eräissä maissa on panostettu koulutukseen ja laadittu uskottavia kehittämisohjellmia, esim. Kanadan Ontariossa. Ne voivat kiriä Suomen ohi.

Hellström pitää Pisa-tutkimusta Suomen kannalta tärkeänä.

– 1990-luvun lopulla työnantajat olivat masinoimassa merkittävää kampanjaa peruskoulun murskaamiseksi. Pisa-tulokset pysäyttivät hyökkäykset. 

Lukionopettaja Arno Kotro

Arno Kotro arvelee että tulokset joka tapauksessa huononevat ja mahdollisesti myös sijoitus: riippuu siitä, onko kehitys sama muissa maissa.

Kotro muistuttaa, että tuoreen tutkimuksen mukaan peruskoulun päättävien osaaminen on heikentynyt. Esimerkiksi luetun ymmärtäminen on selvästi aiempaa kehnompaa.

Yksi syy on se, että kirjojen lukeminen vähenee samalla kun levoton nettipoukkoilu lisääntyy, ja tätä kehitystä halutaan tietoisesti tukea.

– Suomessa on pidetty Pisasta vähän liiankin suurta meteliä. Se on tutkimus muiden joukossa ja sinänsä tärkeä, mutta Pisan ulkopuolelle jää tärkeitä kysymyksiä, joihin pitää kiinnittää huomiota: se ei esimerkiksi tutki oppilaiden hyvinvointia.

Miten Suomi sijoittuu tuoreimmassa Pisa-tutkimuksessa? Lisää kommenttisi alle.

Kommentit

Ihminen ja yhteiskunta

  • Tunnetko taloyhtiön tilinpäätöksen kiemurat? Testaa tietosi

    Testaa, mitä hyvin tunnet taloyhtiön tilinpäätöksen

    Kymmenissätuhansissa taloyhtiöissä kokoonnutaan vuosittain kuulemaan, kun isännöitsijä luettelee tilinpäätöksestä vaikeaselkoisia termejä kokousväelle. Tilinpäätöksen riveillä on kuitenkin tärkeää tietoa siitä, miten hallitus ja isännöitsijä ovat hoitaneet osakkeenomistajien rahoja. Tunnetko taloyhtiön tilinpäätöksen? Tarkista tietosi ja vastaa seitsemään kysymykseen.

  • Testaa sananvapauden rajoja – mitä netissä saa sanoa?

    Mitä netissä oikeasti saa sanoa?

    Missä menee asiattomuuden ja laittomuuden raja? Mitä netissä saa sanoa ja minkälaisten viestien jälkeen alkaa tulla nettipoliiseilta yhteydenottoja? Tee Yle Oppimisen testi ja tsekkaa miten hyvin sinulla on sananvapauden rajat hallussa. Nettipoliisi, vanhempi konstaapeli Jarno Saarinen kommentoi internetistä lainattujen kirjoitusten laillisuutta.

  • Näin sinua ohjataan Facebookissa ja internetissä

    Suosittelualgoritmit pitävät sinut kuplassa

    Näin sinua ohjataan Facebookissa ja internetissä Oletko huomannut että törmäät jatkuvasti samojen ihmisten juttuihin somessa? Näetkö netissä useimmiten mielipiteitä, joista olet samaa mieltä? Jos kuulostaa tutulta, niin olet luultavasti joutunut suosittelualgoritmien aiheuttamaan informaatiokuplaan.

  • Filosofia

    Filosofia on maailman vanhin tiede. Se opettaa ajattelemaan ja parantaa ongelmien ratkaisukykyä. Parhaimmillaan filosofia johtaa ihmisen ja maailman olemassaolon syvälliseen ymmärtämiseen.

  • Historia, Suomi

    Minkälainen maamme oli ennen? Tunnelmakuvia menneisyydestä. Historian havinaa. Tapahtumia asiantuntijoiden ja aikalaisten kertomana.

  • Historia, maailma

    Elämää, mysteereitä ja saavutuksia. Historiallisia tapahtumia, tappioita ja voittoja. Artikkelit perustuvat Ylen televisio- ja radio-ohjelmiin.

  • Suomalaiset juhlapäivät

    Juhlapäivät ovat kirkollisia, valtiollisia tai muuten vain vakiintuneita päiviä, joita juhlistetaan monin tavoin. Ne liittyvät usein uskontoon tai kansalliseen historiaan. Tutustu suomalaisiin juhlapäiviin, niiden historiaan ja merkitykseen.

  • Työelämä

    Apua ammatinvalintaan, yrittäjyyden MP3-kurssi.

  • Yhteiskunta

    Miksi demokratia on tärkeää?

    Miksi demokratia on tärkeää? Entä jos sinä saisit olla hetken vallan kahvassa?