Hyppää pääsisältöön

Kössiä! Squashin huippupelaajien Suomen-vierailuja 1980-luvulla

Squash, suomalaisittain kössi, oli 1980-luvulla kovin muodikas urheilulaji. Monet maailman kärkipelaajista saapuivat myös Suomeen pelaamaan. Kirkkain tähdistä oli kaikkien aikojen menestynein squash-pelaaja Jahangir Khan, jonka perättäisten otteluvoittojen putki kesti 80-luvulla peräti viisi ja puoli vuotta.

Tietolaatikko

Pelin säännöistä
Squashia pelataan eräänlaisessa huoneessa, johon on merkitty rajaviivoin alue, joiden sisällä pelipallon on pelin aikana pysyttävä. Mikäli pelaaja lyö pallon ylärajan yli tai etuseinän alarajan alle, on kyseessä virhe, jolloin vastustaja voittaa pallon. Pelattavaa kumipalloa lyödään vuorotellen etuseinään. Pallo saa pompata lattiasta ennen palautuslyöntiä vain kerran. Pallon saa lyödä etuseinään myös sivuseinien tai takaseinän kautta, kunhan se pysyy rajojen sisäpuolella.

Syötössä pelaajan on lyötävä pallo etuseinässä merkityn keskiviivan yläpuolelle siten, että se pomppaa vastustajapelaajan merkitylle takakenttäpuoliskolle. Kenttäpuoliskoja vaihdetaan jokaisen pelatun pallon jälkeen.

1980-luvulla pelaajat saivat pisteitä vain omalla syöttövuorollaan. Mikäli vastaanottava pelaaja voitti pallon, siirtyi syöttövuoro hänelle. Sääntöjä on myöhemmin muutettu siten, että jokaisesta pelatusta pallosta sen voittanut saa pisteen. Nykysääntöjen mukaan syöttövuoro pysyy tai siirtyy pallon voittaneelle pelaajalle.

Squashin 1980-luvun ylivoimaisin pelaaja, pakistanilainen Jahangir Khan, käväisi Suomessa jo vuonna 1985. Squashin Paavo Nurmeksi tituleerattu Khan voitti ensimmäisen maailmanmestaruutensa 1981, vasta 21-vuotiaana.

Khan ei ansainnut asemaansa onnella. Hänen kerrottiin harjoittelevan hurjimmillaan jopa yhdeksän tuntia päivässä. Normaalipäivänäkin harjoittelua kertyi viidestä kuuteen tuntia. Khan kertoikin haastattelussa fyysisen kuntonsa olevan ratkaiseva tekijä vastustajiin verrattuna.

Khan saapui Suomeen myös 1986, jolloin Kampin Tennispalatsissa oteltiin Squashin Finnish Open -turnaus. Mestari ei ollut tuolloin hävinnyt viiteen vuoteen otteluakaan, mutta finaalin toisessa erässä nuori australialainen Rodney Martin onnistui ahdistamaan Khanin miltei nurkkaan.

Finnish Open -koosteen alussa esitellään myös squashin säännöt ja seurataan pronssiottelua, jossa pelasivat Hollannin Rick Zandvliet ja Australian Austin Adattaga.

Enemmän tähtiä ja enemmän rahaa

Jahangir Khanin voittoputki kesti lopulta viisi ja puoli vuotta. Putki katkesi vuoden 1986 lopulla, jolloin uusiseelantilainen Ross Norman voitti hänet World Open -kisoissa.

Niin Khan, Norman kuin Martinkin saapuivat kaikki vuoden 1987 Finnish Openiin ja veivät mitalisijoitukset nimiinsä. Saman vuoden kisoista televisioitiin myös naisten loppuottelu, jossa vastakkain pelasivat englannin Lisa Opie ja Martine le Moignan. Turnaus pelattiin Töölön Kisahallissa. Finnish Open toimi tuolloin ensimmäistä kertaa squashin World GP -sarjan osakilpailuna.

Toinenkin Khan huipulle ja kaksi Khania Suomeen

Vuoden 1988 Finnish Openin finaalissa pelasi peräti kaksi pakistanilaista Khania: Jansher ja Umar Hayat.

Jahangir Khania kuusi vuotta nuorempi Jansher nousi vuonna 1986 squash-maailman huipulle ja aloitti miesten välillä vuosikymmenen loppuun kestäneen kilpakauden. Jahangir ja Jansher kohtasivat kaikkiaan 37 kertaa. Otteluvoitot menivät niukasti Jansherin eduksi 19–18. Jansher Khan ei nimestään huolimatta ole suoraa sukua Jahangir Khanille.

Finnish Open 1988 pelattiin Espoossa Tapiolan urheiluhallissa. Taltioinnin alussa seurataan naisten loppuottelua, jossa vastakkain pelasivat Lucy Soutter (Englanti) ja Susan Devoy (Uusi-Seelanti).

Elävän arkiston 1980-luvun kössipaketin päättää maajoukkueiden EM-kisakooste vuodelta 1989. Välierissä seurataan Ruotsin ja Länsi-Saksan sekä Suomen ja Englannin miesten joukkueiden mittelöitä. Loppu- ja pronssiottelukoosteessa on välieräparien lisäksi mukana myös naisten joukkuefinaali, jossa kohtasivat Englanti ja Irlanti.

Suomen maajoukkueessa pelasi Sami Elopuro, joka on yksi Suomen menestyneimmistä squash-pelaajista. Hän oli vuosina 1992–93 squashin maailmanrankingin kuudes. Suomen joukkueen muina jäseninä pelasivat Pentti Pekkanen, Marko Pulli ja Hannu Jaskari.

  • Sisällissota 1918 – punaiset muistot

    Harvinaiset arkistohaastattelut antavat äänen hävinneille.

    Suomen vuoden 1918 sota ei jakanut vain kansakuntaa vaan myös sen muistin. Hävinneiden tulkinta tapahtuneesta jäi vuosikymmeniksi virallisen julkisuuden ulkopuolelle. He kertovat tässä, miksi olivat mukana ja minkä hinnan saivat siitä maksaa.

  • Eero Leväluomalla oli harvinainen kyky muuttaa kuva ääneksi

    Ohjaaja tunnetaan Suomi-filmeistä ja dekkarikuunnelmista.

    Eero Leväluoma (1896-1969) teki poikkeuksellisen uran elokuvien, näytelmien ja radiokuunnelmien parissa. Yhdeksänvuotiaana teatterilavalle noussut poika esiintyi, lavasti ja ohjasi kotimaisissa elokuvissa, johti parikymmentä vuotta eri teattereita ja siirtyi viisikymppisenä töihin Yleisradion teatteriosastolle. Hän ohjasi satoja kuunnelmia ja koukutti yleisön äänitehosteilla ja tunnussävelillä jännityssarjojen maailmaan.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Faktaa ja fiktiota Suomen presidenteistä ja heidän haastajistaan

    Presidenttejä ja ehdokkaita draamassa ja dokumenteissa

    Kokosimme Areenaan katsottavaksi ohjelmia Suomen presidenteistä ja vaalien vahvoista kilpakumppaneista. Tarjolla on dokumentteja, henkilökuvia, draamasarjoja ja elokuvia – toisinaan taru ja totuus nivoutuvat yhteen. Suomen poliittinen historia näkyy myös itse ohjelmissa ja niiden sisäisissä valinnoissa.
    Katso Yle Areenassa: Faktaa ja fiktiota entisistä presidenteistä ja ehdokkaista

  • “Muistakaa, että minunkin täytyy elää” – ohjaaja Tapio Piiraisen muistot teoksistaan ovat täynnä itseironiaa

    Ohjaaja Tapio Piirainen muistelee teoksiensa tekoa.

    Areenassa on katsottavissa laaja paketti Tapio Piiraisen ohjaamia elokuvia ja sarjoja, kuten Poliisin poika ja Viimeiset siemenperunat. Tragikomedioistaan ja Raid-sarjasta tunnettu ohjaaja itse muistelee katsottavissa olevien elokuvien ja sarjojen tekemistä itseironisella ja hauskalla tavalla.
    Toivotut: Poliisin poika – ja muita Tapio Piiraisen ohjauksia Yle Areenassa

  • Punikkeja ja jääkäreitä – tasavallan syntyvuosien kokijat äänessä

    Itsenäisyyden murrosvuosien todistajat muistelevat netissä.

    Elävä arkisto on jo aiemmin julkaissut runsaasti silminnäkijäaineistoa 100-vuotisen Suomen kuohuvasta alkutaipaleesta. Uusin lisäys on Ylen ja kahden työväenarkiston yhteistyönä syntynyt järkälemäinen haastattelukooste sisällissodan punaisten muistoista.

  • Sisällissota 1918 – punaiset muistot

    Harvinaiset arkistohaastattelut antavat äänen hävinneille.

    Suomen vuoden 1918 sota ei jakanut vain kansakuntaa vaan myös sen muistin. Hävinneiden tulkinta tapahtuneesta jäi vuosikymmeniksi virallisen julkisuuden ulkopuolelle. He kertovat tässä, miksi olivat mukana ja minkä hinnan saivat siitä maksaa.

  • Eero Leväluomalla oli harvinainen kyky muuttaa kuva ääneksi

    Ohjaaja tunnetaan Suomi-filmeistä ja dekkarikuunnelmista.

    Eero Leväluoma (1896-1969) teki poikkeuksellisen uran elokuvien, näytelmien ja radiokuunnelmien parissa. Yhdeksänvuotiaana teatterilavalle noussut poika esiintyi, lavasti ja ohjasi kotimaisissa elokuvissa, johti parikymmentä vuotta eri teattereita ja siirtyi viisikymppisenä töihin Yleisradion teatteriosastolle. Hän ohjasi satoja kuunnelmia ja koukutti yleisön äänitehosteilla ja tunnussävelillä jännityssarjojen maailmaan.

  • Rintamäkeläiset olohuoneessa – joulu tulee, jurotus pysyy

    Vanhoissa suosikkidraamoissa ei joulu olekaan yhtä juhlaa.

    Kun suositussa suomalaisessa draamasarjassa on joulun aika, voisi kuvitella maalaisidylliä ja perheonnea. Mutta mitä tapahtuukaan Rintamäkeläisten joulupäivänä 1972 esitetyssä jaksossa, jonka yleisö äänesti katsottavaksi Areenaan. Ainakin siinä kouritaan, jupistaan, jurotetaan ja petetään.

  • Täällä Pohjantähden alla -elokuva uhmasi uutta aaltoa ja syntyi pystypäin vanhana

    Laineen suurelokuva valmistui vuonna 1968

    Edvin Laine pääsi sovittamaan Väinö Linnan kansallisromaanin elokuvaksi vasta kymmenkunta vuotta kirjasarjan ilmestymisen jälkeen hetkellä, jolloin elokuvateollisuus oli julistettu kuolleeksi. Fennada-Filmin ja Ylen tuottama Laineen ensimmäinen väriohjaus oli vuonna 1968 tyyliltään epämuodikas kolmituntinen suurelokuva, joka kritiikistä huolimatta antoi Pentinkulman kyläyhteisölle ne kasvot, joihin me palaamme.

  • Metsolat – Tie joka vei meidät kotiin

    1990-luvun suosikkisarja kertoo kainuulaisen suvun tarinaa

    Suomi eli huoletonta nousukautta 1980-luvun lopussa, mutta uusi vuosikymmen nosti sinivalkotaivaalle synkkiä pilviä. 90-luku toi laman, joka oli taloudellisesti ja myös henkisesti monelle raskasta aikaa. Näistä nousukauden ja laman ajoista kertoo Suomen yksi suosituimmista tv-sarjoista, Metsolat.
    Katso Metsolat-jaksoja Yle Areenassa

  • Metsolat on palannut! Nämä asiat sinun on tiedettävä ysärin suosikkisarjasta

    Metsolat on katsottavissa Areenassa vuoden ajan.

    Rakastettu, kaivattu ja toivottu Metsolat on nyt katsottavissa Areenassa. Muistatko tuon ysärisarjan, jossa seurattiin paitsi Metsoloiden laajennetun perheen elämää, myös koko suomalaisen maaseudun murrosta 1980-1990-lukujen vaihteessa? Lehmät vaihtuivat hiihtokeskukseen, lapsia muutti ympäri maailmaa, mutta aina se Kari Kaukovaara kiusasi Metsolan Erkkiä.

  • Pekan perillinen -radioseikkailussa Lipponen pelastaa tyttärensä ja rakkaansa

    Lipponen ja Korkki selvittävät Pekan tyttären sieppausta.

    Prinssieversti, ylipiäjohtaja Pekka Lipponen hoitaa kaikessa rauhassa öljyahväärejään San Diegossa, kun hotellihuoneeseen lähetetään uhkaileva papukaija ja puhelimessa lausutaan Hirtettyjen balladia. Yöjuna vie Lipposen ja palvelijansa Pavel Pohjosen Meksikoon, jossa he sotkeutuvat ensitöikseen markiisittaren tyttären sieppaukseen. Mutta kuka onkaan tämä suomalaissukuinen öljykenttien omistajatar?