Hyppää pääsisältöön

Kössiä! Squashin huippupelaajien Suomen-vierailuja 1980-luvulla

Squash, suomalaisittain kössi, oli 1980-luvulla kovin muodikas urheilulaji. Monet maailman kärkipelaajista saapuivat myös Suomeen pelaamaan. Kirkkain tähdistä oli kaikkien aikojen menestynein squash-pelaaja Jahangir Khan, jonka perättäisten otteluvoittojen putki kesti 80-luvulla peräti viisi ja puoli vuotta.

Tietolaatikko

Pelin säännöistä
Squashia pelataan eräänlaisessa huoneessa, johon on merkitty rajaviivoin alue, joiden sisällä pelipallon on pelin aikana pysyttävä. Mikäli pelaaja lyö pallon ylärajan yli tai etuseinän alarajan alle, on kyseessä virhe, jolloin vastustaja voittaa pallon. Pelattavaa kumipalloa lyödään vuorotellen etuseinään. Pallo saa pompata lattiasta ennen palautuslyöntiä vain kerran. Pallon saa lyödä etuseinään myös sivuseinien tai takaseinän kautta, kunhan se pysyy rajojen sisäpuolella.

Syötössä pelaajan on lyötävä pallo etuseinässä merkityn keskiviivan yläpuolelle siten, että se pomppaa vastustajapelaajan merkitylle takakenttäpuoliskolle. Kenttäpuoliskoja vaihdetaan jokaisen pelatun pallon jälkeen.

1980-luvulla pelaajat saivat pisteitä vain omalla syöttövuorollaan. Mikäli vastaanottava pelaaja voitti pallon, siirtyi syöttövuoro hänelle. Sääntöjä on myöhemmin muutettu siten, että jokaisesta pelatusta pallosta sen voittanut saa pisteen. Nykysääntöjen mukaan syöttövuoro pysyy tai siirtyy pallon voittaneelle pelaajalle.

Squashin 1980-luvun ylivoimaisin pelaaja, pakistanilainen Jahangir Khan, käväisi Suomessa jo vuonna 1985. Squashin Paavo Nurmeksi tituleerattu Khan voitti ensimmäisen maailmanmestaruutensa 1981, vasta 21-vuotiaana.

Khan ei ansainnut asemaansa onnella. Hänen kerrottiin harjoittelevan hurjimmillaan jopa yhdeksän tuntia päivässä. Normaalipäivänäkin harjoittelua kertyi viidestä kuuteen tuntia. Khan kertoikin haastattelussa fyysisen kuntonsa olevan ratkaiseva tekijä vastustajiin verrattuna.

Khan saapui Suomeen myös 1986, jolloin Kampin Tennispalatsissa oteltiin Squashin Finnish Open -turnaus. Mestari ei ollut tuolloin hävinnyt viiteen vuoteen otteluakaan, mutta finaalin toisessa erässä nuori australialainen Rodney Martin onnistui ahdistamaan Khanin miltei nurkkaan.

Finnish Open -koosteen alussa esitellään myös squashin säännöt ja seurataan pronssiottelua, jossa pelasivat Hollannin Rick Zandvliet ja Australian Austin Adattaga.

Enemmän tähtiä ja enemmän rahaa

Jahangir Khanin voittoputki kesti lopulta viisi ja puoli vuotta. Putki katkesi vuoden 1986 lopulla, jolloin uusiseelantilainen Ross Norman voitti hänet World Open -kisoissa.

Niin Khan, Norman kuin Martinkin saapuivat kaikki vuoden 1987 Finnish Openiin ja veivät mitalisijoitukset nimiinsä. Saman vuoden kisoista televisioitiin myös naisten loppuottelu, jossa vastakkain pelasivat englannin Lisa Opie ja Martine le Moignan. Turnaus pelattiin Töölön Kisahallissa. Finnish Open toimi tuolloin ensimmäistä kertaa squashin World GP -sarjan osakilpailuna.

Toinenkin Khan huipulle ja kaksi Khania Suomeen

Vuoden 1988 Finnish Openin finaalissa pelasi peräti kaksi pakistanilaista Khania: Jansher ja Umar Hayat.

Jahangir Khania kuusi vuotta nuorempi Jansher nousi vuonna 1986 squash-maailman huipulle ja aloitti miesten välillä vuosikymmenen loppuun kestäneen kilpakauden. Jahangir ja Jansher kohtasivat kaikkiaan 37 kertaa. Otteluvoitot menivät niukasti Jansherin eduksi 19–18. Jansher Khan ei nimestään huolimatta ole suoraa sukua Jahangir Khanille.

Finnish Open 1988 pelattiin Espoossa Tapiolan urheiluhallissa. Taltioinnin alussa seurataan naisten loppuottelua, jossa vastakkain pelasivat Lucy Soutter (Englanti) ja Susan Devoy (Uusi-Seelanti).

Elävän arkiston 1980-luvun kössipaketin päättää maajoukkueiden EM-kisakooste vuodelta 1989. Välierissä seurataan Ruotsin ja Länsi-Saksan sekä Suomen ja Englannin miesten joukkueiden mittelöitä. Loppu- ja pronssiottelukoosteessa on välieräparien lisäksi mukana myös naisten joukkuefinaali, jossa kohtasivat Englanti ja Irlanti.

Suomen maajoukkueessa pelasi Sami Elopuro, joka on yksi Suomen menestyneimmistä squash-pelaajista. Hän oli vuosina 1992–93 squashin maailmanrankingin kuudes. Suomen joukkueen muina jäseninä pelasivat Pentti Pekkanen, Marko Pulli ja Hannu Jaskari.

Kommentit
  • Miksi vanhempi surmaa lapsensa?

    2003–2014 Suomessa surmattiin 74 lasta vanhemman toimesta.

    Vuosina 2003–2014 Suomessa tehtiin 74 lapsisurmaa, jossa tekijänä oli oma vanhempi. Silminnäkijän dokumentissa syvennytään tekojen taustoihin ja pohditaan, olisivatko kuolemat olleet estettävissä.

  • Radioteatterin Nummisuutareissa Leo Jokela on Esko ja totta vie tyhmä

    Kansalliskomediamme kuunnelmaversio vuodelta 1965.

    Aleksis Kivi julkaisi Nummisuutarit vuonna 1864 pienenä omakustanteena. Näytelmä voitti seuraavana vuonna Suomen senaatin rahoittaman kirjoituskilpailun. Komedian kantaesitys käynnistyi kymmenen vuotta myöhemmin Oulussa. Kansalliskomediamme satavuotisuutta muistettiin Yleisradion Radioteatterissa kuunnelmalla vuonna 1965. Nummisuutarit on pysyvästi kuunneltavissa Areenassa.

  • Punkrockin pioneeri Pelle Miljoona – koottuja live-esiintymisiä, musiikkivideoita ja haastatteluja

    Pelle Miljoona oli suomalaisen punkin ääni 70-luvun lopulla.

    Pelle Miljoona (oikealta nimeltään Petri Samuli Tiili) on niittänyt mainetta 1970-luvulta alkaneen muusikon uran lisäksi kirjailijana ja runoilijana. Miljoona on tunnettu useista kokoonpanoistaan, joissa hän on säveltänyt, sanoittanut, laulanut sekä soittanut rumpuja, kitaraa ja huuliharppua. Hän on koulutukseltaan peruskoulunopettaja.

  • Opri on inhimillisyyden ja sydämen lämmön ylistysnäytelmä

    Opri-kuunnelman ensilähetys oli vuonna 1954.

    Kirjailija Kyllikki Mäntylän vuonna 1953 ilmestynyt elämänmakuinen teos Opri sovitettiin kuunnelmaksi Radioteatteriin vuonna 1954. Koskettavan näytelmän on sanottu kohentaneen aikoinaan huomaamattomasti kunnalliskotien huonoa mainetta ja vähentäneen ennakkoluuloja niitä kohtaan.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Helei, suomalainen mytologia puri! Hiisivuoressa tavalliset ihmiset muuttuivat näkymättömiksi

    Hui Hai Hiiden kaikki jaksot ovat nyt Areenassa.

    Pienet, jännityksestä hikiset kädet puristivat Hiisivuoren keiju Bereniken kättä, kun lapsisankarit ratkoivat seikkailun arvoituksia. Berenike eli ohjelman käsikirjoittaja Anu Tuomi-Nikula tiesi, että sadun taika oli saavutettu, kun ohjelman muut tekijät muuttuivat lasten silmissä näkymättömiksi ja he näkivät vain Hiisivuoren maailman.

  • Pekka Töpöhännän kadonnut Radiolähetys ja särähtävät neekerikissat

    Pellonpään ja Väänäsen luenta jälleen kokonaisena Areenassa

    Matti Pellonpään ja Kari Väänäsen lastenkirjaluennat Radiomafialle ovat silkkaa kulttikamaa. Veikkoset elävöittivät Nalle Puhin ja Pekka Töpöhännän seikkailut omaan jäljittelemättömään tyyliinsä. Kuulijalle Töpöhännän Amerikan-seikkailun luennasta kuitenkin särähtää korvaan halventava neekerikissa-sana ja sen käyttö. Samaisesta luennasta myös katosi yksi jakso, joka kuullaan nyt ensimmäistä kertaa ensilähetyksensä jälkeen.

  • Kaipaus pukeutuu sanoiksi: Venny ja muut rakkaustarinat nyt Areenassa

    Lokakuu tuo Areenaan rakkautta ja luomisentuskaa.

    "Minä uskon, että toisilleen määrätyt ovat toistensa luona jo ennen kuin kohtaavat", lausui Juhani Aho (Ville Virtanen) rakastetulleen Venny Soldanille (Sara Paavolainen). Nyt Areenaan julkaistavissa ohjelmissa kerrotaan Juhani Ahon ja Venny Soldanin, Eino Leinon ja L. Onervan, Aino ja Oskar Kallaksen sekä muiden vahvojen, mutta eripuraisten pariskuntien tarinat.

  • Miksi vanhempi surmaa lapsensa?

    2003–2014 Suomessa surmattiin 74 lasta vanhemman toimesta.

    Vuosina 2003–2014 Suomessa tehtiin 74 lapsisurmaa, jossa tekijänä oli oma vanhempi. Silminnäkijän dokumentissa syvennytään tekojen taustoihin ja pohditaan, olisivatko kuolemat olleet estettävissä.

  • Radioteatterin Nummisuutareissa Leo Jokela on Esko ja totta vie tyhmä

    Kansalliskomediamme kuunnelmaversio vuodelta 1965.

    Aleksis Kivi julkaisi Nummisuutarit vuonna 1864 pienenä omakustanteena. Näytelmä voitti seuraavana vuonna Suomen senaatin rahoittaman kirjoituskilpailun. Komedian kantaesitys käynnistyi kymmenen vuotta myöhemmin Oulussa. Kansalliskomediamme satavuotisuutta muistettiin Yleisradion Radioteatterissa kuunnelmalla vuonna 1965. Nummisuutarit on pysyvästi kuunneltavissa Areenassa.

  • Punkrockin pioneeri Pelle Miljoona – koottuja live-esiintymisiä, musiikkivideoita ja haastatteluja

    Pelle Miljoona oli suomalaisen punkin ääni 70-luvun lopulla.

    Pelle Miljoona (oikealta nimeltään Petri Samuli Tiili) on niittänyt mainetta 1970-luvulta alkaneen muusikon uran lisäksi kirjailijana ja runoilijana. Miljoona on tunnettu useista kokoonpanoistaan, joissa hän on säveltänyt, sanoittanut, laulanut sekä soittanut rumpuja, kitaraa ja huuliharppua. Hän on koulutukseltaan peruskoulunopettaja.

  • Opri on inhimillisyyden ja sydämen lämmön ylistysnäytelmä

    Opri-kuunnelman ensilähetys oli vuonna 1954.

    Kirjailija Kyllikki Mäntylän vuonna 1953 ilmestynyt elämänmakuinen teos Opri sovitettiin kuunnelmaksi Radioteatteriin vuonna 1954. Koskettavan näytelmän on sanottu kohentaneen aikoinaan huomaamattomasti kunnalliskotien huonoa mainetta ja vähentäneen ennakkoluuloja niitä kohtaan.

  • Hilja Meskus ei antanut elinikäisen nivelreuman haitata elämäniloaan

    Lämmin henkilötarina osoittaa positiivisuuden voiman.

    Vuonna 1981 valmistuneessa positiivisuudellaan ajatuksia herättävässä henkilötarinassa tapaamme rouva Hilja Meskuksen, pitkän päivätyön tehneen lumijokelaisen emännän. Invalidisoivasta sairaudesta huolimatta hänen elämänsä suurperheen yksinhuoltajana on ollut täynnä työtä ja iloa, ja hän kertoo olevansa monesta asiasta kiitollinen.

  • Uspenskin katedraali pääkirkkona, työpaikkana ja toisena kotina

    Mikael Perovuo kertoo katedraalista ja elämästään 1978.

    Helsingin ortodoksinen seurakunta perustettiin vuonna 1827. Seurakunnan pääkirkko on Uspenskin katedraali, joka rakennettiin Katajanokalle vuonna 1868. Mikael Perovuo työskenteli isänsä jälkeen katedraalin päävahtimestarina ja alttaripalvelijana. Asta Heickellin raportissa vuodelta 1978 Perovuo tarinoi sukunsa elämästä Suomessa, kertoi ortodoksisesta kirkosta ja muisteli työtään katedraalissa.

  • Metsä vastaa sille, joka osaa kuunnella

    Minkä opetuksen voisit metsästä poimia?

    Suomessa ei kovin montaa matkaa voi tehdä ohittamatta metsää tai kulkematta sen läpi. Se tulee kaupunkilaisenkin arkeen vähintään pieninä metsäisinä alueina tai junasta vilisevänä maisemana. Euroopan metsäisin maa kätkee sisäänsä kansan, jolla on pakostakin suhde metsään. Ja vaivihkaa metsä myös hoitaa meitä.

  • Metsä teollisuuden ja suojelutoimien pyörteissä

    Katsaus Suomen metsien tilaan ja metsäteollisuuteen 1994.

    Kotimaan katsauksen neliosaisessa sarjassa vuodelta 1994 käsiteltiin Suomen metsiä ja metsäteollisuutta. Aihetta katsottiin myös kriittisin silmin ja kysyttiin onko päätöksiä tehty lyhytnäköisesti.