Hyppää pääsisältöön

Subutexin matka Euroopasta Perämeren rannalle

Kivunlievitykseen ja heroiiniriippuvaisten hoitoon tarkoitettu lääkeaine buprenorfiini levisi Suomeen 1990-luvulla kulovalkean tavoin uudeksi suosikkihuumeeksi. Lääkeaine tunnettiin paremmin sen kauppanimikkeellä Subutex.

Subutexin leviäminen kaikkialle Suomeen sai tuulta alleen, kun Perämeren rannalla sijaitsevan Raahen huumausainepiirit löysivät kuin sattumankaupalla Subutexin. Raahessa Subutexista kehittyi koko 1990-luvun ajan painajainen, jota ennen ei oltu koettu. Moni raahelaisnuori piikitti itseensä Subutexia, johon he jäivät nopeasti myös koukkuun. Traagiseksi tilanteen teki myös se, että monellakaan nuorella ei ollut niin sanottua huumausaine- tai muutakaan päihdetaustaa.

Raahelaisnuoret Subutexin vallassa

Vuosikymmenen loppuun mennessä 17 0000 asukkaan Raahessa arvioitiin olevan Subutexin väärinkäyttäjiä noin 150, joista seitsemisenkymmentä oli hakenut lääkäriltä apua ongelmaansa. Iältään he olivat 17 - 18-vuotiaita. Mutta avunsaannin ulkopuolelle jäi monia nuoria, joista osa oli alaikäisiä. A-klinikan lääkärin mukaan nuorimmat eivät uskaltaneet apua hakea peläten lastensuojelutoimenpiteitä.

Konkreettisimmillaan aineen käyttö näkyi neulojen myynnissä apteekeissa. Luku lähenteli seitsemän kertaa suuremman Oulun lukuja. Joissakin apteekeissa neulojen myyntiä jouduttiin rajoittamaan. Neulojen myyntimäärät olivat vain osatotuus Raahen Subutex-ongelmasta. Yhdellä neulalla kun oli useampia käyttäjiä, seurauksena oli parantumattomien maksasairauksien C-hepatiittien jyrkkä kasvu. Lääkäri toteaakin lohduttoman tosiasian, että yli 90 prosenttia raahelaiskäyttäjistä sairastui C-hepatiittiin.

Pienelle kaupungille pelkästään C-hepatiitti merkitsi kalliiden terveydenhoitokulujen muodossa tikittävää aikapommia. Lisäksi aineen pitkäaikainen käyttö lisäsi vakavia, kuolemaankin johtavia terveysongelmia. Esimerkiksi tablettien sideaine aiheutti verisuonten kalkkeutumisia ja sitä kautta halvaantumisia.

Lääkeaineesta muotihuumeeksi

Subutex saapui Raaheen, kun mestaruustason voimailija haki nivelkipuihinsa apua Benemix-klinikalta Helsingistä. Benemix oli lääkäri Pentti Karvosen perustama klinikka, jossa annettiin huumeriippuvaisille korvaushoitoa. Klinikalla voimailijan kipuihin määrättiin buprenorfiinia. Pian tieto buprenorfiinin vaikutuksista ja käyttötarkoituksesta levisi raahelaisille huumediilereille, jotka suuntasivat kulkunsa Helsinkiin hakemaan hoitoa väittämälleen heroiiniriippuvuudelle. Lääkäri lähetti tutkimatta tai testaamatta potilaansa Pariisiin tutun lääkärin vastaanotolle hakemaan Subutexia ja aina maksimimäärän.

Osa Pariisista tuoduista tableteista päätyi katukauppaan, osa jäi Benemix-klinikalle jälleenmyytäväksi. Diilereitä suojasivat lailliset reseptit ja lääkärintodistukset. Benemix-klinikka myös lähetti reseptejään Raaheen. Näin siitäkin huolimatta, että Raahessa ei tiedetty väitetystä heroiiniongelmasta. Ainakaan poliisi ei ollut kirjannut yhtään heroiinijuttua eikä pitkään poliisissa työskennellyt rikosylikonstaapeli ollut edes nähnyt Raahessa heroiinia.

Benemix-klinikan buprenorfiini-bisnes kiihtyi siinä määrin, että viranomaiset kiinnostuivat, ja Karvosen lääkärintoimet ja liiketoimet tutkittiin. Lopulta Karvonen sai oikeusistuimissa vankeustuomion, jota oli edeltänyt reseptinkirjoitusoikeuden ja lääkärinoikeuksien menetys. Karvosen toiminta korvaushoidon puolestapuhujana ja myös alan toimijana oli kuitenkin saanut taakseen tukijoita, jotka koostuivat muun muassa tunnetuista helsinkiläisistä poliitikoista ja lääketieteen asiantuntijoista. Monikaan heistä ei ollut halukas kommentoimaan Karvosen tapausta MOT-ohjelmssa.

Subutexin vaarallisuus valkeni pikkuhiljaa myös terveyshuollon ammattilaisille. Moni Subutexin väärinkäyttäjä kun oli oppinut käyttämään lääkeainetta yhdessä jonkun muun aineen vaikkapa uniongelmiin tarkoitetun Dormikumin kanssa. Tuloksena oli heroiiniakin vahvempikin huume, johon pelkästään Ranskassa 90-luvun lopun jälkeen oli kuollut toistasataa käyttäjää.

Ensin Raahe sitten muu Suomi

Oulun yliopistollisen keskussairaalan psykiatrin mukaan 2000-luvun taitteessa Raahen Subutex-tilanne oli rauhoittumassa, mutta ongelma oli leviämässä Oulun ohella muualle Suomeen. Subutex oli syrjäyttämässä heroiinin ja amfetamiinin ainakin Tampereella ja Helsingissä. Mutta pääkaupungissa käsitykset Subutexin vaarallisuudesta olivat toisenlaisia. Esimerkiksi peruspalveluministeri Osmo Soininvaara ei pitänyt Subutexia huumausaineisiin verrattavissa olevana aineena.

"Se on siinä mielessä turvallinen, että voi käydä töissä ja opiskella ja ajaa autoa. Ikään kuin olisi ottanut voimakasta särkylääkettä", vakuutteli peruspalveluministeri Osmo Soininvaara. Ministeri piti myös väitteitä Subutexin riippuvuutta aiheuttavista ominaisuuksista huumediilereiden levittäminä perättöminä väitteinä.

Mutta ketä on syyttäminen, että Raahe joutui liki vuosikymmeneksi Subutex-kurimukseen? Professori Mikko Salaspuro, korvaushoidon ja Benemix-klinikan lääkärin Pentti Karvosen puolestapuhuja vierittää syyn yksinomaan raahelaisille huumediilereille.

Teksti: Sirpa Jegorow

  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Tauno Hannikainen on Taiteilijakukkulan ainoa klassinen kapellimestari – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 26. helmikuuta.

    Helmikuun 26. päivänä syntynyt kapellimestareiden reissumieheksi kutsuttu Tauno Hannikainen (1896–1968) ehti johtaa orkestereita yli 60 maassa. Jyväskyläläiseen Hannikaisen musiikkiperheeseen syntynyt Tauno oli alkujaan sellisti ja pianisti. Amerikan-vuosinaan hän otti Yhdysvaltain kansalaisuuden, mutta viimeiset vuotensa hän toimi Helsingissä.

  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Nuoriso heräsi vaatimaan muutoksia maailmanmenoon

    Lasse Lehtinen kirjoittaa 1960-luvusta.

    Suomessa 1960-luvun nuoriso eli murrosaikaa. Nuoria oli aiempaa enemmän ja he olivat yhteiskunnallisesti tiedostavia ja koulutetumpia kuin ennen. Nuorisokulttuuri oli saapunut Suomeen. Kirjailija Lasse Lehtinen kirjoittaa kolumnissaan muun muassa sukupolvesta, joka halusi muuttaa maata ja maailmaa sekä vaikuttaa asenteisiin.

  • Kunnes kuolema heidät erottaa – Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa

    Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa.

    Kotikadun kausi 13 alkaa surullisissa tunnelmissa. Mäkimaiden perheessä läsnä on kuolema, hiipuva rakkaus ja rahaongelmat. Luotoloilla noustaan jaloilleen, iloitaan elämän ihmeistä ja rakennetaan tulevaisuutta. Kauden 13 lisäksi Areenassa on katsottavissa myös kaudet 1, 2 ja 12.

  • Tehtaan varjossa – työläisnuorukaisen pyrkimys henkiseen kasvuun

    Toivo Pekkasen läpimurtoteos neliosaisena sarjana.

    Tehtaan varjossa on työläiskirjailijana tunnetun Toivo Pekkasen osin omaelämäkerrallisia aineksia sisältävään läpimurtoteokseen perustuva neliosainen tv-elokuva. Sisällissodan jälkeiseen aikaan sijoittuva romaani ilmestyi 1932.

  • Kapea vyötärö ja muhkea kellohelma – ompele itsellesi 1950-luvun mekko!

    Anna-Liisa Tiluksen mekon kaavat tässä artikkelissa.

    Maaseudulta maailmalle -ohjelman ensimmäisessä osassa Anna-Liisa Tiluksen yllä on pehmeästä villakankaasta tehty mekko. Tästä artikkelista löydät kaavat ja ohjeet 1950-luvun mukaisen mekon tekemiseen! Maaseudulta maailmalle -sarja Areenassa Anna-Liisa Tiluksen yllä nähtävä mekko on aito 1950-luvun vaate, joka löytyi Ylen puvustosta. Sen materiaalina on käytetty pehmeää villakangasta.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Varttituntini kommunistina

    Lasse Lehtinen kirjoittaa Kekkosen ajan alkuvuosista.

    Kirjailija Lasse Lehtisen lapsuus- ja nuoruusvuosien suuria merkkipaaluja ovat olleet yleislakko ja Urho Kekkosen valinta tasavallan presidentiksi vuonna 1956. Lehtisen ensimmäinen poliittinen herääminen tapahtui juuri yleislakon aikaan, mutta myös Urho Kekkosen valinta presidentiksi osaltaan ravisteli nuorukaisen yhteiskunnallisia vaistoja esiin.