Hyppää pääsisältöön

Itsenäisyyden tavoitteleminen johti Tšetšenian sodan kauheuksiin

Niin monien muiden tasavaltojen tavoin, myös Tšetšenia näki tilaisuuden itsenäisyyteen Neuvostoliiton hajotessa vuonna 1991. Moni muu itsenäistyikin, mutta Kaukasuksella Mustanmeren rannalla sijaitseva Tšetšenia oli Venäjän federaatiolle liian arvokas menetettäväksi. Lähti liikkeelle tapahtumasarja, jonka seurauksena syttyi Tšetšenian ensimmäinen sota vuonna 1994.

Tietolaatikko

Tuhkaa, öljyä ja videonauhaa -klipistä on jouduttu poistamaan lyhyitä pätkiä käyttöoikeuksien vuoksi.

Venäjä kielsi alkuun olevansa sodassa. Paikalla Tšetšeniassa eivät taistelletkaan federaation armeijan sotilaat vaan erilaiset erikoisjoukot, jotka toimivat turvallisuuspalvelun alaisuudessa.

Loppuvuodesta 1994 sotatila oli kuitenkin ilmeinen. Joulukuussa presidentti Boris Jeltsin antoi määräyksen joukkojensa tunkeutua Tšetšenian pääkaupunkiin Groznyiin.

Helsingin kokoinen Groznyi tuhoutui taisteluissa täysin. Ykkösjutun reportaasissa Groznyin hävitys vuodelta 1995 nähdään tuhon jäljet. Tuhannet kuolivat ja jäljelle jääneillä oli pulaa aivan kaikesta.

Yksinäinen susi

Ajankohtaisen kakkosen erikoisohjelmassa vuodelta 1997 haastatellaan yksinäisenä sutena tunnettua sissijohtaja Salman Radujevia. Radujevin vakaumus on vankkumaton ja tavoite selkeä: Tšetšenian itsenäisyys. Hän ei suostu uskomaan, että Venäjä olisi onnistunut tappamaan Tšetšenian presidentin Dadujevin, mutta on valmis kostamaan jo sen yrittämisestä.

"Vähintään kolmen venäläisen kaupungin täytyy palaa poroksi. Kostoksi presidenttimme puolesta. Sota ei ole loppunut. Sota loppuu, kun Venäjä tunnustaa Tšetšenian itsenäisyyden", Radujev kertoo.

Ohjelmassa seurataan, miten tuhotussa maassa ja varsinkin sen täysin raunioitetussa pääkaupungissa Groznyissa ihmisten on mahdollista elää.

Lääkkeitä ei ole, sairaala toimii rauniotalossa. Koko tasavallassa on vain yksi palovammayksikkö. Tuhon jäljet niin ihmisissä kuin rakennuksissakin ovat hirveät. Yhden lapsipotilaan äiti kertoo myyneensä kaiken, jotta saisi lapselleen edes vähän lääkkeitä. Punainen risti jätti Tšetšenian liian vaarallisena paikkana.

Orpolapsista huolehtiva Hadižat Gatajeva on ottanut luoksensa 26 lasta. He olivat katulapsia, jotka haistelivat liimaa, varastelivat ja kerjäsivät. Elämä on Gatajeva luonakin vain selviytymistä. Kaikki 27 ihmistä elää vain satunnaisilla toimittajilta saamillaan avustuksilla.

Kamalinta Gatajevan mielestä lapsille on ollut kuitenkin sodan arjen kokeminen.

"He tuntevat kaikki aseet, räjähteet ja ja miinat. He tietävät sodasta kaiken. Tekee ihan kipeää ajatella, että he ovat oppineet sodan käytännöistä kaiken. Heitä ei tarvitse enää edes armeijaan laittaa", Gatajeva murehtii.

Myöhemmin Gatajeva tuli tunnetuksi Groznyin enkelinä ja hän sai vuonna 2012 turvapaikan Suomesta yhdessä miehensä kanssa.

Öljyrikas Tšetšenia

Öljyä Tšetšeniassa riittää, mutta infrastruktuurin puuttuessa ovat tavalliset ihmiset alkaneet valmistaa siitä bensaa. Tämä omavaraisuus oli tärkeä sodassa, sillä se takasi riippumattomuuden muista. Toisaalta juuri öljy ja Tšetšenian kautta kulkevat putket olivat osasyitä koko sotaan.

Sota loppui vuonna 1997, kun Groznyi oli jälleen tšetšeenien hallinnassa. Rauhansopimuksessa neuvoteltiin venäläisten vetäytymisestä ja itsenäisyysneuvottelujen aloittamisesta viiden vuoden sisällä. Itsenäisyyttä ei tullut vaan Venäjän uusi johtaja Vladimir Putin lähetti takaisin Tšetšenia vuonna 1999.

Vuonna 2006 Maailmannäyttämöllä-ohjelmassa tutkija Hanna Smith ja kirjeenvaihtaja Olga Andrianova keskustelivat siinä vaiheessa jo seitsemättä vuotta jatkuvasta Tšetšenian toisesta sodasta. He löysivät siinä paljon samaa Yhdysvaltojen sodasta Irakissa, vaikkakin Andrianova muistutti, että taistelut käytiin oman maan rajojen sisäpuolella.

Teksti: Juhana Säilynoja

  • Suomalaisissa tapahtumissa marjastetaan kilpaa, neulotaan hevisti ja maistellaan valkosipulia

    Elävän arkiston kooste omaleimaisista tapahtumista.

    Kun tutkii tarkemmin kotimaamme tapahtumatarjontaa, saattaa helposti leuka loksahtaa kohti Kiinaa. Valikoimastamme löytyy maailmanlaajuiseen suosioon kohonnutta eukonkantoa ja saappaanheittoa, mutta myös vittuilua ja valehtelua. Elävä arkisto koosti yhteen muutamia kilpailuja ja tapahtumia, joita leimaavat omaperäisyys ja hyväntuulinen hulluttelu.

  • Crazy-jännärit Kurvin & Kurvin toilailuista olivat kielellistä ilotulitusta - Pentti Siimes hurmasi pojan roolissa

    Jännärikuunnelmat vievät hilpeille 1960- ja 1970-luvuille

    Olavi Neva käsikirjoitti 1960-1970-luvuilla Yleisradiolle seitsemän jännityshupailua, joiden kielellinen ilotulitus riemastuttaa nykykuulijaakin. Kuunnelmasarjojen keskiössä on isän ja pojan pyörittämä etsivätoimisto Kurvi & Kurvi. Kurvien seikkailuissa on dekkarijuonen sekä kaikenkattavan hupsuttelun ohella myös annos romantiikkaa sekä vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Pääosassa poika-Kurvin roolissa taiteilee useimmissa sarjoissa näyttelijä Pentti Siimes.

  • Laulukokeet-draama vuodelta 1975 on säilyttänyt ajankohtaisuutensa

    Pieni elokuva ennakkoluuloista ja niiden voitttamisesta.

    Kukapa, ainakaan vanhan kansakoulun käynyt, ei olisi hermoillut koulun laulukokeita. Koko luokan edessä, opettajan ankaran valvovan katseen alla pitää laulaa yksin joku omavalintainen laulu. Pelottavaa, varsinkin jos ei ole mikään satakieli. Pelottava on laulukoe myös Raili Ruston ohjaaman elokuvan Laulukokeet vuodelta 1975 päähenkilölle, vaikka eri syystä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto