Hyppää pääsisältöön

Joni Skiftesvik – vanhuus ja meri

Oululaiskirjailijaa on kuvailtu muun muassa novellin mestariksi ja pienen pohjoisen ihmisen todellisuutta luovaksi realistiksi, mutta hän itse sanoo olevansa meren kuvaaja.

Joni Skiftesvik (s.1948) toimi ennen vapaaksi kirjailijaksi ryhtymistä lehtimiehenä. Esikoisteos novellikokoelma Puhalluskukkapoika ja taivaankorjaaja ilmestyi vuonna 1983, mistä kirjailijalle myönnettiin J.H. Erkon palkinto. Skiftesvikin tuotanto on monipuolista, ja hän palaa tarinoissaan usein synnyinseudulleen, meren läheisyyteen.

”Nuo ihmiset ja tuo seutu ovat minulle hyvin tärkeitä. Ne putkahtelevat esille teksteissäni harkitusti ja harkitsematta niin että usein itsekin yllätyn: taasko minä kävelen lapsuuteni rannoilla.”

Joni Skiftesvik syntyi Haukiputaalla. Isä oli norjalainen merikapteeni. Perhe muutti pian syntymän jälkeen Norjaan, mutta isän lähdettyä merille palasivat äiti ja lapsi kahdestaan Suomeen. Skiftesvikin tuotannossa käsitelläänkin isän ja pojan suhdetta, ja henkilöiden riehakkuuden taakse piiloutuu usein orpouden tunne. Skiftesvik kertoo kirjallisesta tuotannostaan ja käy läpi elämäänsä Studio Generalia -sarjassa vuonna 1990.

Martinniemi oli Skiftesvikin lapsuudessa ja nuoruudessa satamatyöntekijöiden ja merimiesten täyttämä vilkas satamakylä. Skiftesvik meni jo hyvin nuorena sahatyöntekijöille apupojaksi, mitä kirjailija kuvailee vaaralliseksi työksi. Monet tarinat kumpuavatkin tältä ajalta, jota ”mielenkiintoisempaa ei voisi lapsi itselleen toivoa.”

Lehtimieselämää Skiftesvik vietti kaksikymmentä vuotta. Kirjailija itse kertoo tänä aikana oppineensa arvioimaan kriittisesti tekstejä ja tiivistämisen taidon. Skiftesvik on maininnut yhdeksi esikuvakseen toisen tunnetun lehtimiehestä kirjailijaksi siirtyneen Ernest Hemingwayn.

”Tarinan on soljuttava loogisesti, liikaa ei pidä selittää. Lukijan ymmärrykseen pitää voida luottaa.”

Joni Skiftesvikin tuotantoon kuuluu kirjoja, novelleja, elokuva- ja tv-käsikirjoituksia, kuunnelmia ja dramatisointeja. Ehkä tunnetuin teos on Matti Ijäksen ohjaama Katsastus-elokuva, joka perustuu Skiftesvikin novelleihin. Perinteistä onnellista loppua ”Happy ending” ei teoksiin yleensä synny.

”Vaikka heitä alistetaan ja pilkataan niin he yleensä selviävät tilanteesta ja kääntävät tilanteen voitoksi, pääsevät elämässä eteenpäin kohtaamansa kriisin jälkeen”, kirjailija kuvailee luomiaan henkilöitä vuonna 1986 tehdyssä haastattelussa.

Kirjamaa-ohjelman toimitus kävi tapaamassa vuonna 2007 Skiftesvikiä Oulussa ja tutustumassa hänelle tärkeisiin paikkoihin. Ohjelmassa kuullaan myös mille aikakaudelle kirjailija toivoisi syntyneen.

Teksti: Antti Majala

Lähde: Kirjailijat Oulussa: Joni Skiftesvik

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto