Hyppää pääsisältöön

Katin 468 kilometriä lumista tietä synnytykseen

Utsjoella asuva Kati Eriksen joutuu matkaamaan yli 400 kilometriä kotikylästään Rovaniemelle synnyttämään. Matka taittuu postiautolla ja bussilla. Samalla reitillä on moni nainen joutunut synnyttämään tien päällä.

Saamelaisen Kati Eriksenin kolmannen lapsen laskettuun aikaan on enää viikko jäljellä. Hänellä alkaa siis olla aika lähteä Rovaniemen sairaalaan, joka sijaitsee yli 400 kilometrin päässä hänen kotikylältään Utsjoelta.

Lähempääkin löytyisi synnytyssairaala, nimittäin Norjan Kirkkoniemestä 200 kilometrin päästä. Eriksen huomauttaa, että jos jokin menisi vikaan Kirkkoniemessä, pitäisi lentää Tromssaan. Tärkeintä on pysyä maan kamaralla: toisin kuin helikopterissa, ambulanssissa on tilaa synnyttää, jos ovet avataan. Silloin on kuitenkin tärkeää huolehtia, että vauva pysyy lämpimänä.

Utsjoen ja Rovaniemen välillä on sekä hengähdystaukoja että pahamaineisia synnytyspaikkoja – kuten Kaamasen mutka ja Vikajärvi – jotka Eriksen haluaa ohittaa kunnialla.

Inarissa Eriksen jää ystävänsä luokse lepäämään ja käy Ivalossa terveyskeskuksessa. Seuraavana päivänä matka jatkuu kohti Rovaniemeä supistuksien yhä voimistuessa.

Eriksenin tarina ei ole ainutlaatuinen. Lapissa pitkät ja epävarmat synnytysmatkat ovat arkipäivää naisille. Ajan kanssa pelaaminen on vaikeaa: Toisaalta pitää lähteä ajoissa matkaan, jotta todennäköisyys kesken matkan tapahtuvaan synnytykseen pienenisi. Toisaalta liian ajoissa matkaan lähteminen tarkoittaa tuhlattua rahaa, sillä Kela ei korvaa yöpymisiä ja odotteluita sairaalan lähettyvillä, ellei äidillä ole joka päivä hoitotoimenpiteitä.

A-Zoomin studio-osiossa juontajan kanssa aiheesta keskustelemassa on saamelaiskäräjien varapuheenjohtaja Irja Seurujärvi-Kari. Hänen mukaansa Kelan pitäisi ajatella enemmän äitien parasta eikä vain sitä, mikä on kustannustehokkainta.

Teksti: Sonja Fogelholm

  • Pekan perillinen -radioseikkailussa Lipponen pelastaa tyttärensä ja rakkaansa

    Lipponen ja Korkki selvittävät Pekan tyttären sieppausta.

    Prinssieversti, ylipiäjohtaja Pekka Lipponen hoitaa kaikessa rauhassa öljyahväärejään San Diegossa, kun hotellihuoneeseen lähetetään uhkaileva papukaija ja puhelimessa lausutaan Hirtettyjen balladia. Yöjuna vie Lipposen ja palvelijansa Pavel Pohjosen Meksikoon, jossa he sotkeutuvat ensitöikseen markiisittaren tyttären sieppaukseen. Mutta kuka onkaan tämä suomalaissukuinen öljykenttien omistajatar?

  • Noita Nokinenä toi särmää juhlapyhien pumpulinpehmeään idylliin

    Noita Nokinenä ihastutti radiossa

    Näyttelijä Marja Korhosen esittämä Noita Nokinenä oli käsikirjoittaja Toini Vuoriston luoma rakastettu hahmo Ylen lastenkuunnelmissa. Noita Nokinenän seikkailuja kuultiin radiossa ensimmäisen kerran jo vuonna 1963 osana Pikkuväen satujoulu -ohjelmaa. Omana ohjelmanaan Noita Nokinenä viihdytti kuuntelijoita vuosien 1970–1985 pääsiäisinä, juhannuksina sekä jouluisin.

  • ”Joutui hyppäämään avantoon, että kamerat käy ja kukaan ei neuvonut" – Outi Popp teki tv-debyyttinsä Tuubissa

    Toimittaja–kirjailija muistelee aikaansa Tuubi-sarjassa.

    Outi Popp liittyi Tuubi-musiikkisarjan toimittajakaartiin vuonna 1983. Hectorin ja Freemanin lisäksi juontotehtävissä nähtiin myös Tapio Liinoja. Popp muisteli vaiheitaan musiikkisarjassa Elävälle arkistolle vuoden 2017 syksyllä. Vuonna 1979 käynnistyneessä musiikkisarjassa nähtiin sen alkuvuosien tapaan edelleen varsin rockpainotteista musiikkivideotarjontaa.

  • Isien sota -sarja nosti esiin sotilaiden lasten selviytymistarinat

    Palkittu dokumenttisarja vuodelta 2011

    Millaista oli elää perheessä, jonka isän sota oli suistanut raiteiltaan? Tai miten hyväksyä se, ettei sodan takia tiennyt isästään mitään? Miksi sota pääsi arpeuttamaan jopa useaa sukupolvea? Maija Kaipaisen vuonna 2011 ohjaama, palkittu dokumenttisarja kertoi kuusi hätkähdyttävää tarinaa sotilaiden lasten näkökulmasta.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto