Hyppää pääsisältöön

Katin 468 kilometriä lumista tietä synnytykseen

Utsjoella asuva Kati Eriksen joutuu matkaamaan yli 400 kilometriä kotikylästään Rovaniemelle synnyttämään. Matka taittuu postiautolla ja bussilla. Samalla reitillä on moni nainen joutunut synnyttämään tien päällä.

Saamelaisen Kati Eriksenin kolmannen lapsen laskettuun aikaan on enää viikko jäljellä. Hänellä alkaa siis olla aika lähteä Rovaniemen sairaalaan, joka sijaitsee yli 400 kilometrin päässä hänen kotikylältään Utsjoelta.

Lähempääkin löytyisi synnytyssairaala, nimittäin Norjan Kirkkoniemestä 200 kilometrin päästä. Eriksen huomauttaa, että jos jokin menisi vikaan Kirkkoniemessä, pitäisi lentää Tromssaan. Tärkeintä on pysyä maan kamaralla: toisin kuin helikopterissa, ambulanssissa on tilaa synnyttää, jos ovet avataan. Silloin on kuitenkin tärkeää huolehtia, että vauva pysyy lämpimänä.

Utsjoen ja Rovaniemen välillä on sekä hengähdystaukoja että pahamaineisia synnytyspaikkoja – kuten Kaamasen mutka ja Vikajärvi – jotka Eriksen haluaa ohittaa kunnialla.

Inarissa Eriksen jää ystävänsä luokse lepäämään ja käy Ivalossa terveyskeskuksessa. Seuraavana päivänä matka jatkuu kohti Rovaniemeä supistuksien yhä voimistuessa.

Eriksenin tarina ei ole ainutlaatuinen. Lapissa pitkät ja epävarmat synnytysmatkat ovat arkipäivää naisille. Ajan kanssa pelaaminen on vaikeaa: Toisaalta pitää lähteä ajoissa matkaan, jotta todennäköisyys kesken matkan tapahtuvaan synnytykseen pienenisi. Toisaalta liian ajoissa matkaan lähteminen tarkoittaa tuhlattua rahaa, sillä Kela ei korvaa yöpymisiä ja odotteluita sairaalan lähettyvillä, ellei äidillä ole joka päivä hoitotoimenpiteitä.

A-Zoomin studio-osiossa juontajan kanssa aiheesta keskustelemassa on saamelaiskäräjien varapuheenjohtaja Irja Seurujärvi-Kari. Hänen mukaansa Kelan pitäisi ajatella enemmän äitien parasta eikä vain sitä, mikä on kustannustehokkainta.

Teksti: Sonja Fogelholm

Kommentit
  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

  • Vodkaa, komisario Palmu! Pala YYA-Suomea tallentui filmille parodian keinoin

    Neljäs Palmu-elokuva valmistui vuonna 1969

    Matti Kassila ohjasi vuonna 1969 neljännen Palmu-elokuvansa, joka tiukimman koulukunnan mielestä ei ole Palmu-elokuva ollenkaan. Mika Waltarihan ei osallistunut enää tämän elokuvan tekoon. Tuloksena olikin siis jotakin ihan muuta: pistämättömän hauska ajankuva Suomesta, josta idänsuhteiden herkistämien valtiovallan ja tv:n parista löytyi runsaasti herkullista parodioitavaa.

  • Tellervo Koivisto puhuu naisten ja kiusattujen puolesta – pitkästä liitosta elävät rakkaus ja huumori

    Nasevaa pakinointia ja herkkää tarinointia ohjelmissa.

    Tellervo Koivisto sanailee suoraan kameralle verotuksesta ja tasa-arvosta, kommentoi viistosti puolisonsa edesottamuksia dokumentissa ja avaa ajatuksiaan sekä rakkaita ja raskaita elämänvaiheita haastatteluissa. Yhteinen elämä Mauno Koiviston kanssa antoi kummallekin mahdollisuuden vaikuttaa yhteiskuntaan omalla tavallaan. Tosin puoliso kutsui vahvasti argumentoivaa vaimoaan myös "anti-muusaksi". Rakkaus, huumori ja kohdatut vastoinkäymiset liimasivat parin yhteen.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto