Hyppää pääsisältöön

Toimeentulotuki pois nuorilta?

Sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo ehdotti keväällä 2013, ettei toimeentulotukea pitäisi maksaa lapsettomille alle 25-vuotiaille kuin poikkeustapauksissa ja tilapäisesti. A-talkissa keskustellaan siitä, auttaako nuoria keppi vai porkkana – toimeentulotuen poistaminen vai työpaikan tarjoaminen yhteiskunnan tuella.

Vuonna 2013 toimeentulotuella eli pysyvästi yhä useampi alle 25-vuotias. He saavat yhteiskunnalta niin sanotusti vastikkeetonta rahaa. Mitä pidempään nuori on poissa työmarkkinoilta, sen vaikeampaa on päästä töihin.

Heikki Hiilamon Kuntalehdessä julkaiseman kirjoituksen mukaan toimeentulotukeen käytettävät rahat tulisi kanavoida työmarkkinatukena työnantajille, jotta nämä palkkaisivat nuoria töihin. Työnantajia voisivat olla myös kunnat ja ns. kolmannen sektorin yhteisöt (vapaaehtoistyö, yhdistykset jne). Tätä ilmoitti kannattavansa keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä.

Kansanedustaja Tarja Filatovin (sd.) mukaan muutos ei saisi yrityksiä palkkaamaan nuoria töihin, hänen mukaansa Suomessa ollaan kateellisia köyhille: vaikean työllisyystilanteen aikana heiltä halutaan viedä loputkin tulot pois.

A-talkissa asiasta keskustelevat Hiilamon ja Filatovin lisäksi kansanedustaja Annika Saarikko (kesk.) sekä toimeentulotukea saava Juhani Rinnehovi. Keskustelun vetää toimittaja Jan Andersson.

Ohjelmassa Hiilamo perustelee ehdotustaan sillä, että toimeentulotuki on alun perin tarkoitettu tilapäiseksi avuksi, kun muut tulot eivät riitä takaamaan ihmisarvoista elämää. Se on kuitenkin muuttunut monen kohdalla pysyväksi.

Toimeentulotukijärjestelmä on Hiilamon mukaan äärimmäisen holhoava ja oma-aloitteisuutta kahlitseva. Mahdollisimman moni nuori pitäisi siirtää sen sijasta työmarkkinatuen piiriin.

Juhani Rinnehovi muistuttaa siitä, että monet toimeentulotuelle tipahtaneet ovat pahasti syrjäytyneitä ja heidän pakottamisensa työelämään ei onnistu kovin helposti. "Ehkä poliitikot luulee, että ihmiset ovat huvikseen toimeentulotuella", hän huomauttaa sarkastisesti.

Ohjelmassa nähdään insertti nuorten työpajatoiminnasta. Rinnehovin mukaan työpajat ja kurssit kehittävät taitoja, mutta nekään eivät auta, mikäli jatkossa tulee seinä vastaan. "Töihin ei pääse edes ilmaiseksi", hän kertoo.

Myös yrittäjä Ursula Ikosen haastatteluinsertti osoittaa, ettei sosiaalitukien vastikkeellisuutta olisi aivan vaivatonta toteuttaa. Työnantaja ei usko työhön "pakotetun" nuoren motivaatioon: "Valitettavan usein se materiaali on sellaista, millä ei ole työhalut korkeimmillaan." Ikosen mielestä palkkatukea parempi vaihtoehto nuorten työllistämiseksi olisikin pitempi koeaika.

Hieman ohjelman puolivälin jälkeen nähdään kuvaava esimerkki siitä, miten kauaksi hyvääkin tarkoittavien keskustelijoiden kielenkäyttö saattaa eksyä heidän puheidensa kohteista. Kun tutkija ja kansanedustajat pohtivat "osallistamista kansalaisyhteiskunnan ja kolmannen sektorin puitteissa" ja "kuntien hankintaosaamisen osaamisvajetta", on juontajan pyydettävä edes Rinnehovia "puhumaan vähän suomea".

Teksi: A-talk & Jukka Lindfors

Kommentit
  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

  • Hard Rock Hallelujah! – Lordi rokkasi Suomelle euroviisuvoiton 2006

    Lordi toi Suomelle historiallisen euroviisuvoiton 2006.

    Finland twelve points! Suomi 12 pistettä! Kolme sanaa, joita harvoin on Euroviisuissa kuultu, mutta vuonna 2006 ne lausuttiin peräti kahdeksan kertaa. Lordi pokkasi Suomen ensimmäisen euroviisuvoiton kaikkien aikojen piste-ennätyksellä ja viisuhistorian ensimmäisenä hard rock -yhtyeenä. Elävän arkiston koosteessa muistellaan Lordin matkaa karsinnoista aina Kauppatorin yleisöennätyksen keränneisiin voitonjuhliin asti.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

  • Hard Rock Hallelujah! – Lordi rokkasi Suomelle euroviisuvoiton 2006

    Lordi toi Suomelle historiallisen euroviisuvoiton 2006.

    Finland twelve points! Suomi 12 pistettä! Kolme sanaa, joita harvoin on Euroviisuissa kuultu, mutta vuonna 2006 ne lausuttiin peräti kahdeksan kertaa. Lordi pokkasi Suomen ensimmäisen euroviisuvoiton kaikkien aikojen piste-ennätyksellä ja viisuhistorian ensimmäisenä hard rock -yhtyeenä. Elävän arkiston koosteessa muistellaan Lordin matkaa karsinnoista aina Kauppatorin yleisöennätyksen keränneisiin voitonjuhliin asti.

  • Elämä chileläispakolaisena Suomessa oli sopeutumista, kaipuuta ja kipeitä muistoja

    Chilen pakolaiset Suomessa 1970-luvulla.

    Syyskuun 11. päivä vuonna 1973 Chilessä alkoi vallankaappaus, jonka seurauksena tuhansia ihmisiä lähti maasta pakoon. Osa pakolaisista tuli myös Suomeen. Chileläissyntyisen ohjaajan Angelina Vasquezin ohjaama Kaksi vuotta Suomessa (1975) ja Matti Ijäksen ohjaama Vieras poika (1974) kertovat chileläispakolaisista Suomessa ja heidän lähtönsä syistä sekä taustoista.

  • Ystävyyttä ja hämäräbisneksiä Areenassa – kuusi asiaa, jotka yhdistävät kasarin ja ysärin seikkailusarjoja

    Kuusikko ja kuoleman varjot sekä muut sarjat Areenassa.

    Kalakukkoreseptin ryöväävät rosvot, huumerahojen perässä oleva prätkäjengi ja muut hämäräbisnekset houkuttelevat lapsia ja nuoria selvittämään rikoksia. Yhdeksän kesäistä jännitysohjelmaa on julkaistu nyt Areenaan ja ne ovat katsottavissa vähintään vuoden ajan. Listasimme kuusi asiaa, jotka yhdistävät näitä seikkailuja.

  • Laulajatar Aulikki Rautawaara oli ihailtu tähti – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 2. toukokuuta.

    Aulikki Rautawaara oli häikäisevä kaunotar ja kansainvälinen sopraano, jota ihailivat kaikki, huippukapellimestareista aina marsalkka Mannerheimiin. Die Rautawaara liikkui 1930–1940-luvulla eurooppalaisissa kulttuurisalongeissa kuin kotonaan, ja hänestä kiinnostuivat niin äänilevyteollisuus kuin elokuvatuottajatkin.

  • "Yhtenäistä kansaa ei voi koskaan voittaa" – Chilen kansainvälinen solidaarisuusliike alkoi Helsingistä 1973

    Suomessa reagoitiin voimakkaasti Chilen verisiin tapahtumiin

    Presidentti Salvador Allenden hallituksen väkivaltaiseen kaatamiseen reagoitiin voimakkaasti pohjoismaissa ja etenkin Suomessa. Chilen vallankaappaus 11.9.1973 järkytti suuresti ja sai suomalaiset osoittamaan tukeaan Chilen kansalle välittömästi. Suomalaisten aktiivisuuden ansiosta kansainvälinen solidaarisuusliike järjestäytyi Helsingissä jo syyskuun lopussa 1973. Artikkeliin on koottu televisio- ja radioreportaaseja vallankaappauksen jälkeisien kuukausien ajalta.

  • Outi Nyytäjän kuunnelmat kuvaavat luonnikkaasti vallan ytimiä

    Outi Nyytäjän radiodraamoja nyt Areenassa

    Dramaturgi, käsikirjoittaja ja ohjaaja Outi Nyytäjä meni päin väkeviä aiheita. Huhtikuun 25. päivä 2017 kuolleen Nyytäjän radiotuotanto tarjoaa sarjoja, pistekuunnelmia ja kulttikirjojen dramatisointeja. Teksteissä punnitaan usein ihmisten välillä olevaa valtaa. Kuka saa tilaa – kuka ottaa tilan. Ja mitä siitä seuraa? Kieli ja valta ovat keskiössä Nyytäjän radiodraamoissa.

  • Chilen pakolaiset saivat Suomessa lämpimän vastaanoton ja voimistivat entisestään suomalaisten vahvaa halua auttaa

    Ensimmäiset pakolaiset saapuivat Chilestä 19.11.1973.

    Tiedot Chilen sotilasjuntan jatkamista väkivallanteoista järkyttivät sekä suomalaisia että virallista Suomea syys–lokakuussa 1973. Syntyi vahva halu auttaa juntan vainon kohteiksi joutuneita henkilöitä konkreettisesti. Ensimmäisen kerran historiansa aikana Suomi otti poliittisella päätöksellä vastaan ulkomaalaisia pakolaisia. Heistä ensimmäiset saapuivat Suomeen 19.11.1973.

  • Kansallisbaritoni Matti Lehtisen ura ei lopu koskaan – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Onnittelemme syntymäpäivänä 24. huhtikuuta!

    Kun Ylen äänitearkistossa tekee haun Matti Lehtinen, saa tulokseksi yli tuhat osumaa. Huhtikuun 24. päivänä syntyneen Matti Lehtisen (s. 1922) lyyrinen ääni soi Yle Radio 1:n ohjelmistossa säännöllisesti ja näin luontaiset laulajanlahjat omaava baritoni jatkaa vuosikymmenestä toiseen yhtenä yleisön ehdottomista suosikkilaulajista.

  • Oopperalaulaja Aino Ackté oli kiihkeä kuin Salome – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 23. huhtikuuta.

    Oopperalaulaja Aino Ackté oli kansainvälisen uransa huipulla, kun hän kesällä 1906 pääsi seuraamaan Richard Straussin johtaman Salomen harjoituksia. Juuri kantaesityksensä saanut Salome oli sensaatiomainen menestys ja aiheutti kulttuuriskandaalin. Aino päätti, että Salomesta tulisi hänen roolinsa, olivat vaikeudet mitkä tahansa.