Hyppää pääsisältöön

Toimeentulotuki pois nuorilta?

Sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo ehdotti keväällä 2013, ettei toimeentulotukea pitäisi maksaa lapsettomille alle 25-vuotiaille kuin poikkeustapauksissa ja tilapäisesti. A-talkissa keskustellaan siitä, auttaako nuoria keppi vai porkkana – toimeentulotuen poistaminen vai työpaikan tarjoaminen yhteiskunnan tuella.

Vuonna 2013 toimeentulotuella eli pysyvästi yhä useampi alle 25-vuotias. He saavat yhteiskunnalta niin sanotusti vastikkeetonta rahaa. Mitä pidempään nuori on poissa työmarkkinoilta, sen vaikeampaa on päästä töihin.

Heikki Hiilamon Kuntalehdessä julkaiseman kirjoituksen mukaan toimeentulotukeen käytettävät rahat tulisi kanavoida työmarkkinatukena työnantajille, jotta nämä palkkaisivat nuoria töihin. Työnantajia voisivat olla myös kunnat ja ns. kolmannen sektorin yhteisöt (vapaaehtoistyö, yhdistykset jne). Tätä ilmoitti kannattavansa keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä.

Kansanedustaja Tarja Filatovin (sd.) mukaan muutos ei saisi yrityksiä palkkaamaan nuoria töihin, hänen mukaansa Suomessa ollaan kateellisia köyhille: vaikean työllisyystilanteen aikana heiltä halutaan viedä loputkin tulot pois.

A-talkissa asiasta keskustelevat Hiilamon ja Filatovin lisäksi kansanedustaja Annika Saarikko (kesk.) sekä toimeentulotukea saava Juhani Rinnehovi. Keskustelun vetää toimittaja Jan Andersson.

Ohjelmassa Hiilamo perustelee ehdotustaan sillä, että toimeentulotuki on alun perin tarkoitettu tilapäiseksi avuksi, kun muut tulot eivät riitä takaamaan ihmisarvoista elämää. Se on kuitenkin muuttunut monen kohdalla pysyväksi.

Toimeentulotukijärjestelmä on Hiilamon mukaan äärimmäisen holhoava ja oma-aloitteisuutta kahlitseva. Mahdollisimman moni nuori pitäisi siirtää sen sijasta työmarkkinatuen piiriin.

Juhani Rinnehovi muistuttaa siitä, että monet toimeentulotuelle tipahtaneet ovat pahasti syrjäytyneitä ja heidän pakottamisensa työelämään ei onnistu kovin helposti. "Ehkä poliitikot luulee, että ihmiset ovat huvikseen toimeentulotuella", hän huomauttaa sarkastisesti.

Ohjelmassa nähdään insertti nuorten työpajatoiminnasta. Rinnehovin mukaan työpajat ja kurssit kehittävät taitoja, mutta nekään eivät auta, mikäli jatkossa tulee seinä vastaan. "Töihin ei pääse edes ilmaiseksi", hän kertoo.

Myös yrittäjä Ursula Ikosen haastatteluinsertti osoittaa, ettei sosiaalitukien vastikkeellisuutta olisi aivan vaivatonta toteuttaa. Työnantaja ei usko työhön "pakotetun" nuoren motivaatioon: "Valitettavan usein se materiaali on sellaista, millä ei ole työhalut korkeimmillaan." Ikosen mielestä palkkatukea parempi vaihtoehto nuorten työllistämiseksi olisikin pitempi koeaika.

Hieman ohjelman puolivälin jälkeen nähdään kuvaava esimerkki siitä, miten kauaksi hyvääkin tarkoittavien keskustelijoiden kielenkäyttö saattaa eksyä heidän puheidensa kohteista. Kun tutkija ja kansanedustajat pohtivat "osallistamista kansalaisyhteiskunnan ja kolmannen sektorin puitteissa" ja "kuntien hankintaosaamisen osaamisvajetta", on juontajan pyydettävä edes Rinnehovia "puhumaan vähän suomea".

Teksi: A-talk & Jukka Lindfors

Kommentit
  • Lasse Lehtisen kolumni: Nuoriso heräsi vaatimaan muutoksia maailmanmenoon

    Lasse Lehtinen kirjoittaa 1960-luvusta.

    Suomessa 1960-luvun nuoriso eli murrosaikaa. Nuoria oli aiempaa enemmän ja he olivat yhteiskunnallisesti tiedostavia ja koulutetumpia kuin ennen. Nuorisokulttuuri oli saapunut Suomeen. Kirjailija Lasse Lehtinen kirjoittaa kolumnissaan muun muassa sukupolvesta, joka halusi muuttaa maata ja maailmaa sekä vaikuttaa asenteisiin.

  • Kunnes kuolema heidät erottaa – Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa

    Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa.

    Kotikadun kausi 13 alkaa surullisissa tunnelmissa. Mäkimaiden perheessä läsnä on kuolema, hiipuva rakkaus ja rahaongelmat. Luotoloilla noustaan jaloilleen, iloitaan elämän ihmeistä ja rakennetaan tulevaisuutta. Kauden 13 lisäksi Areenassa on katsottavissa myös kaudet 1, 2 ja 12.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Lasse Lehtisen kolumni: Nuoriso heräsi vaatimaan muutoksia maailmanmenoon

    Lasse Lehtinen kirjoittaa 1960-luvusta.

    Suomessa 1960-luvun nuoriso eli murrosaikaa. Nuoria oli aiempaa enemmän ja he olivat yhteiskunnallisesti tiedostavia ja koulutetumpia kuin ennen. Nuorisokulttuuri oli saapunut Suomeen. Kirjailija Lasse Lehtinen kirjoittaa kolumnissaan muun muassa sukupolvesta, joka halusi muuttaa maata ja maailmaa sekä vaikuttaa asenteisiin.

  • Kunnes kuolema heidät erottaa – Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa

    Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa.

    Kotikadun kausi 13 alkaa surullisissa tunnelmissa. Mäkimaiden perheessä läsnä on kuolema, hiipuva rakkaus ja rahaongelmat. Luotoloilla noustaan jaloilleen, iloitaan elämän ihmeistä ja rakennetaan tulevaisuutta. Kauden 13 lisäksi Areenassa on katsottavissa myös kaudet 1, 2 ja 12.

  • Tehtaan varjossa – työläisnuorukaisen pyrkimys henkiseen kasvuun

    Toivo Pekkasen läpimurtoteos neliosaisena sarjana.

    Tehtaan varjossa on työläiskirjailijana tunnetun Toivo Pekkasen osin omaelämäkerrallisia aineksia sisältävään läpimurtoteokseen perustuva neliosainen tv-elokuva. Sisällissodan jälkeiseen aikaan sijoittuva romaani ilmestyi 1932.

  • Kapea vyötärö ja muhkea kellohelma – ompele itsellesi 1950-luvun mekko!

    Anna-Liisa Tiluksen mekon kaavat tässä artikkelissa.

    Maaseudulta maailmalle -ohjelman ensimmäisessä osassa Anna-Liisa Tiluksen yllä on pehmeästä villakankaasta tehty mekko. Tästä artikkelista löydät kaavat ja ohjeet 1950-luvun mukaisen mekon tekemiseen! Maaseudulta maailmalle -sarja Areenassa Anna-Liisa Tiluksen yllä nähtävä mekko on aito 1950-luvun vaate, joka löytyi Ylen puvustosta. Sen materiaalina on käytetty pehmeää villakangasta.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Varttituntini kommunistina

    Lasse Lehtinen kirjoittaa Kekkosen ajan alkuvuosista.

    Kirjailija Lasse Lehtisen lapsuus- ja nuoruusvuosien suuria merkkipaaluja ovat olleet yleislakko ja Urho Kekkosen valinta tasavallan presidentiksi vuonna 1956. Lehtisen ensimmäinen poliittinen herääminen tapahtui juuri yleislakon aikaan, mutta myös Urho Kekkosen valinta presidentiksi osaltaan ravisteli nuorukaisen yhteiskunnallisia vaistoja esiin.

  • Elävä arkisto tammikuussa

    Tammikuisia aiheita Elävän arkiston tarjonnassa.

    Juhlat on juhlittu ja lahjakirjat luettu, härkäviikot edessä. Päivä sentään alkaa pidetä. Kun kinkkua on sulateltu raikkaassa talvisäässä, on hyvästi aikaa syventyä Elävän arkiston runsaaseen tarjontaan, josta tammikuussakin löytyy paljon tietoa ja viihdykettä. Draamaa Tammikuu tarjoaa tuhdin paketin toivottua klassikkodraamaa, kun 14.1.