Hyppää pääsisältöön

Vuosaaren telakan viimeiset hetket

Dokumentissa seurataan Helsingin Vuosaaren telakan toiminnan lopettamista vuonna 1987. Ohjelmassa seurataan telakan yt-neuvotteluita läheltä. Lisäksi kuvataan telakan työntekijöiden arkea päivällä ja yöllä.

Päätös Vuosaaren telakan lopettamisesta koettiin työntekijöiden puolelta törkeänä. Syyttävät sormet osoittivat tuoreen työnantajan, Wärtsilän, harjoittamaa henkilökuntapolitiikkaa kohtaan. Yritys, jonka palkkausehdot olivat kovin epävarmalla pohjalla, ei varsinaisesti houkutellut uusia työntekijöitä. Lisäksi työntekijäpuolen edustajat purnasivat siitä, että kokeneita työntekijöitä ohjattiin todella erilaisiin ja heille erikoisiinkin työtehtäviin.

Ennen Wärtsilää Vuosaaren telakka oli ollut Valmetin omistuksessa. Moni dokumentissa esiintyvistä telakkalaisista oli työskennellyt samalla telakalla jo vuosikausia. Vilahtaapa monessa ulkokuvassa työntekijöiden yllä vielä vanhan työnantajan nimeä kantavia varusteitakin.

Työntekijäedustajien mukaan Valmetilla oli ollut uutta työnantajaa parempi käsitys siitä, miten työntekijöille luotiin turvallisuuden ja jatkuvuuden tunne. Toki myös ajat olivat toiset. Vaikka suomalaisella telakkateollisuudella pyyhki vielä 1980-luvun alussa hyvin, ulottuivat neuvostokaupan ehtymisen vaikutukset 1980-luvun puolivälissä myös telakkateollisuuteen.

Dokumentti päättyy viimeisen telakalla rakennetun aluksen, Espan, kastetilaisuuteen. Espa oli kaikkiaan kolmaskymmeneskolmas Vuosaaressa rakennettu alus.

Wärtsilän ja Valmetin telakkatoiminnot fuusioituivat vuoden 1987 alussa Wärtsilän meriteollisuudeksi. Dokumenttivuonna Wärtsilä pyrki aktiivisesti kohdentamaan tilauksia silloin ajantasaisemmille Helsingin Hietalahden ja Turun Pernon telakoilleen. Wärtsilän meriteollisuus ajautui konkurssiin jo vuonna 1989, jolloin sen raunioille syntyi valtion omistama Masa-Yards.

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto