Hyppää pääsisältöön

Bisnesunelmia Pietarista: käsikirjoitus

Markku Andersson, Jyväskylän kaupunginjohtaja:
"Jos sotateollisuudesta on kysymys niin yleensähän upseereilla on siellä asemaa ja roolia. Meillähän on Jyväskylässä myöskin varuskunta."

Hannu Luotola, prikaatikenraali evp:
"Sadan miljoonan investointeja, kymmenittäin työpaikkoja tänne, niin kyllä epäusko herää."

Lasse Talsi, toimitusjohtaja, tilitoimisto Talco Knowhow Oy:
"Eihän tällaista voi itsenäinen valtio sallia, mut se että jos Bizkon tekee jotain, me ei olla millään tavalla vastuussa Bizkonin tekemisistä. Se on heidän puuhaansa."

MOT-tunnus

Itäsuomalaisessa metsässä, vajaat 20 kilometriä Kotkan kaupungista uinuu venäläisen pankin Euroopan edustusto. Sähköisiin rahansiirtoihin erikoistunut Bankirsky Dom saapui Suomeen euroajan kynnyksellä vuosituhannen vaihteessa. Teollisuuskiinteistöön sijoittuneen edustuston suosittelijana toimi Venäjän keskuspankki.

Bankirsky Dom toimii toisin kuin pankkien edustustot yleensä. Se piiloutuu, ei markkinoi.

Venäjällä sen sijaan on mainostettu Suomeen sijoitettua edustustoa, reaaliaikaisia rahansiirtoja ja yhteistyösuhdetta euroalueella toimivan Nordean kanssa. Rahaa voi siirtää ruplatilin kautta yhteistyöpankin euromääräisille tileille. Siirrot selittyvät Suomeen perustetuilla yrityksillä ja kiinteistökaupoilla.

Bankirsky Domin takaa löytyy venäläinen liikemies Evgeny Lykov. Pietarilainen pankkiiri rantautui Kotkaan 90 –luvun lopussa yhdessä liikemiesystävänsä Alexey Varshavskyn kanssa. Kaksikko etsiytyi Kotkan kaupunginhallinnon ja liike-elämän sisäpiireihin. Syntyi Bizkon, Pietarista johdettu venäläis-suomalainen yhteistyöverkosto. Se lupasi yrityskontakteja ja elinvoimaista liiketoimintaa: työpaikkoja ja investointeja rajan molemmin puolin.

Toisin kävi.


Bisnesunelmia Pietarista

Kotkan kehitysyhtiön Cursorin lasipalatsista tuli venäläistaustaisten haamuyritysten hautomo, liukuhihna ja pesäpaikka. Cursor on vastannut yritysideoinnista ja projektien kehittelystä, samassa talossa toimiva lakitoimisto yritysten pystytyksestä ja tilitoimisto niiden säilytyksestä.

Pyysimme haastattelua Cursorin Venäjä-tiimin vastuuhenkilöltä. Yhden puhelinkeskustelun jälkeen jouduimme kommunikoimaan puhelinvastaajan kanssa.

MOT:
"Olisi todella haluttu kuulla myös sinua tässä ohjelmassa . . . "

Myös Cursorin toimitusjohtaja kieltäytyy kertomasta Venäjä-yhteistyön hedelmistä. Hän ei vastaa puheluihin eikä soittopyyntöihin. Käymme vielä paikanpäällä tiedustelemassa haastattelujen mahdollisuutta.

MOT:
"Hei, Sergey Troskovia etsin . . . "

Molemmat herrat ovat paikalla. Kalenterit ovat kuitenkin täynnä, eikä tapaaminen järjesty.

MOT:
"Olen tosiaan jättänyt molemmille useita viestejä ja soittopyyntöjä , mutta ei ole vastattu. Olemme täällä Kotkassa vielä pari päivää, että jos ottaisivat yhteyttä."

Cursorin toimitilojen yläpuolella sijaitsee reilua kahdeksaakymmentä kituvaa venäläisyritystä hoivaava tilitoimisto TalcoKnowhow. Tilitoimiston omistaja suostuu haastattelupyyntöömme, mutta peruu sen viime hetkellä tekstiviestillä. Törmäämme poistumassa olevaan yrittäjään toimiston ovella.

Lasse Talsi, toimitusjohtaja, Talco Knowhow Oy:
"Mä olen lähdössä Haminaan juuri."

MOT:
"Viisi minuuttia? "

Lasse Talsi:
"Okei."

MOT:
"Miksi niitä yrityksiä on niin paljon, kymmeniä?"

Lasse Talsi:
"No kuvitellaan, kun tulee tänne, että se yrittäminen on helppoa, mutta voit mennä kysymään venäläisiltä, niin ei se välttämättä ruusuilla tanssimista kaikille ole."

MOT:
"Jos ne on tyhjiä, kannattamattomia, vuodesta toiseen makaa jossain pöytälaatikossa, niin ei se kuulosta sellaiselta elinvoimaa Suomeen tuovalta liiketoiminnalta."

Lasse Talsi:
"Sen takia tässä ollaankin todettu heille, että onko teillä järkeä pitää tällaisia. Ja kuten totesin, niitä on purettu pois."

Bizkon toimii kaupunkien omistamien seutukunnallisten kehitysyhtiöiden kautta. Kotkan jälkeen vuorossa olivat Turku, Hämeenlinna ja Jyväskylä. Kaikkialla Bizkonin toiminta näyttää hiljaiselta: olematonta liiketoimintaa, tyhjiä liikekiinteistöjä ja rakentamattomia maa-alueita.

Jyväskylän seudulle Bizkon lupasi kansainvälisen bliniketjun yksikön: myllyn, leipomon ja ravintolan. Hanketta varten Jyväskylän kehitysyhtiö Jykes osoitti vanhan myllykiinteistön ja maa-alueen. Kiinteistö ja tontti siirtyivät venäläisomistukseen jo syksyllä 2007. Liiketoiminta odottaa yhä käynnistymistään.

Blinihankkeen takaa löytyy Kotkasta tuttu pankkiiri ja Bizkon -vaikuttaja Evgeny Lykov. Mies on liikkunut vuosia myös Jyväskylän vaikuttajapiireissä.

Bizkon on kirjannut tavoitteekseen sisäänpääsyn kunnallisen ja maakunnallisen hallintovallan lähiipiiriin. Tähtäimeen otettiin myös valtionhallinto ja elinkeinoelämän esikunta. Bizkonin historiikki paljastaa, että verkoston toimintaan ovat osallistuneet ainakin Varsinais-Suomen liiton entinen puheenjohtaja, kansanedustaja Ilkka Kanerva. Kuvattuna on myös entinen pääministeri ja eduskunnan puhemies Paavo Lipponen. Tapaamisissa on ideoitu EU-projekteja ja sovittu rahoituksen hakemisesta.

Kaupunginjohtaja Markku Andersson työskenteli ennen Jyväskylään siirtymistään Lappeenrannan kaupunginjohtajana. Venäjän turvallisuuden, puolustuksen ja lainvalvonnan akatemia, ABOP, myönsi Anderssonille ansiomerkin yhteyksien edistämisestä Suomen ja Venäjän välillä.

Markku Andersson, Jyväskylän kaupunginjohtaja:
"Joo. Ansiomerkin olen saanut ja se on hieno asia. Minulla on tietysti työtä Lappeenrannan kaupunginjohtajan ajalta, 11 vuoden ajalta melkoinen määrä Venäjän matkoja ja yhteyksiä Pietarin ylimpään johtoon ja niin edelleen."

Pyhän Ruhtinas Aleksanteri Nevskin mitalin kaupunginjohtajalle luovuttanut ABOP- akatemia rekisteröitiin Venäjän oikeusministeriössä vuonna 2000. Akatemian muodostavat neuvostoaikaisen tiedustelupalvelun KGB:n upseerit. Samat upseerit toimivat aktiivisesti myös Venäjän aseteknologiaa kehittävässä tutkimusyhteisössä Laserpolitexissa.

Markku Andersson:
"No jos sotateollisuudesta on kysymys, niin yleensähän upseereilla on siellä, siellä asemaa ja roolia. Meillä on Jyväskylässä myöskin varuskunta ja täälläkin on erilaista teollisuutta ja toimintaa, jotka liittyy puolustushallintoon ja puolustusvoimiin, että meillä on kyberturvallisuus, mikä on yksi turvallisuuden alue siinä."

Näköetäisyydellä kaupungintalosta toimii yritysrypäs, jossa operoi yksi kaupunginjohtajalle mitaleja luovuttaineista entisistä KGB-upseereista. Yritykset löytyvät täältä Gummerruksenkatu 7:n sisäpihalta. Keski-Suomen reserviläispiirin kanssa samassa rakennuksessa toimivaan Päijänne Trading –ryppääseen kuuluu kaikkiaan kuusi yritystä. Kaikkien toiminta on näkymätöntä ja talous kituvaa.

MOT:
"Onko tämä liiketoiminta juuri sitä hyvää yhteistyötä ja sitä yritysvaihtoa, mitä Bizkonin kautta halutaan tuoda Suomeen?"

Ari Hiltunen, toimitusjohtaja, Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö, Jykes Oy:
"Sitä varmaan kannattaa kysyä yrittäjiltä itseltään, kuinka he ovat onnistuneet. Minä olen väärä ihminen vastaamaan."

Gummerruksenkadun yrityksiä hallinnoiva Esa Salokorpi on työmatkalla Virossa. Tavoitamme hänet puhelinhaastatteluun.

MOT:
"Millaista toimintaa näillä yhtiöillä on?"

Esa Salokorpi, toimitusjohtaja, Salokorpi-Yhtiöt Oy:
"Se on.. nyt… etupäässä se on projektiluontoista, jonkun verran on pysyvämpää, vientiagentuuritoimintaa Suomen näkökulmasta tai tuontiagentuuritoimintaa Venäjältä päin katsottuna."

MOT:
"Jos katsoo näiden yhtiöiden talouslukuja, talouden tunnuslukuja niin nämä eivät nyt kovin hyviltä näytä yhdenkään yhtiön osalta?"

Esa Salokorpi:
"Mm.. Joo. Toiminnassa vaikka voikin olla suuriakin volyymeja niin tuollainen agentuuritoiminta niin sille on tyypillistä, että kate on varsin pieni."

Esa Salokorpi istuu myös Uudellamaalla toimivan huolinta-alan yrityksen Eliron Logisticsin hallituksessa. Yhdysvaltain vientivalvontaviranomaiset asettivat yrityksen viime vuonna mustalle listalle epäiltynä Yhdysvaltain turvallisuuspoliittisten tavoitteiden vastaisesta toiminnasta. Yhdysvaltojen mukaan suomalaisyritys on salakuljettanut vientikiellossa olevaa huipputeknologiaa Texasista Venäjän laivastolle.

Esa Salokorpi, toimitusjohtaja, Salokorpi-Yhtiöt Oy:
"Toki se on tiedossa… kyllähän se on sillä tavalla yrityksille jotka sen piiriin joutuu on tiedossa oleva asia ja niitä selvitetään niitä asioita kun niitä ilmi tulee."

Salokorpi kertoo, että on parhaillaan laatimassa selvitystä kuljetusten sisällöstä Yhdysvaltain suurlähetystölle.

MOT:
"Tiedättekö te todella, missä te olette mukana? "

Ari Hiltunen:
"Minä tiedän, missä me ollaan mukana, mutta en varmastikaan tiedä, missä kaikkialla niin kuin kaikki toimijat on mukana tietenkään. Näinhän se varmaan menee."

MOT:
"Entä kaupunginjohtaja?"

Markku Andersson:
"Venäjän markkinoilla ollaan ja meillä on osapuolia ja Bizkon on Pietarin kaupungin osoittama yhteistyökumppani, ja Pietarin kaupunkiin meillä on luottosuhde."

Yrityskontaktien lisäksi Bizkon pyrkii aktiivisesti yhteistyöhön myös suomalaisten yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa. Kiinnostus on kohdistunut lukuisille eri tieteenaloille. Bizkon on toimittanut kehitysyhtiöille pitkän listan kontaktitoiveita.

MOT:
"Te viette Venäjälle päin tietoa ja sieltä tuodaan tyhjiä yrityksiä Suomeen."

Ari Hiltunen:
"No, ei se nyt tietenkään noinkaan mene. Että sinnehän saatetaan viedä ihan tavaraakin täältä."

Bizkonin pääkonttori eli yrityskontaktikeskus sijaitsee Pietarin ydinkeskustan tuntumassa, Stavropolskaja kymmenessä. Täällä on vieraillut suomalaiskaupunkien johtajia ja kehitysyhtiöiden henkilökuntaa.

Emme pääse sisään, eikä puheluihin vastata. Vastuuhenkilöiden haastattelut jäävät tekemättä.

Palaamme Kotkaan. Kotkan kaupungintalolla toiminnan motiiveista ja tuloksista pitäisi olla täsmällistä tietoa. Sovimme haastattelusta kaupungin virkakuntaan kuuluvan Bizkon –yhteyshenkilön Matti Erävalan kanssa. Kysymykset pyydetään kirjallisina etukäteen. Toimimme toiveen mukaisesti.

2000 -luvun alussa Erävala vertasi Bizkonia kaupalliseen lähetystöön, jolla oli tarjota Suomeen 90 turvallista yhteistyöyritystä. Yritysten taustat oli Erävalan mukaan tarkistettu.

Hetkeä ennen sovittua tapaamista saamme tekstiviestin. Virkamies peruuttaa haastattelun. Peruutuksesta on viestin mukaan sovittu kaupunginjohtajan kanssa. Olemme jo Kotkassa, joten menemme kaupungintalolle.

MOT:
"Hei. Kotkan kaupungin Bitzkon-yhteyshenkilö Matti Erävalaa tavoittelen."

Kaupungin neuvonta:
"Kakkoskerros."

MOT: "Hyvä kiitos."

Erävalan huone sijaitsee viestintäyksikön vieressä.

MOT:
"Hei. Matti Erävalaa ollaan tavoiteltu. Meillä oli sovittu haastattelu ja hän ei tullut paikalle."

Bizkon-yhteyshenkilöä ei löydy. Etsimme kaupunginjohtajaa, mutta hänkään ei ole paikalla.

MOT:
"Meillä oli haastattelu sovittu keloo 11 ja se peruutettiin kaupunginjohtajan toimesta kuulemma."

Seuraavana päivänä saamme sähköpostiin lausunnon ja ELY-keskuksen rahoituspäätöksen. Yhteistyön tuloksena on syntynyt muun muassa meriliikenteen seuranta- ja informaatiojärjestelmä.

Bizkon on jo vuosia valmistellut Kotkan kantasatamaan Rubicon –keskusta. Venäjällä toimivien yritysten käyttöön suunnatun liiketoimintaterminaalin luvattiin tuovan Kotkaan 500 työpaikkaa ja huomattavan määrän verotuloja. Hanke on saanut EU-rahoitusta satoja tuhansia euroja vuodessa, mutta yritystalon rakentamista ei ole edes aloitettu.

Rubicon-hankkeen taustalta löytyy Elinkeinoelämän keskusliiton hallituksen puheenjohtajan, vuorineuvos Ilpo Kokkilan omistama rakennusliike SRV. Yhtiön oli määrä urakoida Rubicon-keskuksen merelle suuntaavat tornirakennelmat.

YLE/ 19.1.2012. Ilpo Kokkila, hallituksen puheenjohtaja, Elinkeinoelämän keskusliitto:
”Venäjällä presidentillä on suuri valta myöskin taloudessa ja se on tosi tärkeätä, että meillä on sinne hyvät suhteet.”

SRV on ollut mukana myös muissa Bizkonin hankkeissa. Turun seudulle on kaavailtu massiivista rahtiliikennekenttää itäliikenteen tarpeisiin.

Pyydämme haastattelua vuorineuvos Ilpo Kokkilalta. Soittopyyntöihin ei vastata, saamme vain sihteerin välittämän tekstiviestin.

Sihteeri:
”Kokkilalla ei ole mitään tekemistä venäläisten kanssa eikä myöskään mainitsemasi verkoston.”

Esitämme tv-haastattelua. Kysymykset pyydetään kirjallisina. Kamerahaastattelun sijaan saamme vastaukset sähköpostilla.

Ilpo Kokkilan sähköpostivastaus:
“Bizkonista en ole koskaan kuullut, en tiedä mikä se on. Mainituista rakennushankkeista en tiedä mitään.”

SRV:n Bizkon -hankkeet eivät ole käynnistyneet Suomessa. Pietarissa liiketoimet sujuvat liukkaasti. SRV urakoi ostoskeskuksia. Yksi ostoskeskuksista on jo valmiina, toisen rakennusluvat on juuri leimattu.

Ilpo Kokkilan synnyinseudulla Keski-Suomen Saarijärvellä autioituu venäläisen liiketoimintayhteistyön surullinen maamerkki. Pietarilainen liikemies Denis Fokin osti hotelli Menninkäisen ja sitä ympäröivät maa-alueet yrityksensä nimiin vuonna 2008. Talousahdingossa kituvaan maaseutukaupunkiin hehkutettiin sadan miljoonan euron investointeja. Luvattiin luksuslomakylä kylpylöineen, huviloineen ja golfkenttineen.

Jarmo Ruutinen, yrittäjä, Kiinteistönhoito Jarmon Apu:
"Tähän suunniteltiin semmosta vajaan 40 miljoonan kylpylää. Kylpylän koko piti olla niin, että keittiön lattian kanssa olis harja ollut tasassa. Ja se olis soveltunu hyvin tähän maastoon ja ton vanhan hotellin kanssa.

Oppaanamme on hotellialueesta vastaavan kiinteistöhuoltoyhtiön omistaja.

Jarmo Ruutinen:
"Piti tulla kymmeniä loma-asuntomökkejä ja tietenkin sinne tiet ja kaikki tämmönen infra."

Pietarista saapunut Denis Fokin havitteli yhtiönsä lukuun Saarijärveltä maa-alueita kaiken kaikkiaan yli 200 hehtaaria. Kaupat oli määrä toteuttaa kolmessa vaiheessa. Kokonaisuuteen kuului myös runsaat 50 hehtaaria kaupungin maa-alueita. Maakauppojen ehtona oli kaavoitus. Kaupunki takasi rakennusoikeutta yli 20 000 kerrosneliötä.

Jarmo Ruutinen:
" Kyllähän se kuulosti tosi hurjalta."

MOT:
"Niin eurot vilisivät silmissä."

Jarmo Ruutinen:
"No totta kai."

Saarijärvelle syntyi maakauppojen vastainen kansanliike. Kaupungin johtajisto ja Fokin käännyttivät vastahakoisia kaupunkilaisia kauppojen kannalle. Luvattiin 100 työpaikkaa ja 300 000 euron vuosittaiset kiinteistöverotulot.

Hannu Luotola, prikaatikenraali evp, venäläiskauppojen vastustaja:
"Meidän päättäjämme olivat nielaisseet tämän syötin ja siitä lähti asia liikkeelle huolimatta siitä, että yli 10 prosenttia Saarijärven väestöstä vastusti tämän alueen myyntiä ulkomaalaisille."

Maakauppoja vauhditti merkittävästi myös vuorineuvos Ilpo Kokkila. Hän vakuutti kaupungin johtajiston ja muut myyjätahot hankkeen aitoudesta sekä ostajien luotettavuudesta.

YLE/Aamu-tv 19.1.2012 Ilpo Kokkila:
”Mehän eletään yhteiskunnassa, jossa korruptiota ei ole, eikä me osata korruptoida.”

Saarijärven kaupungintalolla ei suostuta kommentoimaan Kokkilan roolia. Soitamme kauppojen aikaan virassa olleelle kaupunginjohtajalle.

Janne Kinnunen, Saarijärven kaupunginjohtaja 05/2008-09/2013:
"No tuota kyllä muistaakseni Ilpokin oli oli siinä asiassa asiassa keskusteluissa mukana sillon joo."

MOT:
"Eli häneltä tuli tämä luotettavuuslausunto?"

Janne Kinnunen:
"No, mä en nyt tiedä mitään niin kun luotettavuuslausuntoa, mutta hänen mielipiteitään niin kun varmasti asiasta asiassa kuultiin ja pyrittiin niitä saamaan niin laajasti kuin nyt tolloín oli mahdollista."

Myös Kokkila myöntää sähköpostissa aktiivisuutensa maakauppojen valmistelussa.

Ilpo Kokkilan sähköposti:
"Lupasin omalla kustannuksellani omista kanavista selvittää heidän taustojaan. Positiivista oli, ettei mitään rikollista taustaa ilmennyt."

Maata Saarijärveltä havitelleella Denis Fokinilla on yritysjärjestelyjen kautta yhteys Venäjän entiseen viestintäministeriin Leonid Reimaniin. Suomen keskusrikospoliisi epäilee Reimania rahanpesusta. Rikoasian esitutkinta on päättynyt ja juttu on parhaillaan syyteharkkinnassa Helsingin syyttäjänvirastossa. Poliisi katsoo entisen ministerin kuljettaneen venäläisistä valtionyrityksistä anastettuja varoja suomalaisen yhtiön kautta Kyprokselle rekisteröityyn yhtiöön ja sieltä edelleen Bermudalle, rahanpesusta eri puolilla maailmaa epäiltyyn IPOC-rahastoon. Tiedustelemme keskusrikospoliisista onko rahanpesututkinta laajentunut myös Saarijärvellä tehtyihin maa- ja kiinteistökauppoihin.

Markku Ranta-aho, johtaja, KRP/ rahanpesun selvittelykeskus:
"En pysty siihen kommentoimaan sen enempää, mutta toki tietysti me kiinnitetään huomiota sillon, kun meille tietoa tulee siihen, ett onko mahdollisesti kyseessä rikollisella rahalla ostettu omaisuus eli pyritään pesemään sitä rikollista rahaa."

Denis Fokinilla on liiketoimia myös Montenegrossa, Espanjassa ja Bulgariassa.

Hannu Luotola, prikaatikenraali evp.:
"No voi hyvin kuvitella, että jos tullaan tarjoamaan tällaisella taloutta pikkuhiljaa alaspäin vievälle kunnalle sadan miljoonan investointeja, kymmenittäin työpaikkoja tänne, niin kyllä epäusko herää tämmöisellä ihan tavallisella ajattelijalle. Sellanen vastuullinen kunnan luottamushenkilö tai virkamies voi ajatella toisin siis uskoa ihan niin kuin arpajaisvoittoon."

Saarijärvellä maakaupan ehtona ollut kaavoitus odotteli vuosia lainvoimaa valitusten vuoksi. Saarijärveläisten vastustukseen tuskastunut venäläinen purki kaupan ja ryhtyi perimään takaisin 500 000 euron käsirahaa. Myyjäyhtiö ei kyennyt palauttamaan rahoja, koska ne olivat kuluneet muihin velkoihin.

Asko Hackzell, poliisi, eläkkeellä:
"Vaara on suuri että silloin ruvetaan jollain muulla tavalla perimään niitä asioita, että jos yhtään vois veikata, niin niinkin voi käydä. Ja se on sitten kyllä kohtalokas juttu, jos meidän Suomessa pääsee tällaista käymään."

MOT:n useista lähteistä saamien tietojen mukaan saatavia on jo peritty kovin ottein. Velkaneuvotteluissa on ollut ase pöydällä ja korko pilvissä. Myyjäyhtiölle työskentelevä huoltomies on ollut kuuloetäisyydellä.

Jarmo Ruutinen:
"Niin, se korko on ollut tuhatta euroa vuorokaudessa."

Asko Hackzell:
"Tässä tilanteessa pitäisi mielestäni ottaa kovemmat keinot käyttöön, elikkä vähän antaisin sellaista merkkivaloa sinne poliisin suuntaan. Eli poliisin pitäisi nyt kaivaa näitä asioita vähän esille ja kattoa, että onko täällä tehty jotain kenties lainvastaistakin."

Rasitustodistus kertoo, että kiinnitykset ovat yhä venäläisellä.

Tilanne hotellialueella on kärjistynyt. Ilkivalta on jatkuvaa.

Jarmo Ruutinen:
"Siihen ilmestyi eräänä päivänä tämmönen spraypullokaveri. Oli kirjotellu tähän, että SRV ug fuck the Russia. Niin siinä lukee, että en tiedä mitä on ajatellut sitten kirjotellessaan."

Hämmennystä herättävät myös oudot kulkijat.

Jarmo Ruutinen:
"Semmosia autoja seurannu aina minua tänne, kun olen tänne tullu. Se tuntuu vähän oudolta, kun niistä autoista ei kukaan tule ulos, vaan ne pysähtyy tuohon pihalle. Ja sitten myös tuolla harjulla on jonkun verran ollut semmosta niin sanottua seurantaa."

Vuorineuvos Ilpo Kokkila yritti rauhoitella tilannetta lapsuudenystävänsä, niin ikään saarijärveläissyntyisen professorin kanssa. Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnan dekaani Pekka Neittaanmäki ja EK:n hallituksen puheenjohtaja Kokkila huusivat ulosottoon ajautuneen hotellikokonaisuuden 400 000 eurolla elokuussa järjestetyssä huutokaupassa.

Ilpo Kokkilan sähköpostiviesti:
”Lupauduin osarahoittajaksi hankkeeseen puhtaasti Saarijärven takia.”

Tavoitimme Kokkilan liikekumppanin Helsinki-Vantaan lentokentältä.

MOT:
"Millaisella summalla Ilpo Kokkila oli mukana tässä projektissa?"

Pekka Neittaanmäki, dekaani, Jyväskylän yliopisto, informaatioteknologian laitos:
"No, suunnilleen olimme puoliks tässä mukana."

MOT:
"200 000 sinulta ja 200 000 Ilpo Kokkilalta?"

Pekka Neittaanmäki:
"No suunnilleen, mutta tämä oli vasta alku, että tuota eihän täällä, tästä jos ajatellaan, ett siell ois tullu seuraava remonttivaihe ja muuta ja meillä ois sitten perustettu kiinteistöyhtiö, joka ois sitten rahottanu nää, että nää oli nyt tää alkusumma."

Hotelli ennätti olla Kokkilan ja Neittaanmäen omistuksessa vain kuusi päivää. Käsirahasaataviaan velkova venäläinen valitti kaupasta ja oikeus kumosi sen. Kauppa katsottiin alihintaiseksi. Mikäli vuorineuvoksen suunnitelma olisi toteutunut, venäläinen olisi joutunut lähtemään Saarijärveltä tyhjin käsin.

Ilpo Kokkilan sähköpostivastaus:
“Pelkään pahoin, että uutta yritystä ei enää synny. Ainakin omalta osaltani se on nyt ohi.”

Asko Hackzell, poliisi, eläkkeellä:
"Tässä on hävinnyt kaikki, voi sanoa, tässä keississä on kaikki osapuolet hävinneet toistaiseksi."

Ilpo Kokkilalle umpikujaan ajautuneista maakaupoista on koitunut myös hyvää. Vuonna 2008 Saarijärven kaupunki riemuitsi varakkaista venäläisistä ja palkitsi Kokkilan kahdella puoli-ilmaisella kerrostalotontilla sekä kaavamuutoksella kuntakeskuksen paraatipaikalta. Autio ja kosteusvaurioista kärsivä hotelli ei kiinnosta kohta enää ketään, mutta Kokkilan kerrostalot ovat jo pystyssä.

Bizkonin Evgeny Lykovilla ovat jo uudet kansainväliset liiketoimintamallit vetämässä.

Saamme vihiä Helsingissä järjestettävästä projektiavauksesta. Tilaisuus on julkinen, mutta se halutaan pitää pienen piirin tiedossa. Liiketoiminnan harjoittamisesta on jäätävä jälkiä, mutta jälkien seuraajia toivotaan vähän.

Hotelli Vaakunaan on saapunut kourallinen venäläisnuoria. Nuoret hämmentyvät kuvausryhmän saapuessa paikalle. He soittavat esimiehelleen Evgeny Lykoville Kreikkaan.

Lykov kieltää haastattelut. Kuulemme kuitenkin, että blinien leipomisesta on siirryttä lasisaarten rakentamiseen. Yhden saaren hinta on 6 miljoonaa euroa, muutamassa vuodessa globaali lasisaariverkosto käsittää jo runsaat sata saarta. Blinien tavoin myös saaret on rekisteröity kansainväliseksi tuotemerkiksi. Globaali liiketoimintaketju helpottanee rahan matkaa maailmalla.