Hyppää pääsisältöön

Vapaa tutkija Jaana Venkula: Tekeminen on muutoksen alku - pelkkä tieto ei riitä

Vapaa tutkija Jaana Venkula: Tekeminen on muutoksen alku - pelkkä tieto ei riitä. Kuva: Seppo Sarkkinen, Yle Kuvapalvelu

"Tieto on valtaa." "Alussa oli sana." "Lue, niin tiedät." Komeilta kuulostavia sanontoja ja myyntilauseita oppimisen tiellä. Mutta pelkkä tieto ei riitä, tarvitaan myös tekemistä.

Ihmisen täytyy tuntea olevansa tarpeellinen. Ihmisen täytyy tuntea olevansa osaava.
Ihmisen täytyy tuntea olevansa kehittyvä. Ja huom! Tämä ei ole ole mahdollista napin painalluksella.

Osaamisen soppaa hämmentänyt tutkija Jaana Venkula uskoo tekemisen voimaan. Lue perustelut, miksi.

Tietämisen taito

- Pelkkä tietäminen ei riitä. Jos tämä riittäisi, kukaan ei enää polttaisi tupakkaa. Kaikki tietävät että tupakka on vaarallista, mutta vasta toimiminen todella lopettaa tupakoinnin. Huomio täytyy kiinnittää yksittäisiin tekoihin, sillä vasta ne ratkaisevat asian, muistuttaa Jaana Venkula.

Juoruilun taito

- On tutkittu, että varsinkin naiset juoruilevat ja vatvovat menneitä. Voi siis sanoa, että pitkään juoruillut on kehittänyt itselleen juoruilemisen taidon; on hyvä siinä. On eri asia kertoa yksittäinen asia elämästään ja katsoa eteenpäin, kuin vatvoa vuosia, jopa vuosikymmeniä menneitä asioita. Menneisyydessä elävällä ihmisellä on suurempi riski sairastua depressioon kuin tässä hetkessä elävällä.

Hetkessä elämisen taito

- Laitamme itselle mahdottomia tavoitteita. "Kun minulla on hyvä elämä, parisuhde, talo ja lapset". Maali on liian kaukana ja tavoittamaton. Kun kiinnittää huomiota pieniin tekoihin, seuraavat suuret visiot perässä.

- Jos mies tulee tupaan kurasaappailla, ei kannata sanoa että "voi kuinka epäsiisti sinä olet", vaan "huomaatko mitä teit". Huomio pitää kiinnittää tekoon eikä siihen millainen hän on. Epäsiistille luonteelle ei voi mitään, mutta tekoja voi muuttaa.

Ihmisillä on satojen vuosien mittainen perinne katsoa taaksepäin ja vatvoa menneitä.
- Ihmisillä on satojen vuosien mittainen perinne katsoa taaksepäin ja vatvoa menneitä. Luulemme oppivamme menneisyydestä emmekä katso eteenpäin ja huomaa, että tekeminen tässä hetkessä merkitsee enemmän.

Tekemisen taito

- Ainoa asia mitä voimme hallita, on teko. Meidät on luotu kädellisiksi ja tekeviksi. Aivotutkimuksissa on todettu, että ihmisen ajattelu on käsilähtöistä. Ensin on tultava teko, jonka jälkeen tulee sana. Nyt puhutaan paljon kotoilusta, hidastamisesta ja leppoistamisesta. Syödään slow foodia. Kaikissa näissä on kyse samasta peruskaipuusta; ihminen haluaa toimia ja tehdä itse. Ihminen on lihallinen olento, jonka pitäisi saada toimia kaikilla aisteilla. Ihminen haluaa oivaltaa ja keksiä itse.

Oivaltamisen taito

- Emme pärjää lukutaitotutkimuksissa entiseen malliin. Lukutaito on heikentynyt, sillä pääosa viestinnästä on lyhyttä ja nopeaa. Sosiaalinen media on hyvä reitti, mutta pääasiassa some on huutoja mustaan yöhön. Mediassa pitää tarjota sisältöjä, jotka tarjoavat ajatuksia ja joissa on pureskeltavaa. Lukemalla pikaisesti muutamat pääotsikot emme opi ymmärtämään maailmanmenoa.

- Ahdistumme, koska emme ole ymmärtäneet uutisen todellista sisältöä. Elämme keskellä sanamössöä; sanoja, jotka eivät merkitse mitään, mutta joita uutiset, kannanotot ja julkilausumat ovat väärällään. Luemme sanoja, jotka eivät tarkoita mitään. Asioiden todellinen merkitys on piilotettu hienojen muka-sanojen taakse. Meidän ei tarvitse ponnistella kun käytämme muiden pureskelemia sisältöjä.

Ponnistelun taito

- Miksi siis emme antaisi lapselle elinikäistä rokotetta masennusta vastaan, kun rokotamme heitä muutenkin? Lapsen tietä ei pidä liian paljon silotella. On sääli, jos vanhemmat tekevät kaiken lapsen puolesta ja yrittävät hallinnoida jo aikuistakin lasta. Silloin lapsen stressinhallintaominaisuudet eivät kehity. Ihmisen on opittava ponnistelemaan, jotta hänelle vahvistuu käsitys siitä että hän pärjää ja osaa omassa elämässään. Lapsen pitää tuntea nahoissaan sekin kun hommat eivät luista. Vaikeus ei ole maailmanloppu, vaan uusi harjoittelumahdollisuus. Lapselle, joka ei opi ponnistelemaan, on suurempi riski sairastua depressioon kuin muilla. Pitää saada elää niin että tuntee onnistumiset ja epäonnistumiset.

Elämisen taito

Tarvitaan enemmän käsin kirjoittamista, se parantaa muistia ja ottaa aisteja enemmän käyttöön.
- En ole tietotekniikan vastustaja, päinvastoin. Mutta pitää ymmärtää, milloin tietokone on hyödyksi ja milloin haitaksi. Ihmisen tarvitsee ehdottomasti vasemman ja oikean käden erilaista tekemistä, ja se ei tietokoneella onnistu. Tarvitaan enemmän käsin kirjoittamista, se parantaa muistia ja ottaa aisteja enemmän käyttöön. Tietokoneella on saavutettavissa muiden luoma maailma, toisten todellisuus, mutta siellä ei ole ihmisen omaa osaamista eikä tekemistä. Oma osaaminen on tehtävä konkreettisesti, pienillä teoilla. Meistä on tullut koneiden avustajia eikä toisinpäin.

- Kouluissa taito- ja taideaineiden määrä pitäisi olla suurempi. Siellä tehdään konkreettista jälkeä, joka saa mielihyvähormonit liikkeelle. Ihmisen taitojen kehittyminen vie aikaa, niin hyvässä kuin pahassakin. Ei koulukiusaaja synny hetkessä, vaan hän on vuosien myötä kehittänyt itselleen hyvän kiusaaminen taidon. Samaan tapaan kehittyvät myös hyvät ja tarpeelliset taidot, sanoo Jaana Venkula.

No huh huh.

- Aivotutkimuksissa on todettu, että silloin kun ihmisen vasen ja oikea käsi tekevät eri asioita, aivoissa käynnistyy motorinen keskus, joka alkaa tuottaa mielihyvähormonia. Tästä tulee hyvä olo, syntyy tekemisen kehä. On mahdollista, että tekemättömyyden kehä on yksi maailmanlaajuisen masennuksen syistä.

Ahdistus on myönteinen prosessi, jonka tarkoitus on kertoa että sinun pitää toimia.
Ahdistaako tämän lukeminen? Hyvä. Ahdistus on myönteinen prosessi, jonka tarkoitus on kertoa että sinun pitää toimia. Mene siis tiskikoneesi luo, tyhjennä se ja mene sitten pesuhuoneeseen täyttämään pyykkikone. Sitten mene ulos ja tuo puita sisälle ja laita uuniin tulet.

Niin minä tekisin.Vapaa tutkija Jaana Venkula: Tekeminen on muutoksen alku - pelkkä tieto ei riitä. Kuva: Seppo Sarkkinen, Yle Kuvapalvelu

Kommentit
  • Iranilaissyntyinen muusikko Gian Majidi: Pitäisiköhän sittenkin elää vain turistina maailmassa

    Muusikko Gian Majidi haluaa elämäänsä Marco-poolo-meininkiä.

    Parikymmentä vuotta sitten Iranin Kurdistanista maailmalle lähtenyt taiteilija ja muusikko Gian Majidi on asunut Suomessa jo pitkään. Helsingin monikulttuurisessa Kontulassa asuva kurdimies on rakastanut klassista musiikkia lapsesta lähtien. Parhaillaan hän valmistelee lopputyötään Sibelius Akatemiaan, elättää itsensä tulkkina ja esiintyy veljensä kanssa perustamansa BaranBandin kanssa.

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta sunnuntaisin klo 17.10 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta. Gian Majidi 21.7. Kirsti Kirjavainen 14.7.

  • Rabbi Simon Livson haluaa auttaa ihmisiä elämään juutalaisuuttaan todeksi

    Rabbi Simon Livson elää juutalaisuutta todeksi

    New Yorkissa ja Israelissa rabbiksi opiskellut Simon Livson on neljännen polven suomen juutalainen. Helsingin juutalaisessa synagogassa hän johtaa joka aamu rukouksia ja opastaa seurakuntalaisia miten elää hyvänä juutalaisena. Neljän lapsen perheenisänä hän joutuu luovimaan rabbin velvollisuuksien ja lastenkasvatuksen liittyvien haasteiden välillä. Onneksi hänellä on viisas vaimo.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Miksi olemme niin väsyneitä?

    Yksi väsymyksemme aiheuttaja on krooninen varovaisuus.

    "Mä oon ihan vitun väsynyt!" "Haluaisin vain nukkua!" Kuulostaako tutulta? Olemme pisteessä, jossa työikäiset ihmiset haukottelevat enemmän kuin vanhukset. Väsymykselle on monta syytä, mutta esittelen nyt yhden lisää. Se on ilmiö nimeltään krooninen varovaisuus. Kun psykologisia koreografioita ja varovaisuuden askelmerkkejä joutuu tarkkailemaan päivittäin, ihmisestä tulee väsynyt.

  • Mihin sinä uskot? Testaa itsesi!

    Mihin uskot?

    Mihin uskot? Mikä sinulle on elämässä tärkeätä? Mitä arvostat? Testaa itsesi! Testi perustuu professori Tatjana Schnellin pitkäaikaiseen tutkimustyöhön Innsbruckin yliopistossa.

  • Aivotutkija: Nämä viisi asiaa kaipaavat kipeimmin muutosta suomalaisessa työelämässä

    Kiire, uni, tehokkuus, tilat ja verkostotyö.

    Kun aivotutkija päästetään katselemaan suomalaista työelämää, tulee mieleen pitkä lista asioita, jotka kannattaisi muuttaa. Aloitetaan tärkeimmistä, kirjoittaa aivotutkija Minna Huotilainen blogissaan. 1. Kiire ja hoppu pois! Lyhytjänteinen asioista toiseen hyppiminen ja jatkuvat keskeytykset eivät päästä aivoja vakaviin töihin, vaan pitävät meidät lillukanvarsien parissa.

Uusimmat sisällöt - Elämä