Hyppää pääsisältöön

Vapaa tutkija Jaana Venkula: Tekeminen on muutoksen alku - pelkkä tieto ei riitä

Vapaa tutkija Jaana Venkula: Tekeminen on muutoksen alku - pelkkä tieto ei riitä. Kuva: Seppo Sarkkinen, Yle Kuvapalvelu

"Tieto on valtaa." "Alussa oli sana." "Lue, niin tiedät." Komeilta kuulostavia sanontoja ja myyntilauseita oppimisen tiellä. Mutta pelkkä tieto ei riitä, tarvitaan myös tekemistä.

Ihmisen täytyy tuntea olevansa tarpeellinen. Ihmisen täytyy tuntea olevansa osaava.
Ihmisen täytyy tuntea olevansa kehittyvä. Ja huom! Tämä ei ole ole mahdollista napin painalluksella.

Osaamisen soppaa hämmentänyt tutkija Jaana Venkula uskoo tekemisen voimaan. Lue perustelut, miksi.

Tietämisen taito

- Pelkkä tietäminen ei riitä. Jos tämä riittäisi, kukaan ei enää polttaisi tupakkaa. Kaikki tietävät että tupakka on vaarallista, mutta vasta toimiminen todella lopettaa tupakoinnin. Huomio täytyy kiinnittää yksittäisiin tekoihin, sillä vasta ne ratkaisevat asian, muistuttaa Jaana Venkula.

Juoruilun taito

- On tutkittu, että varsinkin naiset juoruilevat ja vatvovat menneitä. Voi siis sanoa, että pitkään juoruillut on kehittänyt itselleen juoruilemisen taidon; on hyvä siinä. On eri asia kertoa yksittäinen asia elämästään ja katsoa eteenpäin, kuin vatvoa vuosia, jopa vuosikymmeniä menneitä asioita. Menneisyydessä elävällä ihmisellä on suurempi riski sairastua depressioon kuin tässä hetkessä elävällä.

Hetkessä elämisen taito

- Laitamme itselle mahdottomia tavoitteita. "Kun minulla on hyvä elämä, parisuhde, talo ja lapset". Maali on liian kaukana ja tavoittamaton. Kun kiinnittää huomiota pieniin tekoihin, seuraavat suuret visiot perässä.

- Jos mies tulee tupaan kurasaappailla, ei kannata sanoa että "voi kuinka epäsiisti sinä olet", vaan "huomaatko mitä teit". Huomio pitää kiinnittää tekoon eikä siihen millainen hän on. Epäsiistille luonteelle ei voi mitään, mutta tekoja voi muuttaa.

Ihmisillä on satojen vuosien mittainen perinne katsoa taaksepäin ja vatvoa menneitä.
- Ihmisillä on satojen vuosien mittainen perinne katsoa taaksepäin ja vatvoa menneitä. Luulemme oppivamme menneisyydestä emmekä katso eteenpäin ja huomaa, että tekeminen tässä hetkessä merkitsee enemmän.

Tekemisen taito

- Ainoa asia mitä voimme hallita, on teko. Meidät on luotu kädellisiksi ja tekeviksi. Aivotutkimuksissa on todettu, että ihmisen ajattelu on käsilähtöistä. Ensin on tultava teko, jonka jälkeen tulee sana. Nyt puhutaan paljon kotoilusta, hidastamisesta ja leppoistamisesta. Syödään slow foodia. Kaikissa näissä on kyse samasta peruskaipuusta; ihminen haluaa toimia ja tehdä itse. Ihminen on lihallinen olento, jonka pitäisi saada toimia kaikilla aisteilla. Ihminen haluaa oivaltaa ja keksiä itse.

Oivaltamisen taito

- Emme pärjää lukutaitotutkimuksissa entiseen malliin. Lukutaito on heikentynyt, sillä pääosa viestinnästä on lyhyttä ja nopeaa. Sosiaalinen media on hyvä reitti, mutta pääasiassa some on huutoja mustaan yöhön. Mediassa pitää tarjota sisältöjä, jotka tarjoavat ajatuksia ja joissa on pureskeltavaa. Lukemalla pikaisesti muutamat pääotsikot emme opi ymmärtämään maailmanmenoa.

- Ahdistumme, koska emme ole ymmärtäneet uutisen todellista sisältöä. Elämme keskellä sanamössöä; sanoja, jotka eivät merkitse mitään, mutta joita uutiset, kannanotot ja julkilausumat ovat väärällään. Luemme sanoja, jotka eivät tarkoita mitään. Asioiden todellinen merkitys on piilotettu hienojen muka-sanojen taakse. Meidän ei tarvitse ponnistella kun käytämme muiden pureskelemia sisältöjä.

Ponnistelun taito

- Miksi siis emme antaisi lapselle elinikäistä rokotetta masennusta vastaan, kun rokotamme heitä muutenkin? Lapsen tietä ei pidä liian paljon silotella. On sääli, jos vanhemmat tekevät kaiken lapsen puolesta ja yrittävät hallinnoida jo aikuistakin lasta. Silloin lapsen stressinhallintaominaisuudet eivät kehity. Ihmisen on opittava ponnistelemaan, jotta hänelle vahvistuu käsitys siitä että hän pärjää ja osaa omassa elämässään. Lapsen pitää tuntea nahoissaan sekin kun hommat eivät luista. Vaikeus ei ole maailmanloppu, vaan uusi harjoittelumahdollisuus. Lapselle, joka ei opi ponnistelemaan, on suurempi riski sairastua depressioon kuin muilla. Pitää saada elää niin että tuntee onnistumiset ja epäonnistumiset.

Elämisen taito

Tarvitaan enemmän käsin kirjoittamista, se parantaa muistia ja ottaa aisteja enemmän käyttöön.
- En ole tietotekniikan vastustaja, päinvastoin. Mutta pitää ymmärtää, milloin tietokone on hyödyksi ja milloin haitaksi. Ihmisen tarvitsee ehdottomasti vasemman ja oikean käden erilaista tekemistä, ja se ei tietokoneella onnistu. Tarvitaan enemmän käsin kirjoittamista, se parantaa muistia ja ottaa aisteja enemmän käyttöön. Tietokoneella on saavutettavissa muiden luoma maailma, toisten todellisuus, mutta siellä ei ole ihmisen omaa osaamista eikä tekemistä. Oma osaaminen on tehtävä konkreettisesti, pienillä teoilla. Meistä on tullut koneiden avustajia eikä toisinpäin.

- Kouluissa taito- ja taideaineiden määrä pitäisi olla suurempi. Siellä tehdään konkreettista jälkeä, joka saa mielihyvähormonit liikkeelle. Ihmisen taitojen kehittyminen vie aikaa, niin hyvässä kuin pahassakin. Ei koulukiusaaja synny hetkessä, vaan hän on vuosien myötä kehittänyt itselleen hyvän kiusaaminen taidon. Samaan tapaan kehittyvät myös hyvät ja tarpeelliset taidot, sanoo Jaana Venkula.

No huh huh.

- Aivotutkimuksissa on todettu, että silloin kun ihmisen vasen ja oikea käsi tekevät eri asioita, aivoissa käynnistyy motorinen keskus, joka alkaa tuottaa mielihyvähormonia. Tästä tulee hyvä olo, syntyy tekemisen kehä. On mahdollista, että tekemättömyyden kehä on yksi maailmanlaajuisen masennuksen syistä.

Ahdistus on myönteinen prosessi, jonka tarkoitus on kertoa että sinun pitää toimia.
Ahdistaako tämän lukeminen? Hyvä. Ahdistus on myönteinen prosessi, jonka tarkoitus on kertoa että sinun pitää toimia. Mene siis tiskikoneesi luo, tyhjennä se ja mene sitten pesuhuoneeseen täyttämään pyykkikone. Sitten mene ulos ja tuo puita sisälle ja laita uuniin tulet.

Niin minä tekisin.Vapaa tutkija Jaana Venkula: Tekeminen on muutoksen alku - pelkkä tieto ei riitä. Kuva: Seppo Sarkkinen, Yle Kuvapalvelu

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta sunnuntaisin klo 17.15 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta.

  • Taustamusiikki ärsyttää säveltäjä Olli Kortekangasta

    Ihmisääni inspiroi oopperasäveltäjää säveltämään uutta

    Säveltäjä Olli Kortekangasta kiehtoo tekstin, kielen ja ihmisäänen yhdistelmä. Rakkaudesta tähän yhdistelmään on syntynyt niin oopperoita kuin kuoro- ja sooloteoksia. Tuoreimpana sävellyksenä valmistuu helmikuussa kanta-esityksensä Tampereella saava Veljeni vartija – ooppera

  • Saariston äärettömyys on tanssija-koreografi Jens Walentinssonin onnenlähde

    Koreografi Jens Walentinssonin liikkuva elämänkonstellaatio

    Tanssija, koreografi ja tanssipedagogi Jens Walentinsson aloitti tanssin työstämisen kenties jo lapsena, aiemmin kuin muistaa. Vaikka kroppa rentoutuu ja on täysin hiljaa, mieli liikkuu koko ajan jossain: uusissa kuvioissa, uusissa konstellaatioissa. Musiikin sisässä. Näin syntyy ja työstyy koreografia. Kroppa seuraa mielen liikkeitä vaihe vaiheelta. Kunnes hiottu kokonaisuus treenien ja kokeilujen, kaikkien liikkuvien osastensa myötä on valmis ja sen uskaltaa päästää näyttämölle elämään omaa elämäänsä. Katsojan ja esittäjän dialogi voi alkaa.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Kamrat Eesti -sarja mursi suomalaisten ennakkoluuloja virolaisista

    Toimittaja Anna Laine lähti Viroon

    Vuonna 2009 esitetyssä Kamrat Eesti -sarjassa toimittaja Anna Laine kiersi Viroa ja selvitti, millainen valtio naapurimaastamme oli kehittynyt. Surkeimmissa suomalaisissa stereotypioissa Viroa pidettiin takapajulana, josta kannatti käydä vain hakemassa halpaa viinaa. Kamrat pyrki murtamaan ennakkoluuloja tutustuttaen suomalaiset virolaisiin – taviksiin ja julkkiksiin, eri alojen ammattilaisiin ja asiantuntijoihin.

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta sunnuntaisin klo 17.15 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta.

  • Taustamusiikki ärsyttää säveltäjä Olli Kortekangasta

    Ihmisääni inspiroi oopperasäveltäjää säveltämään uutta

    Säveltäjä Olli Kortekangasta kiehtoo tekstin, kielen ja ihmisäänen yhdistelmä. Rakkaudesta tähän yhdistelmään on syntynyt niin oopperoita kuin kuoro- ja sooloteoksia. Tuoreimpana sävellyksenä valmistuu helmikuussa kanta-esityksensä Tampereella saava Veljeni vartija – ooppera

  • Saariston äärettömyys on tanssija-koreografi Jens Walentinssonin onnenlähde

    Koreografi Jens Walentinssonin liikkuva elämänkonstellaatio

    Tanssija, koreografi ja tanssipedagogi Jens Walentinsson aloitti tanssin työstämisen kenties jo lapsena, aiemmin kuin muistaa. Vaikka kroppa rentoutuu ja on täysin hiljaa, mieli liikkuu koko ajan jossain: uusissa kuvioissa, uusissa konstellaatioissa. Musiikin sisässä. Näin syntyy ja työstyy koreografia. Kroppa seuraa mielen liikkeitä vaihe vaiheelta. Kunnes hiottu kokonaisuus treenien ja kokeilujen, kaikkien liikkuvien osastensa myötä on valmis ja sen uskaltaa päästää näyttämölle elämään omaa elämäänsä. Katsojan ja esittäjän dialogi voi alkaa.

  • Tampereen taidemuseon johtaja Taina Myllyharju harrastaa scifiä

    Taina Myllyharjua on kiinnostanut aina kuvataide.

    Taina Myllyharjulla on monipuolinen kokemus monenlaisesta työstä. Häntä ei hirvitä tarttua reippaasti uusiin asioihin. Uransa aikana hän on ollut perustamassa ja kehittämässä eri puolilla Suomea useita taidemuseoita. Hän on pitänyt kaikesta scifiin liittyvästä nuoresta lähtien ja on edelleen myös suuri Star Trek -fani.

  • Tutkimusmatkat omaan sielunmaisemaan ovat Riitta Nelimarkan työkaluja

    Riitta Nelimarkan elämän kuusi kuvaa

    Professori, kuvataiteilija, animaatioelokuvataiteilija ja kirjailija Riitta Nelimarkka (s.1948 Helsingissä) on sodanjälkeisen sukupolven merkittävimpiä taiteilijoitamme. Hänen estoton ja iloa hehkuva taiteensa on huomattu myös ulkomailla, missä se o näkynyt monipuolisesti erilaisissa kulttuuritapahtumissa, näyttelyissä ja elokuvafestivaaleilla. Ranska-yhteistyö ja -kontaktit ovat taiteilijalle olennainen linkki Eurooppaan. Ranskan valtio myönsi Nelimarkalle Arts et Lettres -ritarikunnan upseerin kunniamerkin v. 2016.

  • Arkkitehti Benito Casagrande on piirtänyt pysyvän jäljen Turun kaupunkiin

    Arkkitehti Benito Casagrande kädenjälki näkyy Turussa.

    Arkkitehti Benito Casagrande on täynnä rakkautta. Jopa Casagrandentalon päädyssä komeilee teksti Omnia vincit amor eli rakkaus voittaa kaiken. Arkkitehti Benito Casagrandelle se merkitsee kolmen tason rakkautta. Talon historiaan liittyy paljon lähimmäisenrakkautta. Kotiseuturakkaus tarkoittaa hänelle elämäntyötään kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden talojen pelastamiseksi ja inhimillisen tason rakkaus tarkoittaa rakkautta Irma-vaimoon.

  • Evakot jäivät ilman ruokaa itsenäisyyspäivänä 1939

    Evakot jäivät ilman ruokaa itsenäisyyspäivänä 1939.

    Kaarina Peltolan evakkomatka alkoi lähes 80 vuotta sitten, kun hän lähti perheineen Koivistosta talvisodan kynnyksellä. Kauhein muisto hänestä on se, kun evakot tulivat nälkäisinä Oriveden asemalle itsenäisyyspäivänä vuonna 1939, eikä heille annettu ruokaa.

  • Ota kerrankin rennosti ja kuuntele! Avaruusromun pitkä ja hiljainen yö Pyhäinpäivänä.

    Viisi tuntia hitaita ajatuksia ja hiljaista musiikkia.

    "Kaikki ihmiskunnan ongelmat johtuvat siitä, ettemme me osaa pysyä rauhassa paikallamme, yhdessä huoneessa". Pyhäinpäivän yönä Avaruusromun erikoislähetys tarjoaa harvinaisen tapahtuman: yhtäjaksoisen viisituntisen matkan rauhallisen musiikin ja mietiskelevien ajatusten seurassa. Pitkässä ja hiljaisessa yössä ei ole kiire. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Suomen kansallisluontovalokuvaaja Hannu Hautala rakastaa öisiä metsiä

    Hannu Hautala on ennen kaikkea metsän valokuvaaja.

    Hannu Hautala on ennen kaikkea metsän valokuvaaja. Toisinaan aiheet tulevat vastaan sattumanvaraisesti, mutta toisaalta hän kuvaa myös tarkan ennakkosuunnittelun avulla, sillä hyvä luontokuva syntyy hänen mielestään harvoin sattumalta.