Hyppää pääsisältöön

Vapaa tutkija Jaana Venkula: Tekeminen on muutoksen alku - pelkkä tieto ei riitä

Vapaa tutkija Jaana Venkula: Tekeminen on muutoksen alku - pelkkä tieto ei riitä. Kuva: Seppo Sarkkinen, Yle Kuvapalvelu

"Tieto on valtaa." "Alussa oli sana." "Lue, niin tiedät." Komeilta kuulostavia sanontoja ja myyntilauseita oppimisen tiellä. Mutta pelkkä tieto ei riitä, tarvitaan myös tekemistä.

Ihmisen täytyy tuntea olevansa tarpeellinen. Ihmisen täytyy tuntea olevansa osaava.
Ihmisen täytyy tuntea olevansa kehittyvä. Ja huom! Tämä ei ole ole mahdollista napin painalluksella.

Osaamisen soppaa hämmentänyt tutkija Jaana Venkula uskoo tekemisen voimaan. Lue perustelut, miksi.

Tietämisen taito

- Pelkkä tietäminen ei riitä. Jos tämä riittäisi, kukaan ei enää polttaisi tupakkaa. Kaikki tietävät että tupakka on vaarallista, mutta vasta toimiminen todella lopettaa tupakoinnin. Huomio täytyy kiinnittää yksittäisiin tekoihin, sillä vasta ne ratkaisevat asian, muistuttaa Jaana Venkula.

Juoruilun taito

- On tutkittu, että varsinkin naiset juoruilevat ja vatvovat menneitä. Voi siis sanoa, että pitkään juoruillut on kehittänyt itselleen juoruilemisen taidon; on hyvä siinä. On eri asia kertoa yksittäinen asia elämästään ja katsoa eteenpäin, kuin vatvoa vuosia, jopa vuosikymmeniä menneitä asioita. Menneisyydessä elävällä ihmisellä on suurempi riski sairastua depressioon kuin tässä hetkessä elävällä.

Hetkessä elämisen taito

- Laitamme itselle mahdottomia tavoitteita. "Kun minulla on hyvä elämä, parisuhde, talo ja lapset". Maali on liian kaukana ja tavoittamaton. Kun kiinnittää huomiota pieniin tekoihin, seuraavat suuret visiot perässä.

- Jos mies tulee tupaan kurasaappailla, ei kannata sanoa että "voi kuinka epäsiisti sinä olet", vaan "huomaatko mitä teit". Huomio pitää kiinnittää tekoon eikä siihen millainen hän on. Epäsiistille luonteelle ei voi mitään, mutta tekoja voi muuttaa.

Ihmisillä on satojen vuosien mittainen perinne katsoa taaksepäin ja vatvoa menneitä.
- Ihmisillä on satojen vuosien mittainen perinne katsoa taaksepäin ja vatvoa menneitä. Luulemme oppivamme menneisyydestä emmekä katso eteenpäin ja huomaa, että tekeminen tässä hetkessä merkitsee enemmän.

Tekemisen taito

- Ainoa asia mitä voimme hallita, on teko. Meidät on luotu kädellisiksi ja tekeviksi. Aivotutkimuksissa on todettu, että ihmisen ajattelu on käsilähtöistä. Ensin on tultava teko, jonka jälkeen tulee sana. Nyt puhutaan paljon kotoilusta, hidastamisesta ja leppoistamisesta. Syödään slow foodia. Kaikissa näissä on kyse samasta peruskaipuusta; ihminen haluaa toimia ja tehdä itse. Ihminen on lihallinen olento, jonka pitäisi saada toimia kaikilla aisteilla. Ihminen haluaa oivaltaa ja keksiä itse.

Oivaltamisen taito

- Emme pärjää lukutaitotutkimuksissa entiseen malliin. Lukutaito on heikentynyt, sillä pääosa viestinnästä on lyhyttä ja nopeaa. Sosiaalinen media on hyvä reitti, mutta pääasiassa some on huutoja mustaan yöhön. Mediassa pitää tarjota sisältöjä, jotka tarjoavat ajatuksia ja joissa on pureskeltavaa. Lukemalla pikaisesti muutamat pääotsikot emme opi ymmärtämään maailmanmenoa.

- Ahdistumme, koska emme ole ymmärtäneet uutisen todellista sisältöä. Elämme keskellä sanamössöä; sanoja, jotka eivät merkitse mitään, mutta joita uutiset, kannanotot ja julkilausumat ovat väärällään. Luemme sanoja, jotka eivät tarkoita mitään. Asioiden todellinen merkitys on piilotettu hienojen muka-sanojen taakse. Meidän ei tarvitse ponnistella kun käytämme muiden pureskelemia sisältöjä.

Ponnistelun taito

- Miksi siis emme antaisi lapselle elinikäistä rokotetta masennusta vastaan, kun rokotamme heitä muutenkin? Lapsen tietä ei pidä liian paljon silotella. On sääli, jos vanhemmat tekevät kaiken lapsen puolesta ja yrittävät hallinnoida jo aikuistakin lasta. Silloin lapsen stressinhallintaominaisuudet eivät kehity. Ihmisen on opittava ponnistelemaan, jotta hänelle vahvistuu käsitys siitä että hän pärjää ja osaa omassa elämässään. Lapsen pitää tuntea nahoissaan sekin kun hommat eivät luista. Vaikeus ei ole maailmanloppu, vaan uusi harjoittelumahdollisuus. Lapselle, joka ei opi ponnistelemaan, on suurempi riski sairastua depressioon kuin muilla. Pitää saada elää niin että tuntee onnistumiset ja epäonnistumiset.

Elämisen taito

Tarvitaan enemmän käsin kirjoittamista, se parantaa muistia ja ottaa aisteja enemmän käyttöön.
- En ole tietotekniikan vastustaja, päinvastoin. Mutta pitää ymmärtää, milloin tietokone on hyödyksi ja milloin haitaksi. Ihmisen tarvitsee ehdottomasti vasemman ja oikean käden erilaista tekemistä, ja se ei tietokoneella onnistu. Tarvitaan enemmän käsin kirjoittamista, se parantaa muistia ja ottaa aisteja enemmän käyttöön. Tietokoneella on saavutettavissa muiden luoma maailma, toisten todellisuus, mutta siellä ei ole ihmisen omaa osaamista eikä tekemistä. Oma osaaminen on tehtävä konkreettisesti, pienillä teoilla. Meistä on tullut koneiden avustajia eikä toisinpäin.

- Kouluissa taito- ja taideaineiden määrä pitäisi olla suurempi. Siellä tehdään konkreettista jälkeä, joka saa mielihyvähormonit liikkeelle. Ihmisen taitojen kehittyminen vie aikaa, niin hyvässä kuin pahassakin. Ei koulukiusaaja synny hetkessä, vaan hän on vuosien myötä kehittänyt itselleen hyvän kiusaaminen taidon. Samaan tapaan kehittyvät myös hyvät ja tarpeelliset taidot, sanoo Jaana Venkula.

No huh huh.

- Aivotutkimuksissa on todettu, että silloin kun ihmisen vasen ja oikea käsi tekevät eri asioita, aivoissa käynnistyy motorinen keskus, joka alkaa tuottaa mielihyvähormonia. Tästä tulee hyvä olo, syntyy tekemisen kehä. On mahdollista, että tekemättömyyden kehä on yksi maailmanlaajuisen masennuksen syistä.

Ahdistus on myönteinen prosessi, jonka tarkoitus on kertoa että sinun pitää toimia.
Ahdistaako tämän lukeminen? Hyvä. Ahdistus on myönteinen prosessi, jonka tarkoitus on kertoa että sinun pitää toimia. Mene siis tiskikoneesi luo, tyhjennä se ja mene sitten pesuhuoneeseen täyttämään pyykkikone. Sitten mene ulos ja tuo puita sisälle ja laita uuniin tulet.

Niin minä tekisin.Vapaa tutkija Jaana Venkula: Tekeminen on muutoksen alku - pelkkä tieto ei riitä. Kuva: Seppo Sarkkinen, Yle Kuvapalvelu

Kommentit
  • Keskustele itsemurhasta

    Onko itsemurha joskus sallittava?

    Itsemurhan ympärillä on edelleen tabuluonteinen hiljaisuus. Ulla-Kaija Lammin mies teki 17 vuotta sitten itsemurhan. Ulla-Kaija on halunnut olla aina avoin tapahtuneesta eikä kantaa asiasta syyllisyyttä. Ulla-Kaijan mielestä hänen miehensä tekoa ei olisi voitu estää. Kaikki mahdollinen apu annettiin, mutta mies halusi silti lähteä pois.

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta keskiviikkoisin klo 22.05 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta.

  • Ilo ei pettänyt Noora Västistä, vaikka luut pettivät

    Vaikka Noora Västisen luusto on hauras, se ei häntä pysäytä.

    Ilo ja nauru ovat Noora Västisen elämän kantavia elementtejä. Luustonhauraus sairauden vuoksi pyörätuolissa koko elämänsä istunut Västinen on 29-vuotiaana ehtinyt opiskella jo viiteen eri ammattiin. Parhaiten hänet tunnetaan naurujoogaohjaajana. Lisäksi häneltä on ilmestynyt kaksi lastenkirjaa. Vahvan luonteensa ja sairautensa lisäksi Västistä on puskenut tekemään hänen saamansa kasvatus.

  • Keskustele muotoilusta

    Nojaako suomalainen muotoilu liikaa menneisyyteen?

    Miten nostaa suomalaisen muotoilun uusia nimiä esille? Mitä mieltä olet lasitaiteilija Marja Hepo-ahon sekä muotoilija Timo Sallin ajatuksista?

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Keskustele itsemurhasta

    Onko itsemurha joskus sallittava?

    Itsemurhan ympärillä on edelleen tabuluonteinen hiljaisuus. Ulla-Kaija Lammin mies teki 17 vuotta sitten itsemurhan. Ulla-Kaija on halunnut olla aina avoin tapahtuneesta eikä kantaa asiasta syyllisyyttä. Ulla-Kaijan mielestä hänen miehensä tekoa ei olisi voitu estää. Kaikki mahdollinen apu annettiin, mutta mies halusi silti lähteä pois.

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta keskiviikkoisin klo 22.05 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta.

  • Ilo ei pettänyt Noora Västistä, vaikka luut pettivät

    Vaikka Noora Västisen luusto on hauras, se ei häntä pysäytä.

    Ilo ja nauru ovat Noora Västisen elämän kantavia elementtejä. Luustonhauraus sairauden vuoksi pyörätuolissa koko elämänsä istunut Västinen on 29-vuotiaana ehtinyt opiskella jo viiteen eri ammattiin. Parhaiten hänet tunnetaan naurujoogaohjaajana. Lisäksi häneltä on ilmestynyt kaksi lastenkirjaa. Vahvan luonteensa ja sairautensa lisäksi Västistä on puskenut tekemään hänen saamansa kasvatus.

  • Keskustele muotoilusta

    Nojaako suomalainen muotoilu liikaa menneisyyteen?

    Miten nostaa suomalaisen muotoilun uusia nimiä esille? Mitä mieltä olet lasitaiteilija Marja Hepo-ahon sekä muotoilija Timo Sallin ajatuksista?

  • Leena Taavitsainen-Petäjä on sanojen amatsoni

    Dario Fon ihmisyys sykähdytti Leena Taavitsainen-Petäjää

    Italiankielisen kirjallisuuden suomentaja, italianopettaja ja tulkki FM Leena-Taavitsainen Petäjä voimaantuu keskellä kaupunkia uimalla ja pyöräilemällä läpi vuoden. —Italialaiset ihmettelevät, miksi helsinkiläiset lähtevät erikseen mökille, vaikka asuvat jo "luonnossa". Luonto on ehdottomasti kotimaan parasta antia, seurallisuus taas saa minut syttymään Italiassa, kertoo tämä kahden kulttuurin "sanojen amatsoni", joksi ohjaaja Dario Fo hänet luonnehti, kun Matka Reimsiin -ooppera työstettiin Kansallisoopperan lavalle.

  • Keskustele uskonnosta

    Miten suomalaisten uskonnollisuus on muuttumassa

    Onko suomalaisten uskonnollisuus muuttumassa? Kirkkoon kuuluvien määrä on laskussa, itsenäisten uskonnollisten yhdyskuntien määrä nousussa. Mitä ajatuksia tutkija Jussi Sohlbergin ja ex-evankelista Patrick Tiaisen keskustelu sinussa herättää?

  • Keskustele toivon merkityksestä

    Millainen merkitys toivolla on paranemisessa?

    Millaisia ajatuksia syöpälääkäri Päivi Hietasen ja valmentaja Ulrika Björkstamin keskustelu toivosta sinussa herättää? Millainen toivo on auttanut sinua vaikeissa elämäntilanteissa eteenpäin? Osallistu keskusteluun! Voit myös lähettää minulle aihe-ehdotuksia osoitteeseen sari.valto@yle.fi

  • Kirjailija Anne Leinonen rakastaa outoa ja kummaa

    Mielikuvitusta ruokitaan syömällä ja juomalla hyvin.

    Spekulatiivista fiktiota kirjoittava Anne Leinonen ei pelkää yöllä metsässä juoksemista. Hän rakastaa outoja aiheita ja kirjoittaa kummista tapahtumista. Kirjanoitana maailman suurimmassa science fiction tapahtuma Worldconissa esiintynyt Leinonen haluaa omassa arjessaan inspiroida ja tukea aloittelevia kumman-kirjoittajia.

  • Tarina on kerrottu, mysteeri jää eloon - millainen on kuuluisa tuntematon?

    - Ei niitä kisoja paperilla ajeta, sanoo Kimi Räikkönen

    Kirjailijan työ ei pääty, kun kirja on kansissa. Kirjamessuilla yksinäinen puurtaja muuttuu julkiseksi eläimeksi. Hän voi joutua hetkeksi samaan asemaan kuin ne, joista hän on kirjoittanut. Ymmärtääkö Kari Hotakainen kirjamessuilla, miltä Kimi Räikkösestä tuntuu? Vuoden myydyin kotimainen kirja on nimeltään Tuntematon Kimi Räikkönen.

  • Keskustele pojan rooleista

    Miten voisimme hyväksyä monenlaiset pojat?

    Millainen on kunnon poika? Kaipaako käsityksemme hyväksyttävästä tavasta olla poika ja mies päivitystä? Miten se vaikuttaisi yksilöihin ja yhteiskuntaan, jos sallisimme tunteiden näyttämisen, hoivaamisen ja herkkyyden sopiviksi myös miehille? Osallistu keskusteluun alla.

  • KESKUSTELE TÄSSÄ Kiinasta

    Käsityksemme Kiinasta on täynnä ennakkoluuloja

    Toimittaja Mari Manninen ja Etelä-Karjalan liiton Aasia-asiantuntija Ding Ma keskustelevat siitä, millaisia yleisiä ennakkoluuloja meillä suomalaisilla on Kiinaa kohtaan. Mitä ajatuksia keskustelu sinussa herättää? Oletko itse joutunut tarkistuttamaan ennakkoluulosi Kiinaa tai kiinalaisia kohtaan? Haluatko kysyä keskustelijoilta suoran lähetyksen aikana jotain?

  • Ihmisten ihmettely on kulttuuriantropologi Taina Kinnusen työtä

    Kinnunen tutkii ihmisiä, mutta rakastaa eläimiä enemmän.

    Tutkipa Taina Kinnunen kauneuskirurgiaa tai kehonrakentajia, laittaa hän aina itsensä likoon. Kulttuuriantropologi ihmettelee ihmisiä työkseen, mutta haluaa välillä karata muita pakoon toiselle puolelle maailmaa.

  • Keskustele tässä johtamisesta!

    Millaista on hyvä johtaminen? Entä huono?

    Kerro kokemuksiasi hyvästä ja huonosta johtamisesta! Kun yritys ja sen johto kohtaa kriisin siihen väistämättä liittyy julkisuus. Voiko sitä hallita? Miten mainekriisiä voi ennakoida? Entä millaista on huono johtaminen - ja pääseekö siitä eroon? Vieraina syksyn johtamiskirjoja julkaisseet toimitusjohtaja Anna Sorainen ja professori Pauli Juuti.