Hyppää pääsisältöön

Vapaa tutkija Jaana Venkula: Tekeminen on muutoksen alku - pelkkä tieto ei riitä

Vapaa tutkija Jaana Venkula: Tekeminen on muutoksen alku - pelkkä tieto ei riitä. Kuva: Seppo Sarkkinen, Yle Kuvapalvelu

"Tieto on valtaa." "Alussa oli sana." "Lue, niin tiedät." Komeilta kuulostavia sanontoja ja myyntilauseita oppimisen tiellä. Mutta pelkkä tieto ei riitä, tarvitaan myös tekemistä.

Ihmisen täytyy tuntea olevansa tarpeellinen. Ihmisen täytyy tuntea olevansa osaava.
Ihmisen täytyy tuntea olevansa kehittyvä. Ja huom! Tämä ei ole ole mahdollista napin painalluksella.

Osaamisen soppaa hämmentänyt tutkija Jaana Venkula uskoo tekemisen voimaan. Lue perustelut, miksi.

Tietämisen taito

- Pelkkä tietäminen ei riitä. Jos tämä riittäisi, kukaan ei enää polttaisi tupakkaa. Kaikki tietävät että tupakka on vaarallista, mutta vasta toimiminen todella lopettaa tupakoinnin. Huomio täytyy kiinnittää yksittäisiin tekoihin, sillä vasta ne ratkaisevat asian, muistuttaa Jaana Venkula.

Juoruilun taito

- On tutkittu, että varsinkin naiset juoruilevat ja vatvovat menneitä. Voi siis sanoa, että pitkään juoruillut on kehittänyt itselleen juoruilemisen taidon; on hyvä siinä. On eri asia kertoa yksittäinen asia elämästään ja katsoa eteenpäin, kuin vatvoa vuosia, jopa vuosikymmeniä menneitä asioita. Menneisyydessä elävällä ihmisellä on suurempi riski sairastua depressioon kuin tässä hetkessä elävällä.

Hetkessä elämisen taito

- Laitamme itselle mahdottomia tavoitteita. "Kun minulla on hyvä elämä, parisuhde, talo ja lapset". Maali on liian kaukana ja tavoittamaton. Kun kiinnittää huomiota pieniin tekoihin, seuraavat suuret visiot perässä.

- Jos mies tulee tupaan kurasaappailla, ei kannata sanoa että "voi kuinka epäsiisti sinä olet", vaan "huomaatko mitä teit". Huomio pitää kiinnittää tekoon eikä siihen millainen hän on. Epäsiistille luonteelle ei voi mitään, mutta tekoja voi muuttaa.

Ihmisillä on satojen vuosien mittainen perinne katsoa taaksepäin ja vatvoa menneitä.
- Ihmisillä on satojen vuosien mittainen perinne katsoa taaksepäin ja vatvoa menneitä. Luulemme oppivamme menneisyydestä emmekä katso eteenpäin ja huomaa, että tekeminen tässä hetkessä merkitsee enemmän.

Tekemisen taito

- Ainoa asia mitä voimme hallita, on teko. Meidät on luotu kädellisiksi ja tekeviksi. Aivotutkimuksissa on todettu, että ihmisen ajattelu on käsilähtöistä. Ensin on tultava teko, jonka jälkeen tulee sana. Nyt puhutaan paljon kotoilusta, hidastamisesta ja leppoistamisesta. Syödään slow foodia. Kaikissa näissä on kyse samasta peruskaipuusta; ihminen haluaa toimia ja tehdä itse. Ihminen on lihallinen olento, jonka pitäisi saada toimia kaikilla aisteilla. Ihminen haluaa oivaltaa ja keksiä itse.

Oivaltamisen taito

- Emme pärjää lukutaitotutkimuksissa entiseen malliin. Lukutaito on heikentynyt, sillä pääosa viestinnästä on lyhyttä ja nopeaa. Sosiaalinen media on hyvä reitti, mutta pääasiassa some on huutoja mustaan yöhön. Mediassa pitää tarjota sisältöjä, jotka tarjoavat ajatuksia ja joissa on pureskeltavaa. Lukemalla pikaisesti muutamat pääotsikot emme opi ymmärtämään maailmanmenoa.

- Ahdistumme, koska emme ole ymmärtäneet uutisen todellista sisältöä. Elämme keskellä sanamössöä; sanoja, jotka eivät merkitse mitään, mutta joita uutiset, kannanotot ja julkilausumat ovat väärällään. Luemme sanoja, jotka eivät tarkoita mitään. Asioiden todellinen merkitys on piilotettu hienojen muka-sanojen taakse. Meidän ei tarvitse ponnistella kun käytämme muiden pureskelemia sisältöjä.

Ponnistelun taito

- Miksi siis emme antaisi lapselle elinikäistä rokotetta masennusta vastaan, kun rokotamme heitä muutenkin? Lapsen tietä ei pidä liian paljon silotella. On sääli, jos vanhemmat tekevät kaiken lapsen puolesta ja yrittävät hallinnoida jo aikuistakin lasta. Silloin lapsen stressinhallintaominaisuudet eivät kehity. Ihmisen on opittava ponnistelemaan, jotta hänelle vahvistuu käsitys siitä että hän pärjää ja osaa omassa elämässään. Lapsen pitää tuntea nahoissaan sekin kun hommat eivät luista. Vaikeus ei ole maailmanloppu, vaan uusi harjoittelumahdollisuus. Lapselle, joka ei opi ponnistelemaan, on suurempi riski sairastua depressioon kuin muilla. Pitää saada elää niin että tuntee onnistumiset ja epäonnistumiset.

Elämisen taito

Tarvitaan enemmän käsin kirjoittamista, se parantaa muistia ja ottaa aisteja enemmän käyttöön.
- En ole tietotekniikan vastustaja, päinvastoin. Mutta pitää ymmärtää, milloin tietokone on hyödyksi ja milloin haitaksi. Ihmisen tarvitsee ehdottomasti vasemman ja oikean käden erilaista tekemistä, ja se ei tietokoneella onnistu. Tarvitaan enemmän käsin kirjoittamista, se parantaa muistia ja ottaa aisteja enemmän käyttöön. Tietokoneella on saavutettavissa muiden luoma maailma, toisten todellisuus, mutta siellä ei ole ihmisen omaa osaamista eikä tekemistä. Oma osaaminen on tehtävä konkreettisesti, pienillä teoilla. Meistä on tullut koneiden avustajia eikä toisinpäin.

- Kouluissa taito- ja taideaineiden määrä pitäisi olla suurempi. Siellä tehdään konkreettista jälkeä, joka saa mielihyvähormonit liikkeelle. Ihmisen taitojen kehittyminen vie aikaa, niin hyvässä kuin pahassakin. Ei koulukiusaaja synny hetkessä, vaan hän on vuosien myötä kehittänyt itselleen hyvän kiusaaminen taidon. Samaan tapaan kehittyvät myös hyvät ja tarpeelliset taidot, sanoo Jaana Venkula.

No huh huh.

- Aivotutkimuksissa on todettu, että silloin kun ihmisen vasen ja oikea käsi tekevät eri asioita, aivoissa käynnistyy motorinen keskus, joka alkaa tuottaa mielihyvähormonia. Tästä tulee hyvä olo, syntyy tekemisen kehä. On mahdollista, että tekemättömyyden kehä on yksi maailmanlaajuisen masennuksen syistä.

Ahdistus on myönteinen prosessi, jonka tarkoitus on kertoa että sinun pitää toimia.
Ahdistaako tämän lukeminen? Hyvä. Ahdistus on myönteinen prosessi, jonka tarkoitus on kertoa että sinun pitää toimia. Mene siis tiskikoneesi luo, tyhjennä se ja mene sitten pesuhuoneeseen täyttämään pyykkikone. Sitten mene ulos ja tuo puita sisälle ja laita uuniin tulet.

Niin minä tekisin.Vapaa tutkija Jaana Venkula: Tekeminen on muutoksen alku - pelkkä tieto ei riitä. Kuva: Seppo Sarkkinen, Yle Kuvapalvelu

  • Suomen kansallisluontovalokuvaaja Hannu Hautala rakastaa öisiä metsiä

    Hannu Hautala on ennen kaikkea metsän valokuvaaja.

    Hannu Hautala on ennen kaikkea metsän valokuvaaja. Toisinaan aiheet tulevat vastaan sattumanvaraisesti, mutta toisaalta hän kuvaa myös tarkan ennakkosuunnittelun avulla, sillä hyvä luontokuva syntyy hänen mielestään harvoin sattumalta.

  • Myrskyt pitävät Lenita Airiston nuorena

    Lenita Airistolle työ on generaattori, joka antaa virtaa.

    Lenita Airistolle työ on generaattori, joka antaa virtaa. Hän rakastaa työtään sekä myrskyjä, jotka saavat hänet pysymään nuorena. Kurinalainen, älykäs, rohkea, huumorintajuinen, menestynyt - siinä vain muutama adjektiivi, jotka kuvaavat Lenitaa.

  • Petri Räisänen on astangajoogan ikoni

    Petri Räisänen yhdistää astangajoogaan kansanparannusta.

    Erittäin arvostettu joogi ja joogaopettaja Petri Räisänen tunnetaan siitä, että hän yhdistää kansanparannustekniikkaa astangajoogaan. Nykyisin hänen luokseen tulee ohjausta ja hoitoa kaipaavia ihmisiä kaikkialta maailmasta. Myös Petri Räisäsen joogaretriitit eri puolilla maailmaa ovat suosittuja.

  • Kylillä kierretään jo viidettä kesää

    Radio Suomi tempaa jälleen kuulijat mukaan kesäretkille.

    Kyläpanimolla tuoksuvat maltaat. Hiilet hohkaavat kuumuutta ahjossa sepän pajassa ja tallissa kilisee kengittäjän vasara. Metsän reunassa räpsyy riistakamera ja ja enduropyörän pärinä lähenee, vaikka vielä ei mitään näy… Lähde matkaan kiertämään suomalaista maaseutua!

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Kun avaruuden sivilisaatio soittaa, älä vastaa

    Kiinan suosituin scifikirjailija Cixin Liu Worldcon75:ssa

    Kiinalainen tieteiskirjallisuus tekee samaan aikaan näyttävää esiinmarssia kuin Kiinan suurvalta-asema vahvistuu. Insinööri-kirjailija Cixin Liu voitti vuonna 2015 Hugon, yhden maailman suurista scifi-kirjallisuuspalkinnoista teoksellaan Three-Body Problem. Cixin Liun kekseliäs ja megalomaaninen scifi-eepos varoittaa avaruuden sivilisaatioista.

  • Pitkä sähkökatko saisi yhteiskunnan polvilleen 48 tunnissa - tiedätkö miten varautua?

    48 tunnissa sähkökatkos lamaannuttaisi arkielämän.

    Suomi toimii nykyään täysin sähkön varassa. Lyhyetkin sähkökatkot hankaloittavat elämää, mutta jo 48 tunnissa hankaluudet muuttuvat vakaviksi ongelmiksi: veden tulo lakkaa, ruoat pilaantuvat, pakkasella kotien lämpötila laskee. Nykyisten suositusten mukaan ihmisten kannattaisi varautua ns. kotivaralla selviytymään 72 tunnin ajan.

  • Tiesitkö tämän mustikasta?

    Säännöllinen mustikan syöminen voi lieventää tulehdustilaa.

    Mustikka on metsien kultakimpale. Jo muutama desi mustikoita päivässä auttaa kattamaan hyvän osan esimerkiksi päivän kuitumäärästä ja E-vitamiinitarpeesta. Säännöllinen mustikoiden syöminen voi myös lieventää esimerkiksi diabetekseen ja sepelvaltimotautiin liittyvää matala-asteista tulehdustilaa.

  • Mikko “Peltsi” Peltola haastaa itsensä äärirajoille extreme-lajeissa

    Luvassa on vauhtia, hikeä, tuskaa ja euforisia hetkiä.

    Uudessa sarjassa Mikko “Peltsi” Peltola haastaa itsensä äärirajoille jokamiehen extreme-lajeissa. Ensimmäiset, syksyllä 2017 suoritettavat lajit ovat 150 kilometrin merimelonta ja 130 kilometrin polkujuoksu. Luvassa on vauhtia, hikeä, tuskaa ja – toivottavasti – itsensä ylittämisen euforisia hetkiä.

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Suomen kansallisluontovalokuvaaja Hannu Hautala rakastaa öisiä metsiä

    Hannu Hautala on ennen kaikkea metsän valokuvaaja.

    Hannu Hautala on ennen kaikkea metsän valokuvaaja. Toisinaan aiheet tulevat vastaan sattumanvaraisesti, mutta toisaalta hän kuvaa myös tarkan ennakkosuunnittelun avulla, sillä hyvä luontokuva syntyy hänen mielestään harvoin sattumalta.

  • Myrskyt pitävät Lenita Airiston nuorena

    Lenita Airistolle työ on generaattori, joka antaa virtaa.

    Lenita Airistolle työ on generaattori, joka antaa virtaa. Hän rakastaa työtään sekä myrskyjä, jotka saavat hänet pysymään nuorena. Kurinalainen, älykäs, rohkea, huumorintajuinen, menestynyt - siinä vain muutama adjektiivi, jotka kuvaavat Lenitaa.

  • Petri Räisänen on astangajoogan ikoni

    Petri Räisänen yhdistää astangajoogaan kansanparannusta.

    Erittäin arvostettu joogi ja joogaopettaja Petri Räisänen tunnetaan siitä, että hän yhdistää kansanparannustekniikkaa astangajoogaan. Nykyisin hänen luokseen tulee ohjausta ja hoitoa kaipaavia ihmisiä kaikkialta maailmasta. Myös Petri Räisäsen joogaretriitit eri puolilla maailmaa ovat suosittuja.

  • Kylillä kierretään jo viidettä kesää

    Radio Suomi tempaa jälleen kuulijat mukaan kesäretkille.

    Kyläpanimolla tuoksuvat maltaat. Hiilet hohkaavat kuumuutta ahjossa sepän pajassa ja tallissa kilisee kengittäjän vasara. Metsän reunassa räpsyy riistakamera ja ja enduropyörän pärinä lähenee, vaikka vielä ei mitään näy… Lähde matkaan kiertämään suomalaista maaseutua!

  • Inhimillinen tekijä: Läheisen menetys

    Miten elää asian kanssa, joka menee yli kaiken ymmärryksen?

    Miten elää asian kanssa, joka menee yli kaiken ymmärryksen? Inhimillisen tekijän vieraina Kaisa Jantunen, Yrjö Timonen ja Eve Jaakkola.

  • Inhimillinen tekijä: Vuodet sumussa

    Mitä jos mielenterveyspotilas saa väärän diagnoosin?

    Erica Etholén-Urbán sai väärän mielenterveysdiagnoosin, Päivi Rissanen väitteli tohtoriksi omasta sairaustarinastaan. Vieraana myös psykiatri Jorma Oksanen.

  • Lenita Susanna Laineelle: “Kyllä sinullakin pitäisi olla salasuhde"

    Lenita kertoo elämästään ja antaa elämänohjeita nuorile

    Kun Lenita Airisto astuu sisälle Yleisradion Mediataloon, ei tapahtuma jää keneltäkään huomaamatta. Äänekäs nauru täyttää aulan, ja Yle-uutisten valokuvaaja rientää paikalle ottamaan 80-vuotiaasta Suomen Neidosta kuvia arkistoon. Ohi kulkeva toimittaja haluaa tuplaselfien, ja sanoo: “Lenita, kiitos että olet olemassa.”

  • Inhimillinen tekijä: Pimeämpi historia

    Mitä huolettomille nuorille miehille tapahtui sodassa?

    Kirjailija Anneli Kanto löysi isoisän lahtareiden joukosta. Sarjakuvataiteilija Hanneriina Moisseinen kertoo eläinten sodasta. Anne Flinkkilän vieraana myös historioitsija Teemu Keskisarja.