Hyppää pääsisältöön

Meri-Rastilan päiväkirja antoi suunvuoron alueen asukkaille

Vehreä ja merellinen Vuosaari on pinta-alaltaan Helsingin suurin kaupunginosa. Laaja niemimaa jakautuu yhdeksään eri asuinalueeseen. Leimaavin maine on monikulttuurisella Meri-Rastilan asuinalueella, jonka nimikkotie tunnetaan myös pilkkanimellä Mogadishu Avenue. Vuonna 1996 Ylen toimittajat halusivat antaa alueen asukkaiden itse kertoa miten asiat ovat.

Ohjelmassa Meri-Rastilan päiväkirja haluttiin näyttää tavallisten merirastilalaisten, sekä maahanmuuttajien että kantasuomalaisten, arkea. Luultavasti sarjassa oli alun perin tarkoitus seurata asukkaiden elämää pitempiaikaisesti, mutta jaksoja syntyikin vain kaksi. Ohjelmaidea oli kuitenkin toimiva, sillä sen pohjalta syntyi Ylen suosittu monikulttuurinen televisio-ohjelma Basaari.

Hieman mutkittelevana kulkevan Meri-Rastilan tien varrella olevissa kerrostaloissa asuvat Turkin kurdi Rabia ja suomalainen yksinhuoltaja Jyrki. Ensimmäisessä jaksossa tutustutaan näihin kahteen erilaiseen ihmiskohtaloon, joita asuinpaikan lisäksi yhdistää huoli omasta perheestä. Jaksossa koti-ikävää poteva Rabia saa ompelukoneen, vanha Singer vain ei ota toimiakseen. Rabian onneksi apu löytyy läheltä, Jyrkin korjatessa hänen ompelukoneensa. Jaksossa Jyrki kritisoi kovinkin sanankääntein Suomen maahanmuuttopolitiikkaa. Rabian auttaminen on kuitenkin naapuriapua ja -sopua parhaimmillaan.

Sarjan toisessa ja samalla viimeisessä jaksossa suunvuoron saa useampi lähiön asukas. Kameralle mietteitään kertovat muun muassa rasistiksi ilmoittautuva eläkeläinen, kuusi vuotta Suomessa asunut kansanparantaja ja vauvaonnesta nauttiva nuoripari. Toinen jakso on huomattavasti ensimmäistä rönsyilevämpi. Jaksossa nähdään kuinka ikävään valoon joutuneelle asuinalueelle mahtuu niin vihaa, surua kuin onneakin, ja ennen kaikkea rakkautta.

Teksti: Mira Sharma

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto